moi. Mun pikkuveli (11) on alkanu salaa laihuttaa, ja mä oon huolesta sekasin, huudan sille tyyliin että tiedän mitä se tekee! se on hoikistunu ja menny alipainon puolelle, mut vanhemmat eikä kukaan muukaan huomaa mitää! En tiiä mitä pitäs tehdä, pitäskö mennä kertoo terkkarille, et jos se vois jutella sen kaa vai täh. Se piikkuveli on siis vähentäny ruokaa vaikka ennen söi paljon, pakkomielle pyöräillä/hiihtää, ja ei suostu käyttää lyhythihasii tai shortseja! En pysty keskittyy mihinkään, ja hermot menee siihen! Kerran tunnusti vähän jotain ja lupas lopettaa, mutta ei! en kestä!!!😭
[Tämä viesti on siirretty viestiketjusta ”siskolla anoreksia” Päivystäjä mukana keskustelussa -palstalle]
Moi!
Ikävä kuulla, että joutunut kantamaan huolta pikkuveljestäsi. Olipa hyvä, että päätit kirjoittaa siitä tänne meidän palstallemme, sillä tuollaista huolta ei tulisikaan pohtia itsekseen.
Olet ihan ymmärrettävästi huolissasi, mutta syömiseen ja kehonkuvaan liittyviin haasteisiin on onneksi mahdollista saada apua. Tosi hienoa, että olet osannut kiinnittää huomiota tähän ja olipa myös hyvä kuulla, että pikkuveljesi on vähän edes uskaltanut tätä tunnustaa. Syömisen rajoittamisen lopettaminen yksin voi olla kuitenkin vaikeaa, vaikka niin olisikin luvannut.
Vaikutat ihanalta ja huolehtivalta sisarukselta ja nyt tämä huoli ymmärrettävästi vaikuttaa sinunkin olotilaasi. Se voi olla tosi vaikeaa ja raastavaa seurata vierestä, kun oma läheinen voi huonosti ja itsellä ei ole keinoja auttaa. Tällaisessa asiassa olisikin tärkeää, että myös aikuiset tietäisivät, eikä sinun tarvitsisi kantaa huolta yksin.
Tuo terkkarille kertominen itseasiassa olisikin tosi hyvä idea! Nyt tosin kesäloma-aikana kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ei ehkä ole mahdollista päästä, mutta koulujen alettua ehdottomasti terkkarille voi mennä juttelemaan, jos on huoli. Jollekin aikuiselle olisi kuitenkin nyt tärkeää päästä kertomaan, joten miltä sinusta tuntuisi kertoa omille vanhemmillesi? Olisi tärkeää, että aikuiset ympärillänne tietäisivät ja heidän tehtävänään onkin olla veljesi tukena. Voit kertoa esimerkiksi nämä asiat, mitkä tässä viestissäsi kirjoitit tai vaikka näyttää tämän viestisi heille.
Jos haluat jutella vielä anonyymistä ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa, niin myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Voit hyvin vinkata palveluistamme myös pikkuveljellesi. Nyt kesäaikana puhelin ja chat päivystävät klo 17-20. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Paljon voimia kesääsi!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
