Lukio: odotukset vs. todellisuus

Odotus: Lukio on rankkaa ja vapaa-aikaa ei ole ollenkaan koulutöiden takia.

Todellisuus:

Meri: Lukio voi olla yllättävän rentoa, ehkä jopa rennompaa kuin yläkoulu. Tietysti riippuu lukiosta, mutta on hyvin todennäköistä, että läksyjä tulee paljon harvemmin kuin peruskoulussa. Tätä tietysti tasapainottavat useammat esseet ja esitelmät, mutta en ole kokenut, että ne ylikuormittaisivat liikaa. Myös koeviikot eivät ole ollenkaan niin rankkoja kuin voisi kuvitella, itseasiassa tykkään kokeista lukiossa enemmän kuin yläkoulussa, sillä samaan aikaan ei tarvitse käydä normikoulua ja tehdä läksyjä sun muuta. Tarvitsee keskittyä ainoastaan kokeisiin lukuun. Tietysti näin ei tule kaikilla olemaan, että lukio on todella rentoa ja helppoa. On hyvä pitää mielessä, että loppujen lopuksi lukio on juuri niin rankkaa kuin siitä itselleen tekee. Itse aion käydä vain hiukan yli vaaditut 75, sillä en ole kiinnostunut niin monesta aineesta. Itselläni lukio on siis melko rentoa.

Saimi: Lukion rankkuus riippuu tosi paljon omista intresseistä. Jos valitsee paljon kursseja ja on kiinnostunut monista asioista, töitä on enemmän. Jos taas päättää keskittyä muutamaan aineeseen ja valita kursseja hillitymmin, pääsee helpommalla. Työmäärä riippuu siis täysin omista valinnoista. Itse olen valinnut kursseja melko paljon ja istun koulun penkillä lähes päivittäin kahdeksasta neljään. Kaiken kaikkiaan kurssimääräni lähenee sataa. Tämä on kuitenkin vain minun tapani suorittaa lukio, koska olen tavoitteellinen ja tiedän jo, mihin tähtään tulevaisuudessa. Lukiosta pääsee ihan hyvin läpi, vaikka ei olisi mitään hajua tulevaisuudensuunnitelmista. Myöskään ylioppilaskirjoituksista ei kannata stressata – jokaisen ei todellakaan tarvitse kirjoittaa kahdeksaa ainetta.

 

Odotus: Kaikki on lukiossa hikareita, jotka saa jokaisesta kokeesta hyvän numeron.

 Todellisuus:

Saimi: Tämä ennakko-oletus ei pidä paikkaansa edes ylimpien keskiarvorajojen lukioissa. Kaikissa lukioissa on erilaisia ihmisiä, eivätkä peruskoulun päättötodistuksen arvosanat määritä millään tavalla lukiomenestystä. Jotkut voivat nostaa tasoaan lukiossa, mutta totuus on, että suurimmalla osalla suunta on alaspäin. Lukion kurssiarvosanat eivät vaikuta millään tavalla jatko-opiskelumahdollisuuksiin, joten tylsät kurssit voi suorittaa rimaa hipoen. Kaikessa ei kenenkään tarvitse olla hyvä. Itse olen päässyt peruskoulusta erinomaisia ja kiitettäviä sisältävällä todistuksella, mutta lukiossa kurssiarvosanoista löytyy seiskojakin. Kenenkään ihmisarvo ei laske kurssiarvosanojen takia, ja on tärkeää oppia antamaan itselleen anteeksi, jos joku kurssi meneekin omasta mielestä ihan pieleen.

Meri: Ymmärrän, mistä ajatus lukiosta vain superfiksujen oppilaitoksena tulee. Se ei ole kuitenkaan totta. Lukiossa on paljon erilaisia ihmisiä: on niitä, jotka vetävät kursseista ja kokeista ysejä ja kymppejä, on myös niitä, jotka saavat paljon kasia ja seiskaa. Loppujen lopuksi kurssinumerot eivät ole kaikki kaikessa, mikäli aikoo päästä jatko-opiskelemaan ylioppilastulosten perusteella. Itse olen enemmän keskinkertaista luokkaa. Panostan niihin aineisiin, jotka aion kirjoittaa, ja säästän energiaa niiden kurssien osalta, jotka eivät ole itselleni tärkeitä.

 

Odotus: Oppitunneilla ei tehdä muuta kuin kirjoitetaan muistiinpanoja.

Todellisuus:

Meri: Tämä riippuu paljon aineesta ja opettajasta. Jotkut opettajat teettävät paljon kirjoitettavaa, toiset yrittävät vähentää sitä mahdollisimman paljon. Lisäksi voi itse päättää, kuinka paljon kirjoittaa ylös, vai kirjoittaako ollenkaan.

Saimi: Oppitunnit vaihtelevat paljon oppiaineesta riippuen. Esimerkiksi kielien tunneilla opetus on monipuolisempaa ja sisältää tehtäviä, kielioppia ja sanaston opettelua. Reaaliaineissa muistiinpanoja on tietysti enemmän, mutta kaikkea ei ole pakko kirjoittaa. Ja jos on oikein tylsä oppiaine, on aina mahdollista turvautua tietokonetta hyödyntävän opetuksen hyviin puoliin ja surffailla netissä. Kannattaa kuitenkin keskittyä tunneilla mahdollisimman paljon, jotta pääsee kursseista läpi. Aina voi kuitenkin vähän hellittää, jopa ahkerimmatkin opiskelijat.

 

Odotus: Pitää olla kallis tietokone, että pärjää ja on ”hyvä tyyppi” lukiossa.

Todellisuus:

Saimi: Tietokone ei määritä ihmistä mitenkään. Tärkeintä on, että kone toimii ja on tarvittaessa Abitti-yhteensopiva. Merkillä ei ole väliä, joten ei kannata kokea ahdistusta tietokoneen valinnasta. Koneen ei myöskään tarvitse olla uusi, vaan perheenjäsenen vanha läppäri sopii oikein hyvin. Oma läppärini sain jo peruskoulun lopussa, koska tietokone oli silloin jo tarpeellinen. Itselleni on tärkeää, että tietokoneessa on tarpeeksi muistia valokuvaharrastustani varten.

Meri: Lukiokoneen osalta pärjää yllättävän halvalla. Riittää, että kone on riittävän nopea ja kevyt kannettava, ja siinä on riittävästi tilaa. Riippuu paljon kuitenkin siitä, mitä itse haluaa koneella tehdä. Mikäli aikoo käyttää konetta myös muuhunkin kuin kouluun, saattaa joutua käyttämään koneeseen enemmän rahaa. Itse minulla on kalliimman puoleinen kone, sillä käytän sitä paljon myös vapaa-ajalla.

 

Odotus: Pitkää matikkaa voi lukea vain jos on matikassa tosi hyvä.

Todellisuus:

Meri: Tämä ei pidä paikkaansa. Jos matematiikka yhtään kiinnostaa, ja se sujui peruskoulussa ihan hyvin, kannattaa ehdottomasti valita pitkä matematiikka. Siitä on helppo vaihtaa myöhemmin lyhyeen, jos ei sujukaan. Minä valitsin lukion alussa pitkä matikan, mutta päädyin lopulta vaihtamaan lyhyeen, sillä en kokenut, että pystyisin panostamaan siihen tarpeeksi.

Saimi: Kannattaa ehdottomasti aloittaa pitkällä matematiikalla, jos se vain mahtuu lukujärjestykseen. Lyhyeen oppimäärään saa vaihtaa koska tahansa, jos kokee työmäärän liian suurena. Matematiikka vaatii paljon keskittymistä ja aikaa läksyille, koska vain harjoittelemalla voi tulla mestariksi. Itse olin yläasteen matemaattis-luonnontieteellis-painotteisella linjalla ja päädyin luontevasti lukemaan pitkää matematiikkaa. Aina ei ole kuitenkaan sujunut ja arvosanat ovat heitelleet. Matematiikan ylioppilaskoearvosana on kuitenkin tärkeä jatko-opiskelujen kannalta, ja kaikki voivat pärjätä tekemällä tarpeeksi töitä oppimisen eteen. Arvosanasta ei kuitenkaan kannata ahdistua liikaa etukäteen.

 

Odotus: Lukiolaisen täytyy tietää jo varhaisessa vaiheessa, mihin hakee jatko-opiskelemaan.

Todellisuus:

Saimi: Jatko-opiskelusuunnitelmat ehtivät muuttua useasti lukion aikana! Kurssivalinnoistakaan ei kannata ottaa liikaa stressiä. Tärkeintä on, että opiskelee niitä aineita, joista pitää. Ennen lukiota halusin opiskelemaan kauppatieteelliseen, mutta nyt opiskeltuani reilun vuoden yhteiskunta- ja talouslinjalla, suunnitelmani ovat muuttuneet yllättävään suuntaan. Olen aina pitänyt biologiasta ja kemiasta, joten tällä hetkellä suurin haaveeni olisi päästä opiskelemaan bioteknologiaa. Mistäs sitä tietää, vaikka unelmani muuttuisivat taas.

Meri: On hyvä, jos jo lukion alussa tietää, mihin haluaa lukion jälkeen. Se ei ole kuitenkaan maailmanloppu, jos ei tiedä. Itse olen tällä hetkellä lukion toisella, ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä aika auki. Minulla oli hyvä käsitys jatko-opiskeluistani vielä ysiluokan lopussa, mutta suunnitelmat menivät uusiksi. Tällä hetkellä voisin mahdollisesti hakea opiskelemaan kieliä. Tämäkin suunnitelma voi kuitenkin muuttua vielä. Ei siis kannata kokea liikaa stressiä asian suhteen. On hyvä olla jokin ajatus tulevaisuudesta, mutta kaiken ei tarvitse olla täysin lukkoon lyöty jo heti lukion alussa.

 

– Saimi ja Meri

 

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Aiheeseen liittyvät

Apua ja tukea

Osallistu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.