Siirry sisältöön
normaalia(ko?)

Hei! Oon 15v tyttö ja uskon ettei mun ruokailut oo ihan normaaleja. Pari vuotta sitten olin jonkin verran ylipainoinen ja laihduin n. 10 kiloa. [osa tekstistä poistettu] Pituutta on 172. Nykyään saatan jonakin päivänä syödä hyvin mutta sen jälkeen tulee suuri katumuksen tunne. Itse tiedän koko ajan ettei saisi laihtua enää yhtään mutta kuitenkin haluan. Välillä pidän ”karkkipäiviä” ja sillon saa syödä hyvin mutta aina tälläisen päivän jälkeen oon vihanen ittelleni [osa tekstistä poistettu] Oon joutunu käymään välillä kouluterveydenhoitajalla punnituksessa. Kaikille kyllä sanon että syön hyvin ja paljon mutta todellisuudessa mulle tulee paha olo syömisen jälkeen [osa tekstistä poistettu]

MLL Ylläpito

Heippa,

tosi hienoa, että kirjoitit tänne. Kuulostaa siltä, että olet ihan aiheesta huolissasi itsestäsi ja syömisestäsi/painostasi. Siksi onkin rohkeaa, että kerrot siitä ja kysyt neuvoa. On tärkeää, että itsekin tiedostat sen, että painosi ei saa enää tippua. Olet siinä iässä, että kehollesi ja mielellesi on erityisen tärkeää saada tarpeeksi ravintoa ja monipuolista sellaista. Tämän ehkä tiedostatkin järjellä, mutta tunteen tasolla sitä saattaa olla vaikeampi sisäistää, jos tilanne on niin sanotusti riistäytynyt käsistä?

Kerrot, ettet aiemmin ollut tyytyväinen painoosi ja siitä lähti tavoite pudottaa painoa. Painon pudotuksesta tulee onnistunut ja hyvä olo, mutta painoa ei saisi pudottaa liikaa, muuten se kääntyy itseään (=sinua) vastaan. Onko nyt käynyt niin, että pelkäät painon jälleen nousevan, jos vähänkin hellität otettasi ja et kiinnitä syömisiisi tarkasti huomiota? Pelkäätkö, että pienestäkin kontrollin lipsumisesta huomaisit yhtäkkiä olevasi taas parin vuoden takaisissa mitoissasi? Siitä voit olla varma, että niin ei tapahdu yhdessä, ei kahdessa eikä edes kolmessakymmenessä yössä. Paino ei nouse niin nopeasti, kun elää normaalia aktiivista arkea. On tietysti hyvä syödä terveellisesti eikä joka päivä niitä herkkuja, mutta täytyy syödä riittävästi ja sallia itselleen myös säännölliset herkkuhetket. Se on itse asiassa paras keino pitää paino siinä, missä haluaa! Jos alkaa pantata syömistä, syödä liian vähän, niin keho reagoi siihen vähentämällä kulutustaan. Keho käy niin sanotulla säästöliekillä, koska se hätääntyy siitä, ettei saa tarpeeksi ravintoa. Siitä seuraa se, että alkaa olemaan väsynyt, ei jaksa samalla tavalla asioita kuin ennen, saattaa tulla unihäiriöitä, kehon lämpötila laskee.. Saattaa käydä niin, että mieli alkaa tuntua matalalta ja jopa masentua.

Syöminen on meille ihmisille välttämätöntä. Kuten autolle bensa tai diesel. Syöminen on myös nautinto ja sinulla on oikeus nauttia syömisestä. Mitä jos tekisit sen päätöksen, että haluat nauttia syömisestä etkä vaan koko ajan miettiä, mitä voit syödä ja miten paljon? Se päätös vaatii sisua ja päättäväisyyttä, mutta uskon, että sinusta löytyy se. Syömisen normalisointi tuo luultavasti sinulle ensin epämukavan ja jopa ahdistuneen olon, mutta jaksa sietää niitä. Kun olet sinnikäs ja kärsivällinen, huomaat, että alat voimaan paremmin ja painosi ei nouse mihinkään suuriin lukuihin. Nyt, kun olet alipainoinen, se luultavasti nousee sen verran, että kehosi voi hyvin, mutta siitä se ei lähde kohoamaan siten, että sinun tulisi pelätä. Tähän sinun olisi hyvä saada myös tukea. Voisitko jutella asiasta myös vanhemmillesi? Kertoa rehellisesti, miten tilanne on. Usko minua, jos päätät pyrkiä kohti normaalia syömistä ja kohdata peloksi muodostuneen asian, et tule katumaan. Se on elämäsi viisaimpia päätöksiä.

Jatka ihmeessä syksyllä terveydenhoitajan luona käymistä! Hän on ammattilainen ja hänen tukensa voi olla korvaamatonta! Olet ollut rohkea, kun olet käynyt tapaamassa häntä ja kirjoitit tänne! Ole jatkossakin yhtä rohkea!

Vastaa aiheeseen: ruokailun kanssa ongelmia

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top