Oon miettiny et pitäiskö ottaa lukiossa pitkä matikka. Semmone juttu vaan, etten osaa matikkaa yhtään. Siis oikeesti yhtään. Mun numero on ollu 6 nelosluokasta lähtien, enkä osaa tyyliin mitään kertotauluja vaikeempaa paitsi ehk prosenttilaskuja jonkin verran.
Syy miks ees haluun pitkän matikan on se et kun siitä saa niin paljon pisteitä kun hakee yliopistoon. Mä haluisin eläinlääkikseen, vaikken osaa matikkaa, kemiaa tai fysiikkaa yhtään. Ainoo aine mitä siel tarvii mitä osaan sentää ihan hyvin, on bilsa.
Tiiän ainakin et kirjottaisin äikän, matikan, bilsan, kemian, psykan ja enkun. Tykkään opiskella kielii, ja aion ottaa niit niin paljon kun lukujärjestys vaan sallii. En kyl todellakaan halua mitään kieliin liittyvää työtä, kun haluun lääkikseen.
En tiiä mitä mä teen. Kannattaaks mun ottaa matikkaa kun en ees sitä osaa enkä edes tykkää siitä. Mut se ei kyl oo kivaa, et meiän yhteiskunta on rakennettu hyödyttämään vaan niitä jotka osaa matikkaa, ja kaikki jotka ei osaa on vaan roskaa lattialla. Mitä mä oikeesti teen?
Moikka!
Kiitos viestistäsi! Varmasti moni lukiolainen tai tuleva lukiolainen pohtii tulevia valintoja, joten et varmastikaan ole yksin näiden ajatusten kanssa.
Olet tosi hyvin ja kattavasti jo pohtinut, mitä haluat tehdä lukion jälkeen. Kuulostaa tosi hienolta tuo haave eläinlääkiksestä! Ymmärrän, että asia mietityttää, jos sen pääsykokeissa/opiskeluissa tarvitut aineet eivät ole omia vahvuuksia. Olet kuitenkin jo hyvissä ajoin asiaa miettimässä ja sinun on mahdollista tehdä asioita unelmiesi eteen. Matikasta on varmasti hyötyä monessa asiassa, mutta on myös monia asioita, joissa pärjää ilmankin. Matikan osaamattomuus ei tee kenestäkään roskaa!
Luulen, että lukion opinto-ohjaaja osaisi auttaa sinua näissä pohdinnoissa. Hän osaisi varmasti auttaa sinua ainevalinnoissasi sekä kertoa, onko haastaviin aineisiin mahdollista saada lisätukea. Voisitko siis mennä pian lukion alettua opinto-ohjaajan luokse? Varmasti myös opettajille voi puhua näistä omista pohdinnoista.
Usein ajatukset saattavat alkaa pikkuhiljaa selkiytymään ajan kanssa ja oma polku alkaa löytymään. Joskus joidenkin asioiden eteen voi joutua tekemään hieman enemmän töitä ja joskus voikin yllättää, että jokin asia eteneekin helpommin kuin oli ennakoinut. Toivon sinulla kovasti iloa ja voimia lukioon!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Suosittelen pitkää matikkaa, jos se vaan yhtään kiinnostaa. Matikan yhteinen kurssi voi antaa osviittaa siitä, kannattaako ottaa pitkä vai lyhyt matikka; se sijoittuu (ilmeisesti) aika lailla siihen väliin. Lisäksi voi tehdä niin, että aloittaa pitkässä matikassa ja jos on liian hankalaa, niin vaihtaa lyhyelle. Matematiikkaa (yleisesti, ei välttämättä juuri pitkän matematiikan osaamista) tarvitsee myös kemiassa ja fysiikassa, joten eläinlääkikseen pyrkiessä olisi hyvä osata matikkaa. Vaikka ei olisi juurikaan matemaattisia lahjoja, kovalla työllä kyllä saa aikaan tuloksia. Matematiikka on äidinkielen ohella aine, jonka taitoja tarvitaan monissa eri asioissa. Jos ei esim. ole hyvä kirjoittamaan, se näkyy kaikissa reaaleissa, vaikka osaisi asiat kuinka hyvin. Sen takia, jos valitsee kaksi ainetta, joihin panostaa täysillä, suosittelen äidinkieltä ja matikkaa, oli sitten pitkä tai lyhyt. Ainakin tällä hetkellä eläinlääkiseen saa enemmän pisteitä lyhyen L:stä kuin pitkän M:stä. Joten lyhyt ei välttämättä ole huono vaihtoehto pisteidenkään valossa. Lyhyen asioissa voi olla muistettavaa, mutta matemaattista ajattelukykyä ei ehkä tarvita ainakaan niin paljon kuin pitkässä.
Matematiikan yhteinen kurssi on pitkälti yläkoulun kertausta, joten siinä on loistava paikka kuroa aukinaisia langanpäitä yhteen. Matikassa kannattaa opetella muutama asia erityisen hyvin, joista on äärimmäisen paljon hyötyä myös fysiikassa ja kemiassa. 1. Funktio ja yhtälöt: Käytännössä kaikki kemian ja fysiikan laskut pyörii sen ympärillä, osaako muodostaa tarvittavia funktioita ja ratkaista sieltä kysyttyjä suureita. 2. Sähköiset ohjelmat&tietokoneen nopea ja tehokas käyttö: Helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti kokeita ja kirjoituksia. 3. Varmasti helpommin sanottu kuin tehty, mutta: Ei saa opetella ulkoa muuta kuin käsitteitä: matemaattisloogisissa tehtävissä on kyse aina siitä, että lähtötilanteesta päästään ratkaisuun. Ei siitä, miten. Ei voi rakentaa muistisääntöjä siihen, miten tehtävät ratkaistaan. On mietittävä jokaisen tehtävän kohdalla erikseen, kuinka tehtävä tulisi ratkaista ja onko ratkaisu looginen. Toki laskurutiini auttaa huomaamaan oikeat tavat. Vaikka ei olisi lahjakas, niin kova työ kantaa lopulta hedelmää.