Moi. Tulin tänään ulos kaapista mun äidille ja mun äiti alko nauraa, kun se luuli että mä vitsailee. Mä sitte sanoin että oon tosissani. Sitten tuli sellanen kiva tosi kiusallinen hiljaisuus joka kesti ehkä 2min, kunnes mun äiti sano että mun pitäis vielä miettiä asiaa. Ja nyt ollaan siinä tilanteessa että pelkkä toisen näkeminen on tosi kiusallista. Miten saada tilanne rennommaksi?
Joo, toi on 🌈-tyypeille liian tuttua. Mä en oo tossa ihan ekspertti, mutta mulla vois olla jotain käryy. No, jos mä haluun jostain kumman syystä lähentyä mun vanhempien kanssa (mitä tässä selkeästi tarvitaan), ehdotan vanhemmille peli-iltaa. Jos se ei oo sun juttu, sano äitilles jotain niin typerää, että se hämmentyy ja unohtaa koko kiusallisuuden.
PS. Kirjoittelen täällä yleensä nimimerkillä Suonjar❤️💚💛💙, mutta RAKASTAN tota Sápmi Pride -slogania, nii oli pakko laittaa.
Juttele jollekulle keneen luotat, esim sun parhaan kaverin kanssa. On myös hyvä jutella koulusi opettajille, koulupsykologille tai kuraattorille. Muista myös, että kenenkään ielipide ei saa vaihtaa sun seksuaalisuutta. Älä kuuntele äitiäsi, vaan ole oma itsesi.
Rentoutumiseen annan vinkkin sulle sen, että kuuntele jotain musiikkia mistä tykkäät, ja mieti tätä:
Sinä olet arvostettu, ja LGBTQ vähemmistö on sinun puolellasi! Niin kuin minä! Olen biseksuaali ja genderfluid, ja minulla on kavereita ketkä myös ovat sateenkaari nuoria. Kaikki on samanarvoisia, riippumatta mistään (seksuaalisuus, sukupuoli, uskonto, ihonväri…)
Tsemppiä!