Rikosten käsittely ja rangaistukset
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, mutta myös alle 15-vuotias joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
Lievissä rikoksissa (asianomistajarikoksissa) sovittelu toimii pääsääntöisesti hyvänä vaihtoehtona sille, että asia vietäisiin tuomioistuimeen. Sovittelulla tarkoitetaan sitä, että tekijä ja uhri istuvat saman pöydän ääreen keskustelemaan siitä, miten tehty teko voitaisiin hyvittää. Tukenaan ja apunaan osapuolilla on niin sanottu sovittelija. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat, jotka toimivat sovittelutoimiston ammattihenkilöstön ohjauksessa.
Sovitteluun sopivia asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi vahingonteko, lievä vahingonteko, lievä pahoinpitely, kunnianloukkaus, kotirauhan rikkominen, laiton uhkaus, lievä kavallus, lievä petos ja näpistys.
Virallisen syytteen alaiset rikokset ovat rikoksia, joissa syyteharkintavalta on sovittelusta huolimatta syyttäjällä. Virallisen syytteen alaisia rikoksia ovat esimerkiksi pahoinpitely, varkaus, petos, kavallus ja ryöstö.
Mikäli virallisen syytteen alainen asia sovitellaan, syyttäjä päättää viime kädessä sen, nostaako hän syytteen vai jättääkö syytteen nostamatta saavutetun sovinnon perusteella. Vaikka syyte nostettaisiin, voidaan onnistunut sovittelu ottaa huomioon syyteharkinnassa ja rangaistusta tuomittaessa ja mitattaessa (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, Rikoslaki 3:5.3 ja 6:3.3).
Lisätietoa rikos- ja riita-asioiden sovittelusta tästä
Lain rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta löydät tästä
Vahingonkorvauslain (ks. lain 2 luvun 2 §) löydät tästä
Rikoksien seuraamukset eli rangaistukset voivat vaihdella sakoista vankeusrangaistukseen. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita 15–17-vuotias nuori, jos sakko katsotaan riittämättömäksi ja ehdoton vankeus liian ankaraksi rangaistukseksi. Nuorisorangaistuksen pituus on neljästä kuukaudesta vuoteen. Nuorisorangaistus koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä sekä työelämään perehtymistä. Nuorisorangaistuksen toimeenpanee Kriminaalihuoltolaitos.
Muita seuraamuksia nuorelle rikoksen tekijälle voivat olla muun muassa kodin ja koulun erilaiset toimenpiteet, sosiaaliviranomaisten toimenpiteet ja turvallisuusselvitys.
Nuorilla rikoksentekijöillä on myös vahingonkorvausvelvollisuus, sillä laissa ei ole määritelty vahingonkorvausvelvollisuuden alaikärajaa. Tällöin maksetaan vahingonkorvaus sille, jolle on aiheutettu vahinkoa. Vahingonkorvaukset ovat voimassa ikuisesti, jos vaatimus uudistetaan kolmen vuoden välein. Samalla vahingonkorvaussummalle kertyy korkoa noin kymmenen prosenttia eli vahingonkorvaus kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa.
Mikäli rangaistukseen liittyy menettämisseuraus, rikoksentekijä menettää rikoksentekovälineen, esimerkiksi rikoksen tekemisessä käytetyn tietokoneen, valtiolle.
Poliisilla on niin sanottu toimenpiderekisteri, johon merkitään kaikki tiedot henkilöstä, joihin kohdistuu poliisin toimenpiteitä, vaikka kyseessä ei olisi rikos (esimerkiksi siksi, että tekijä on alle 15-vuotias). Toimenpiderekisteriin kirjataan kaikki rikosilmoitukset, sakot ja sekalaisilmoitukset. Ne pysyvät rekisterissä vanhenemisajan mukaan ja poistuvat sen jälkeen arkistoon 50 vuodeksi.
Rikosilmoitukset kirjataan myös alle 15-vuotiaiden tekijöiden kohdalla, vaikka ne eivät johtaisikaan poliisin osalta isompiin toimenpiteisiin. Alle 15-vuotiaana tehtyjen hölmöilyjen osalta tiedot poistuvat rekisteristä yleensä vuoden sisällä siitä, kun henkilö on täyttänyt 18 vuotta, mikäli uusia rötöksiä tilille ei ole tullut.
Rikosrekisteriin tulee merkintä kaikista vankeus- ja nuorisorangaistuksista. Rikosrekisterimerkinnät säilyvät vähintään viisi vuotta.
Tiettyihin opiskelu- ja työpaikkoihin haettaessa, esimerkiksi poliisiksi ja nuorisotyöntekijäksi, tehdään niin sanottu turvallisuusselvitys. Vaikkei vanha rikosmerkintä näkyisikään (enää) rikosrekisterissä, se voi tulla ilmi turvallisuusselvityksessä ja evätä esimerkiksi tiettyyn työpaikkaan pääsyn.
Omat tiedot poliisin rekistereissä voi pyytää poliisilta kerran vuodessa maksutta.
Lisätietoa omien tietojen tarkistamisesta poliisilta löydät tästä
The contents of this publication are the sole responsibility of (name of the implementing partner) and do not necessarily reflect the opinion of the European Union.