Mun kaveri kertoi kesän loppupuolella viiltäneensä itseään. järkytyin siitä aika paljon, ja paniikissa kyselin, miksi hän teki sen, mitä taustalla yms. nyt syksyn ja talven myötä on ilmennyt uusia tapauksia. hän sanoo ettei halua apua, eikä minun tarvitsisi sitä murehtia. olen monesti yrittänyt puhua hänen kanssaan, mutta vain yhdellä kerralla hän avautui minulle. en tiedä mitä tehdä, mutta pelkään että hän on minun ja ystävieni avun ulottumattomissa. hän ei halua mennä puhumaan aikuisille, koska ei ongelmien vanempien kanssa luota aikuisiin. mitä tässä pitäsi sitten tehdä?
Eli hän siis kerto sulle mikä on vikana? Pystyisitkö jotenki auttaa siin asiassa? Menkää vaikka syömään ulos tai jotain, yhteinen tekeminen pelkästään auttaa kummasti.
Kerro kaverillesi että asiassa ei ole järkeä ja hän voi satuttaa itseään pahasti.Kerro terkkarille tai kuraattorille, he ihan varmaan auttavat.Tsemppiä :)
Minulla itselläni on viiltelevä paras ystävä ja olen hänestä todella huolissani. Vuosi sitten hän viilteli pahemmin, mutta nyt minun ja ystävieni pyynnöstä hän on vähentänyt rutkasti sitä. Itseasiassa hän ei viillellyt todella pitkään aikaan, ja säikähdin kun pyysin häneltä hänen huppariansa lainaan, kun minulla oli kylmä. Hän sanoi ettei voi antaa sitä. Kysyin miksi ja hän katsoi minua merkitsevästi. Minä todellakin säikähdin paljoa sitä, että hän tekee sitä taas. Onneksi kaverini viiltelee vain silloin, kun on riidellyt pahasti vanhempiensa kanssa tai muuten asiat ovat huonosti. Tällä hetkellä hän voi hyvin ja hän on todella onnellinen,(hänellä on poikaystävä ja paljon ystäviä ja muutenkin kaikki hyvin) joten hänen ei tarvitse viillellä itseään. [osa tekstistä poistettu]
En osaa suoraan neuvoa, mitä pitäisi tehdä. Entä jos kokeilet haastaa hänet. Jos hän ei kehtaa kulkea ihmisten ilmoilla lyhythihaisessa, niin sano hänelle, että ostat hänelle jotain tai teet jotain, jos hän ei viiltele vaikka puoleen vuoteen. Ja avuksi ehdotat hänelle, että hän pitää lyhyt hihaisia paitoja.
En ole varma, onko tuo hyvä neuvo, mutta kokeile. Tai mistä syystä ystäväsi viiltelee? Voit ehdottaa jonkun toisen apukeinon kuin viiltelyn tilanteeseen, jos se on esimerkiksi ahdistunut tai vihainen niin kuin ystäväni.
[osa tekstistä poistettu] Se on erittäin vaikea asia, ja ymmärrän jos ystäväsi ei halunnut avata asiaa enempää. Vaikka hän sanoo ettei tarvitse huolehtia, niin viiltely on aina hätähuuto. Itselläni toimi se, että yksinkertaisesti lupasin kaverille ja silloiselle tyttöystävälleni etten viillä. Kuljin koulussa hihat ylhäällä, taka-ajatuksena että joku huomaa ja auttaa. Kukaan ei huomannut eikä auttanut. Ehkä kaverillasi on jotain samankaltaisia kokemuksia? Olo, ettei kukaan auta, ja sitten ajatus alkaa tulla toteen, eikä hän lopulta edes halua apua. Kannattaa rohkaista kaveria menemään vaikka koulupsykologille (heillä on kuitenkin vaitiolovelvollisuus) ja kysyä aina mitä kuuluu ja tehdä selväksi että ystäväsi ei ole yksin. Kannattaa myös yrittää, jos hän vaikka lupaisi olla viiltelemättä. Tärkeälle ihmiselle tehty lupaus nostaa kynnystä viiltelemiseen. Koittakaa yhdessä keksiä jokin toinen tapa pahan olon purkamiseen. Sopikaa vaikka, että aina kun kaverilla on aikeita viiltää, hän saa soittaa ja voitte lähteä vaikka jäätelölle. Älä kuitenkaan rasita itseäsikään liikaa, älä ota koko asiaa omille harteillesi, muuten huomaat kohta että et voi enää itse hyvin.
En oo varma mitä mun pitäs tehä mun kaveri viiltelee ja en tiiä miten toimia oon ehdottanu sille murhepäiväkirjaa ja vihkoo mihin voisi piirtää mitä tuntee mut häntä huoletto että jos vanhemmat löytävät sen vihon
Oisko ideoita miten voisin auttaa
Hei nimimerkki ”Huolestunut kaveri”,
Kiitos viestistäsi! Ikävä kuulla, että kaverisi satuttaa itseään. Viiltely on usein viesti sisäisestä pahasta olosta. Jos viiltelee, niin silloin tulisi aina hakeutua ammattiavun piiriin, jotta pahan olon helpottamiseksi löytäisi muita keinoja itsensä satuttamisen tilalle.
Olet todella hienosti ehdottanut hänelle murhepäiväkirjaa ja piirtämistä! Ne voivatkin olla todella hyviä keinoja vaikeiden tunteiden käsittelyyn.
Kannustaisin sinua kertomaan tästä asiasta myös jollekin luotettavalle aikuiselle. Voisitko esimerkiksi ajatella kertovasi esimerkiksi jollekin läheiselle (esim. vanhemmalle), opettajalle tai terveydenhoitajalle? Tärkeää olisi, että sinun ei tarvitsisi olla tämän asian kanssa yksin, vaan kaverisi saisi tukea aikuisilta. Voit myös ehdottaa kaverillesi, että hän menisi tapaamaan kouluterveydenhoitajaa tai kuraattoria. Voit tarjoutua myös menemään hänen mukaansa tapaamiselle, jos se tuntuu sinusta hyvältä.
Jos haluat jutella tästä tai ihan mistä tahansa muusta aiheesta lisää nimettömästi ja luottamuksellisesti, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla juttelemaan chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Löydät lisätietoa meidän eri kanavista ja niiden aukioloajoista täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Äh! Kävelin mun kaverin kanssa eilen samaa matkaa ja hän kysyi parhaan kaverini kädessä olleissa haavoista, ja kysyi että onko hän viillellyt. Ei ollut kuulemma kertonut kaverilleni Sanoin hieman jo huolestuneena että ”en usko. Koira varmaan vahingossa raapaissut” No tänään sanoin hänelle, että nosta hihat ylös niin teen yhen jutun sulle. Hän nosti ja näin haavat. Onneksi ne olivat pinnalla, kysyin ja hän vastasi että selitän välkällä (odotimme koetta) Tein hänelle sitten meidön ”liikkeen”. No olikin tullut sekaannus ja olisi pitänyt mennä syömään olimme menossa ruokailuun ja matkalla kysyin haavoista ja hän kertoi että ovat viiltojälkiä. Reagoin epämiellyttäviä tunteisiin siten että minulle tulee huono/ oksettava olo. Joten tämä tapahtui ja rupesin tietysti kyselemään, että miksi ja sanoin että ei se ole ratkaisu. Nyt olen huolissani ja en voi kertoa kenellekään, koska aikuiset eivät ymmärrä lapsen sanoja miten haluaisimme. Ajattelin että sanon monelle että hän on hieman surullinen (tai haluan yllättää) ja kaikkien pitäisi olla todella kivoja hänelle, mutta ei liian epäilyttävästi. Hämmennyin sillä hän on todella iloinen ihminen (ja kyllä voin sanoa näin olemme olleet parhaita kavereita 3v asti) eli kyse on sisäisestä olosta. Hän sanoin että ”koska mä vihaan itseäni” !!?? Äh, olemme 11v ja hän on syksyn alusta jo viillellyt.
Tässä edellisen viestin lähettäjä: hän puhui eilen todella negatiivisesti ulkonäöstään ja etenkin painostaan. On kuulemma ”näännyttänyt” itseään!!! Sain selville että useampi ihminen tietää viiltelystä. 2 hänen läheistä ystävää minun kertomanani. Yhteensä noin 7. Mietimme että meidän on pakko mennä puhumaan kuraattorille tai koulupsykologille. Kaikki olemme todella huolissamme hänestä. Hän oli ennen täynnä iloa ja onnea.
Hei nimimerkki :)
Kiitos viestistäsi!
Kirjoitit, että sinä ja useammat muut ihmiset olette huolissanne kaveristanne, joka viiltelee, puhuu negatiivisesti ulkonäöstään ja painostaan sekä kertoo näännyttäneensä itseään. Ymmärrän hyvin huolenne ja kuulostaa ehdottomasti siltä, että kaverinne tarvitsisi apua itselleen.
Todella hienoa, että olette pohtineet menevänne juttelemaan kuraattorille tai koulupsykologille! Tärkeää on, että teidän ei tarvitse olla huolenne kanssa yksin, vaan asia tulee tietoon jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle – juuri esimerkiksi kuraattorille tai koulupsykologille. Tämä vastaus tulee hieman viiveellä, olettekohan käyneet jo kertomassa?
Jos haluat anonyymisti purkaa ajatuksiasi lisää, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Voit hyvin vinkata kanavistamme myös kaverillesi. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Kuulostat todella upealta ystävältä, kun välität tuolla tavalla kaveristasi! Toivottavasti kaveri saa tukea itselleen! Muista, että sinun ei tarvitse olla huolesi kanssa yksin, vaan asia kannattaa jakaa jollekin itselleen luotettavalle aikuiselle.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Moi mun kaks kaveria viiltelee [Osa tekstistä poistettu] mä haluisin kertoo jollekin ikuiselle siitä mut en uskalla ja meillä on ihan kohta koulu uinnit nii mä en tiiä miten ne sen selvittä
Hei nimimerkki ”Munki kaverit tekee”!
Kiitos viestistä! Poistin tekstistäsi kohdat, joissa kuvailet itsetuhoista käytöstä tarkemmin. Olen kuitenkin lukenut koko viestisi.
Itsensä satuttaminen usein kertoo siitä, että on paha olla. Jos viiltelee tai satuttaa itseään muilla tavoin, niin on aina tärkeää saada apua. Onkin tosi ikävä kuulla, että kaverisi satuttavat itseään. Todella hienoa kuitenkin kuulla, että haluaisit kertoa asiasta jollekin aikuiselle. Tilanne on varmasti huolestuttava, eikä sinun tarvitse olla yksin huolesi kanssa. Aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että kaverisi saavat tukea. Heidänkään ei pitäisi olla pahan olon kanssa yksin, vaan saada apua.
Joskus vaikeista asioista kertominen aikuiselle voi olla jännittävää ja voi tuntua, ettei uskalla mennä kertomaan. Se on tosi ymmärrettävää! Usein, kun sitten uskaltautuukin kertomaan, voi huomata, että oma olo helpottuu. Aikuiselle kertominen siis kannattaa ja mielelläni autan sinua pohtimaan, miten ottaa asia puheeksi.
Ihan ensimmäisenä voisit miettiä, että kuka olisi sellainen luotettava aikuinen, kenelle tuntuisi helpolta kertoa. Se voi olla esimerkiksi joku oman lähipiirin aikuinen, kuten vanhempi tai sukulainen. Koulussa se voi olla esimerkiksi tuttu opettaja, kouluterveydenhoitaja tai joku muu työntekijä.
Kun olet pohtinut, kenelle aikuiselle haluaisit kertoa, niin sitten voi miettiä, millä tavalla asia olisi helpointa ottaa puheeksi. Voisiko aikuiselle mennä sanomaan, että sinulla on huoli kavereistasi? Jos ääneen sanominen tuntuu jännittävältä, niin silloin voi myös kokeilla kertoa asiasta kirjoittamisen avulla. Voit kirjoittaa asian viestillä tai kirjoittaa lapun, jonka näytät aikuiselle. Tai voit vaikka näyttää tämän viestin, minkä kirjoitit tänne Nuortennettiin.
Nuortennetissä on myös ladattava ”Huoli puheeksi” -lomake, jota voit käyttää apunasi. Voit tutustua siihen täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Jos haluat ensin pohtia asiaa nimettömästi, voit myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat aina nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Joskus se voi olla helpompaa harjoitella asian puheeksi ottamista ensin nimettömästi ja sitten menee kertomaan jollekin toiselle aikuiselle.
Olet varmasti tosi upea ystävä! Toivotan sinulla paljon rohkeutta ja voimia tilanteeseen!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä