Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus
Tässä viestiketjussa voi kysyä ja puhua seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta.
Kesäkuun ajan viestiketjussa vierailee Väestöliiton seksuaalineuvoja Viivi. Viivi vastaa kysymyksiin maanantaisin ja perjantaisin ammattilaisena. Teillä voi olla paljon tietoa aiheesta, ja voitte jutella vertaistuen hengessä toisianne kunnioittaen!
Muistathan suojata yksityisyyttäsi etkä kerro liian henkilökohtaisia tai tunnistettavia asioita itsestäsi täällä.
Kaikki viestit moderoidaan ennen julkaisua eli noudatamme turvallisemman tilan periaatteita.
Jos tuntuu, että aihe herättää pohdintoja, joista haluaisit jutella ammattilaisen kanssa kahdestaan rauhassa, voit hakeutua seksuaalineuvojan juttusille Väestöliiton chattiin. Chatin löydät täältä: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/
Tervetuloa juttelemaan ja turvallista Pride-kuukautta kaikille!
Hei mahtavaa et tämmönen keskustelu on!
Oon miettiny pitkää omaa sukupuolta, ja oon päätynyt siihen tulokseen että oon joko demiboy tai trans(ftm).
Mul ei oo hajuukaa et kumpi oon, sattuisko olee mitää vinkkii miten löytäsin sen oman?
Ja sit viel et minkä ikäisenä pystyy hakee transpolille/muu vastaava ja onko millekkään semmoselle mahdollista päästä 12-vuotiaana?
Mitä on sukupuolen moninaisuus? Arvioi sekä yhteiskunnallisesta että biologisesta näkökulmasta. Miksi ajattellaan sukupuolia olevan enemmän kuin 2 ja minkä vuoksi sukupuolinen moninaisuus on joillekin poliittisesti tärkeä aihe? Mikä biologinen tekijä selittää kolmannen ja muut sukupuolet ja mistä merkeistä tunnistan murrosiässä että en olekaan mies tai nainen?
Ihanaa että tämmönen tuli! Mä oon viime vuosina miettiny paljon mun sukupuolta ja päätynyt siihen, että ei sillä on niin merkitystä. Mieluummin sais heivata koko höskän menemään. Esittelen itteni yleensä muunsukupuolisena, genderqueerina tai sukupuolettomana, jottei tarvii ruveta sen ihmeempiä selittelemään.
Nyt mulla on sitten ongelmana sukupuolidysforia ja kaapista ulos tuleminen. Sukupuolidysforia on osittain fyysistä ja osittain sosiaalista. Ei siitä sen enempää. Mutta se kaappi. Voisin kuvailla tilannetta näin: kaapin ovi on auki, mutta en oo mitenkään virallisesti sieltä ulkona. Jos joku kysyy mun identiteettiä, vastaan rehellisesti, mutta en oo ilmottanut asiaa yleisesti mitenkään nii osa tyypeistä yhä luulee että olen noh.. niin. Voisko joku antaa ideoita miten tulla kaapista tekemättä siitä sen isompaa kohua. Musta juorutaan jo tarpeeksi.
Hyvää Pride-kuukautta🏳️🌈🏳️⚧️
🏳️🌈❤️🔥, oon kuullu että jotkut käyttää tekniikkaa, jossa sanotaan ääneen esim. ”olen mies” tai ”olen nainen”. Jos se tuntuu oikealta sanottuna, se todennäköisesti on se oikea.
Moi kaikki ja mahtavaa, että täällä palstalla on syntynyt jo keskustelua ja kysymyksiä! Hyvää Pride-kuukautta täältä Väestöliitosta kaikille!
Nappasin tuolta viestiketjusta sen, että sukupuoli pohdituttaa ja toivottiin vinkkejä siihen, että miten voisi löytää selkeyden määrittelyn suhteen. On tosi tavallista ettei ihan tiedä, miten itsensä määrittelisi, vaikka tunnistaisi olevansa esimerkiksi trans. Määritteleminen voi tuntua vaikealta, mutta on tärkeää, että itselle antaa aikaa sen suhteen, että määrittely lähtee omasta itsestä. Sinulla on siis oikeus määritellä tai olla määrittelemättä. Määritellä ei tarvitse koskaan, jos ei halua. Myös epävarma saa olla, ja onkin tärkeää olla lempeä itseä kohtaan. Ajan kanssa voi olla, että sukupuoli hahmottuu itselle selkeämmin, mutta jos mietteet esimerkiksi ahdistavat, niin keskustelusta voi olla apua. Esimerkiksi meidän seksuaalineuvontachattiin voi tulla juttelemaan näistä mietteistä: vaestoliitto.fi/nuoret tai sitten voi hakeutua esimerkiksi Sinuiksi-palveluun. Vertaistukea voi löytää Verkkonuorisotalo Loisteesta Discordissa.
Täällä kysyttiin myös siitä, että minkä ikäisenä voi päästä transpolille. Alaikäiset yli 13-vuotiaat ohjataan nuorisopsykiatrian poliklinikalle Helsingissä ja Tampereella. Sinne tarvitaan lähete, ja voit saada sen esimerkiksi terveyskeskuksen yleislääkäriltä tai mahdollisesti koululääkäriltä. Löydät lisää tietoa prosessista täältä: https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuolen-korjaus/alaikaisten-tutkimukset-ja-hoito/ Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikat palvelevat täysi-ikäisiä Helsingissä tai Tampereella.
Täällä kysyttiin myös siitä, että mitä sukupuolen moninaisuudella tarkoitetaan. Sukupuolen moninaisuus on eräänlainen kattotermi, joka pitää sisällään sekä sukupuolienemmistöt että vähemmistöt. Sukupuolen moninaisuus tekee näkyväksi sen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi, ja että sukupuolta ei voida päätellä esimerkiksi kehollisten ominaisuuksien perusteella. Lisäksi on tärkeää huomata, kuinka sukupuoli on esimerkiksi biologisestikin moninainen. Sukupuolen biologia ilmenee siis moninaisella tavalla. Biologia ei myöskään määrittele sitä, mitä sukupuolta ihminen on.
Palaan ensi maanantaina muihin kommentteihin ja kysymyksiin! Tosi kiva juttu, että keskustelua heräsi heti. Hyvää loppuviikkoa kaikille!!!!!
Hyvää prideä ihmiset!🏳️🌈🏳️⚧️ Mahtavaa että teitte tällasen keskustelun.
Vaikka tällä hetkellä kaikki tällaset jutut pyörii mun päässä, ei silti tuu yhtä tiettyä juttua mieleen. Ja tuntuu oikeesti hyvältä kirjottaa se.
Ongelmana on nyt se että en oikeen tiedä mikä mun seksuaalinen suuntautuminen on. En tiiä haluunko ees määritellä itteeni. MUTTA olenko silti vain hetero jos en ole koskaan ihastunut samaan sukupuoleen mitä itse olen? Tätä olen miettinyt paljon. Ei olisi ollenkaan outoa/vaikeaa ajatella itseäni jonkun saman sukupuolisen kanssa. Ja sama vastakkaisen. Tai ihan sama mikä sukupuoli nyt hänellä olisikaan. Oon ihan hukassa.
Tuntu hyvälle kirjottaa nää ajatukset.
Edelliseen viestiin haluun lisätä että musta ei tunnu että mä olisin ihan 100% hetero, mutta mistä mää nyt tietäisin.
Kun kirjotin nää viestit tajusin kuinka pljon oikeesti kelailen näitä asioita.
Kiitos Väestöliiton_seksuaalineuvoja_Viivi ja Arvedávgi <3
Hyvää pridee!!
Mäkin haluisin vähä jakaa omia ajatuksiani. Mä siis itse olen (tai luulen olevani) pan seksuaali ja non-binary. Mä oon sillee vähä tullu jo osalle mun kavereista ulos kaapista ja siitä sitten selvis, että yks mun kavereista on ”vähän” homofobinen ja transfobinen. Eikä se ny kovin paljoo ees yllättänyt, kun on meidän luokka yleisestikin aina ollu tosi homofobinen. Meen ens vuonna yläasteelle ja mietin et tulisko silloin iha kunnolla pois kaapista. Haluisin nimittäin puolustaa vähemmistöjä yläasteella ja tuntuu et se olis helpompaa jos on tullu kaapista.
Eniten mua kuitenkin pelottaa tulla kaapista mun vanhemmille, koska mä en yhtään tiedä niiden mielipidettä pridestä tms. Ja pelkään et jos tuun kaapista ne osoittautuu samanlaisiksi kun tää mun kaveri.
Olisko kellään mulle jotain vinkkejä?
Joku random ihminen (tai alien)🏳️🌈, on oikeesti iha hirveetä jos luokalla on lgbt+foobisia tyyppejä. Meen itekki yläkouluu syksyllä ja meiänkin vanhassa luokassa oli niitä.
En ehkä tunne sua, mutta silti tuen sua sun valinnassa tuutko kaapista ulos tai et. Muista tehdä valintassa sen perusteella minkä ite tunnet parhaimmaksi.
En oo vielä yläkoulus, mutta oon aika varma että siellä on varmasti tyyppejä jotka supporttais, mutta pahoin pelkään että siellä ois myös tyyppejä jotka ei ois nii tyytyväisiä. Mutta meitähän ei kiinnosta lgbt+fobisten tyyppejen mielipiteet, eiks niin?
Mun koulus taidettiin joku vuosi sitte antaa joku palkinto homoparille, jossai gaalassa (Siellä oli eri kategorioita minkä mukaan niitä palkintoja annettiin). Vaikka en ite ollu paikalla, koska se gaala oli yläkoululaisille, mun ymmärtämiseksi siellä salissa ei kukaan buuannu tai tehnyt muuta sellasta idioottimaista toimintaa.
En tietenkään nää vanhempies aivoihin, mutta ilmanen vinkki miten sä voisit tietää mitä ne aattelee (ja jos ei toimi nii älä pls syytä mua). Ootko lukenu/katsonut heartstoppereita? Jos oot, voisitko jotenki mainita siitä ja kattoo miten ne reagoi? Jos tää on liian ”riskialtista” nii toinen vaihtoehto on että voisit vaikka sanoo niille ”Hei, mun yks kaveri tykkää tosi paljon yhestä sarjasta, jonka nimi on Heartstopper, bii voisinks mäki vilkasta sitä?”. Sitte ne luultavasti kysyy, mistä se kertoo johon voit vaikka vastata ”En iteasias itekkään tiiä, voitasko kattoo?” (Tai esitä että katot ite mistö se kertoo, ja sitte kerrot niille). Sitten vaan katot miten ne reagoi, ehkä se vähän selventäis sulle niitten ajatusmaailmaa.
Toivottavsti auttoi, onnea kaikkeen ja hyvää pridee!🏳️🌈🏳️⚧️
Moikka taas ja hyvää viikonalkua!
Täällä pohditaan esimerkiksi kaapista ulostulemista. Se onkin asia, mikä monia varmasti mietityttää, ja moni varmasti pohtiikin tarkkaan, että kenelle kertoo ja kenelle ei. Turvallisuus on nimittäin näkökulma, joka on tärkeää huomioida. Jokaisella on myös oikeus yksityisyyteen ja itsensä suojelemiseen, ja vaikka kertominen voikin antaa tilaa olla oma itsensä sekä vapauttaa salaamisesta, voi kertominen olla joissain tilanteissa myös vaarallista, koska muiden ihmisten reaktioihin tai käyttäytymiseen ei pysty itse vaikuttamaan. Onkin tärkeää tutkailla omaa fiilistä sen suhteen, että miten arvelee jonkun ihmisen suhtautuvan. Niin väärin kuin se onkin, niin kaikki ihmiset eivät ole turvallisia ja voivat käyttäytyä ikävästikin. Itsestä on tärkeää pitää huolta, ja AINA on lupa ja oikeus valita kenelle kertoo ja kenelle ei. Kertomisesta voi siis olla hyötyä, mutta myös haittaa ja siksi kertomista kannattaakin hiukan pohtia etukäteen. Sillä lailla huolehtii itsestä ja omasta jaksamisesta!
On kuitenkin myös mahdollista ettei sitä voi yhtään tietää toisen ajatuksia moninaisuuden suhteen. Sitä on mahdollista testata esimerkiksi niin, että katsoo yhdessä esimerkiksi jonkun leffan tai sarjan, jossa moninaisuus näkyy, ja tarkkailee, miten esimerkiksi vanhemmat siihen suhtautuvat. Tämän tyyppisten keinojen avulla voi tavallaan hahmottaa hiukan sitä, että minkälaista suhtautumista voi odottaa. Täyttä varmuutta toisten reaktioista ei voi kuitenkaan saada etukäteen, mutta on kuitenkin tärkeää tietää, että vaikka ensireaktio ei olisi kunnioittava tai lämmin, niin usein ajan kanssa suhtautuminen myös muuttuu. Ikävä reaktio ei kuitenkaan ole oikein ja sellaisen kokemuksen kanssa ei kannata jäädä yksin. Aina löytyy vähintään joku ammattilainen, joka kuuntelee! Esimerkiksi meidän seksuaalineuvontachattiin saa tulla juttelemaan näistä mietteistä.
Tässä oli muutama ajatus liittyen kaapista ulostulemiseen. Toivottavasti niistä on jotakin apua!
Epävarmuus seksuaalisen suuntautumisen suhteen on tavallista nuoruudessa, ja seksuaalisen suuntautumisen määrittely voi tuntua hankalalta aikuisenakin. On täysin ok olla epävarma, vaikka on myös tosi ymmärrettävää, että epävarmuuden tunne itsessään koetaan usein epämukavaksi. Jotkut saattavat ratkaista asian niin, etteivät määrittele itseään ollenkaan, toiset löytävät ajan kanssa itselle oikealta tuntuvan tavan määritellä itsensä. Jokaisella on lupa ja oikeus määritellä itsensä eikä sitä voi kukaan muu tehdäkään. Kun määrittely tuntuu vaikealta, kannattaa antaa itselle aikaa, sillä joskus asiat hahmottuvat itselle selkeämmäksi ajan kanssa! Toivottavasti tästä ajatuksesta on apua jollekulle!
Juhannusterveisiä Väestöliitosta ja muutama sana vielä sukupuolidysforiasta, kun en aiemmin ehtinyt vielä siihen kommentoida mitään. Siitä on tosi tärkeää puhua, koska se voi olla kivulias kokemus ja tuesta sen suhteen voi olla merkittävää apua. Joitakuita voi auttaa sosiaalinen ja psyykkinen tuki, kun taas toiset saavat merkittävän avun sukupuolta korjaavista hoidoista, joita kuitenkin joudutaan usein odottamaan. Yllä olevista viesteistä löydät tietoa poliklinikoilla tapahtuvasta hoidosta, joten en nosta niistä sen enempää tietoa tähän.
Sukupuolidysforian kokemus vaihtelee ihmisillä, joten on yksilöllistä, että minkälainen tuki on itselle tarpeellista. Ensisijaista keskustelutukea ja ohjausta eteenpäin voi saada esimerkiksi kouluterveydenhuollosta tai terveyskeskuksesta. Sukupuolidysforialla voidaan tarkoittaa kehodysforiaa eli sitä, että ihminen kärsii kehonsa sukupuolitetuista piirteistä. Sillä voidaan myös tarkoittaa sosiaalista dysforiaa eli ihminen kärsii siitä, ettei tule nähdyksi omassa sukupuolessa. Jos joku täällä tunnistaa kärsivänsä sukupuolidysforiasta, ja kaipaisi sitä, että voisi jutella siitä jonkun kanssa, niin kannattaa pohtia et onko omassa elämässä joku luotettava ja sua kunnioittava ihminen, jonka kanssa tästä voisi jutella? Muista kuitenkin et sinulla on oikeus myös yksityisyyteen, ja tärkeää on, että koet turvalliseksi puhua näistä asioista eikä puhumisesta ole sinulle vaaraa.
Sukupuolidysforian kokemus voi olla tosi vaikea, mutta on tärkeää muistuttaa itselle, että kivikkoinenkin polku voi aina muuttua myös vähemmän kiviseksi. Mikään tunne tai elämäntilanne ei jatku loputtomiin sellaisenaan eli toivoa aina on ja monien asioiden kanssa voi tulla sinuiksi ja elää hyvää omannäköistä elämää. Läpi tuulen ja myrskyn on aina mahdollista mennä!
Jos kaipaat keskustelutukea ammattilaisen kanssa nimettömästi, niin Sinuiksi-palvelu on erikoistunut nimenomaan moninaisuuden kysymyksiin. Se löytyy täältä: sinuiksi.fi/tuki. Vertaistukea voi löytää esimerkiksi Verkkonuorisotalo Loisteesta. Suosittelen myös kurkkaamaan Setan tai Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen nettisivuja. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus on tuottanut valtavasti tietoa ja erilaisia oppaita sukupuolen moninaisuudesta. On tärkeää, että hakee tukea ainoastaan luotettavasta ammatillisesti johdetusta paikasta, joten kannattaa olla tosi tarkkana siitä, mistä tukea hakee. Joskus luotettava mesta voi olla hankalaa tunnistaa, sillä jotkin sivustot voivat vaikuttaa turvallisilta ja luotettavilta, vaikka ne eivät sitä ole. Nettisivuilta voi kuitenkin hieman kurkkia, että miten hommaa johdetaan, kuka sitä rahoittaa jne. Seuraavassa kappaleessa heitän vielä muutaman vinkin turvalliseen netinkäyttöön, mutta omasta turvallisuudesta on yhtälailla tärkeää huolehtia livetilanteissa. Kaikki ihmiset eivät valitettavasti ole luotettavia, ja lähtökohtaisesti täysin tuntemattomiin ihmisiin ei kannata luottaa missään. Turvalliset aikuiset, oli sitten kyseessä tutut tai tuntemattomat kunnioittavat lasten ja nuorten kasvurauhaa ja koskemattomuutta livenä tai netissä. Turvallinen aikuinen ei siis pyydä tai utele sinulta tietoa yksityisistä asioista tai houkuttele sinua mihinkään. Tässä vastauksessa puhun kuitenkin lähinnä netistä, koska muutoin vastaus paisuu hirvittävän pitkäksi.
Netti on monesti paikka, josta haetaan tukea ja tietoa esimerkiksi moninaisuudesta. Netistä löytyy omahoito-oppaita, mutta joskus niiden läpikäyminen yksin voi aiheuttaa tosi voimakkaita vaikeita tunteita. Kannattaakin pohtia, että löytyisikö omasta elämästä turvallinen aikuinen, jonka kanssa jutella näistä asioista? Esimerkiksi jonkun oppaan käyminen läpi turvallisen aikuisen tukemana voi olla aika eri kokemus kuin sen käyminen läpi yksin. Silloin et ole yksin vaikeiden tunteiden kanssa. Turvallinen aikuinen voi löytyä esimerkiksi omasta perheestä tai sitten se voi olla joku ammattihenkilö. Lähtökohtaisesti turvallinen aikuinen on sellainen henkilö, joka kunnioittaa ja suojelee sinua ja koskemattomuuttasi ilman minkäänlaisia kyseenalaisia taka-ajatuksia. Esimerkiksi verkkokeskusteluissa, pelimaailmassa tai somessa tapaamiisi ihmisiin ei lähtökohtaisesti kannata luottaa. Et voi koskaan tietää, kuka langan toisessa päässä on. Netissä tai somessa ei siis koskaan kannata hyväksyä kavereiksi ihmisiä, joita ei oikeasti tunne, sillä valitettavasti aikuiset voivat tekeytyä esimerkiksi nuoriksi. Tuntematon turvallinen aikuinen ei odota luottamustasi eikä pyri luomaan suhdetta sinuun netissä tai livenä, se kannattaa aina muistaa. Muistathan myös, että jos joku tuntematon henkilö tai aikuinen lähestyy sinua kyseenalaisin aikein, voit aina kertoa siitä viranomaisille tai aikuisille, joihin luotat. Netissä voit ottaa kuvakaappaukset keskusteluista, jonka jälkeen on tärkeää poistaa ja estää heidät kanavilta, joita käytät. Älä koskaan jaa itsestäsi mitään henkilökohtaisia/yksityisiä tietoja tai kuvia ihmisille, joita et oikeasti tunne ja suojaa tilisi netissä/somessa niin ettei tietoihisi pääse käsiksi kukaan muu kuin aidot kaverisi. Täältä löydät vielä Poliisin vinkit turvalliseen netinkäyttöön: poliisi.fi/nettiohjeet-lapsille-ja-nuorille. Saman sivun oikeassa laidassa löytyy linkkejä myös muihin lähteisiin. Mikäli huomaat epäilyttävää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaista materiaalia tai käytöstä netissä, kerro siitä poliisille tai jätä nettivihje täällä: vihje.pelastakaalapset.fi/nuoret/
Olipas pitkä vastaus, joka paisui paisumistaan! Toivottavasti siitä on kuitenkin jotakin hyötyä. Mukavaa viikonloppua kaikille!