3.Podijakso: Maskeja ja etäopetusta

*intromusiikki*

Ivana: Moi kaikki! Tervetuloa Nuortennetin podcast-tiimin toiseen jaksoon. Mä oon Ivana. Mä oon verkkonuorisotyöntekijä. Ja tänään mun kans on kaksi toimittajaa Lisa ja Alisa. Haluutteko kertoo vähän lisää ittestänne?

Lisa: Moi! Eli tosiaan mä oon Lisa. Oon suomenruotsalainen nuortennetin toimittaja ja mä oon osa tätä podcast-tiimiä.

Alisa: Joo, mä oon Alisa. Ja mäki oon tässä podcast-tiimissä ja nettisivutiimissä. Ja tän jakson aiheena meillä on ‘nuorten arki koronan aika’.

Ivana: No kertokaas sitten, mites teidän arki on muuttunu tän koronan aikana.

Lisa: No siis meil on koulussa… joo siis… Me käytetään koulussa aika paljon maskeja, mikä on aika, tota, vaikeeta.  Just sen takia, koska mun pääaine on laulu. Niin sit se on vaikeaa hengittää sen maskin alla, mutta niin ei sille oikein voi mitään.  Ja sit muuten vaan niin, se ääni ei kuulu yhtä hyvin, vaik mä käyttäisin mikkiä ja niin. Se ei kuulosta yhtä hyvältä.

Alisa: Meilläki oli (yhteen) väliin etäkoulua, mutta tässä viime vuonna ei oo ollu, eikä tänä vuonna. Ja meilläki on koulussa pitäny käyttää maskeja, mutta se ei oo kuitenkaan ollu niin paha. Mutta esimerkiksi, kun mä harrastan teatteria, niin siellä sitten maskin käyttö on ollut haastavampaa.

Lisa: Niin et se on vähän sama juttu kun mulla sitte taas.

Alisa: Niin.

Lisa: Samankaltainen juttu. Siis tohon liittyen niin siis meil oli tota etäopetust täs yhdes kohtaa, mut sit koska meil on aika paljon semmost… tai siis siihen opetukseen; suurin osa siit opetuksest on sitä et meiän pitäis yhdessä kehittää musiikkii. Niin sit se on vähän vaikeet niinku etänä tehä sitä. Niin sen takii just meil on myös ollu vähän vaikeet myös olla etänä sitten.

Alisa: Meilläki sitte ollu niinku, et ennen koronaa meillä ei ollu esim. kauheesti netissä tehtävii koulutehtäviä, mutta sitte nyt selkeesti koronan aikana ja sen etäkoulun, niinkun, johdostakin on varmaan lisäääntyny just tämmöset netissä tehtävät, niinku classroom ja muut sovellukset.

Lisa: Siis mul on vähän toi sama, et meil lisäänty vähän noi tehtävät niinku etäopetuksen myötä. Ja etenkin silloin ku mä olin lukios, niin silloin ku meiän piti lukee lyhyen matikan, tota ylppäreihin, niin se oli tosi vaikeet niinku lukee yksikseen. Tai niinku veljen kaa. Et silloin me tarvittiin just niinku sitä opettajaa, niin sit me sillee pienes ryhmäs jossain kohtaa tarvittaessa oltiin koulussa just ne tunnit mihin olisi tarvetta sitten.

*kaksi puhuu päällekkäin* Ivana: Sano vaan… Mä olin kysymäs et miten sitte ihan normi arki; onks se muuttunu jotenki. Eli siis niinku elämä.

Lisa: Niin. Sä voit vaik Alisa aloittaa. Pitää vähän miettii vielä.

Alisa: Okei. Sit vapaa-ajan… tai vapaa-ajasta on varmaan muuttunu se, että… No aluksi harrastukset laitettiin niinku kokonaan jäihin ja sitte niinku on tullu paljon peruuntumisia, jos esim. ryhmäläisillä  on ollu koronaa tai muuten vaan sairauspoissaoloja on ollu paljon. Ja muutenki on sitte ollu vähemmän esim. niinku muita tapahtumia: Niinku elokuvateattereihin ei oo päässy jne. Jne. Ja niinku teatteritapahtumiakin on jouduttu perumaan aika paljon.

Lisa: Toi oli aika hyvä vastaus. Siis mul on vähän lisättävää tohon. Et mä oisin niinku hallunu alkaa käymään niinku salilla. Et mul oli myös semmonen tavallaa… tai sillee et me oikein suunniteltiin kavereitten kaa et me käytäis salilla. Mut sit koska se on niin semmonen paikka et siel voi altistuu aika paljonkin koronalle, niin sit me ei olla käyty missään. Ja sit etenkin nyt kun aika monilla tutuilla on ollu koronaa, on myös tällä hetkelläkin. Niin tota sit pitää aika paljon, niinku olla eristyksissä muilta. Mulla ei kuitenkaa oo vielä ollu koronaa tai sillee. Niin kuitenkin. Ja sit se myös tuntuu vähän silleen tylsält välil, kun me kuitenki asutaan asuntolas ja me nähään niinku joka päivä, niin sit jos jollaki… joku on oikeest silleen tosi kipee tai jotain, niin sit pitää tavallaan eristäytyy muilta ihmisiltä. Niin se aina tuntuu vähän, niinku, et harmittaa vähän semmonen tilanne, mut ei sille oikein voi hirveesti mitään, et pitää kuitenkin pitää kaikki terveinä sitten niin.

Ivana: Mut mites sit, oottekste löytäneet jotain niinku uusia tapoja pitää yhteyttä? Esimerkiks kavereihin tai?

Alisa: No ainaki silloin ihan 2020 kevään-, tai keväällä, kun oli etäkoulut kaikkialla, niin me esim. luokan kanssa saatettiin mennä niinku Skype -tapaamiseen tai  Discordissa, tai jossain muussa sovelluksessa niinku ihan vaan silleen puhuttiin tai autettiin toisia läksyissä tai jotain  tälleen. Ja on seki nyt vähän niinky pysyny. Että enemmän pidetään yhteyttä kavereihin just näiden sovelluksien ja netin avulla.

Lisa:  Mulla on taas se, et mä oon saanu myös ihan tota uusii ystävii netin kautta, tän koronan.. Tai siis niinku koronan aikana oon saanu uusii ystävii netin kautta, ja tota, myös ihan hyvii ystävii. Ja sit myös tämmönen… tai siis suurin osa tämmösist niinku vapaa-ajan… mikä se nyt on nimeltään… vapaa-ajan niinku toiminnasta. Niin sitä voi yleensä voi myös pitää sillee välillä etänä, niin sit mä oon ollu mukana semmosissakin, et silloin se, silloin ku oli oikeest tosi  paha tää korona siin alussa, niin kun oikein mikään ei ollu auki, niin tota, silloin mä olin aika… silloin mä olin aika paljon mukana tommosis ja se oli jotenki aika kivaa sitten. Et se oikeesti tuntu siltä et mä olin käyny jossain harrastukses, vaik mä olin oikeest vaan huoneeni sisällä. Siellä tietokoneen kautta keskustelin ihmisten kaa ja sellasta.

Ivana: Toi kuulostaa kuitenki ihan sika kivalta. Mites sitte, onks teille tullu jotain uusia niinku rutiineja, jotain hyvii rutiinei tai huonoi rutiineja?

Lisa: No siis siloin kun tää tyyliin… etänä esimerkiks, jotain tunteja, niin mä huomaan, et mä en välttämättä käy niinku aamupalal, ku niis on semmonen tietty aika, jolloin voi käydä syömässä aamupalaa. Niin tota sit se vähän jää, ja sit mä en välttämättä syö tarpeeks paljon ku mä en ite laita sitä aamupalaa. Ja sit jää semmoseks, et tavallaan se sijaan et niinku oikeest niinku laittautuis ja istuis luokassa, niin sit jää niinku sänkyyn makaamaan, et siin tulee aika paljon semmost niinku makaamist ja istumista, sen sijaan et oikeesti kävelis jonnekin. Vaikka mä myös asun aika lähellä koulua. Mut niin.

Alisa: No mulla ei ainakaan omasta mielestäni oo tullu mitään kauheen merkittäviä rutiineja. Mut ehkä just silleen, ku ei tarvi tarvinnu herätä niin aikasin, niin nyt on sitte vähän jääny se päälle, että on vaikea herätä, niinku aikasin. Ja sitte just laittautuminen on jääny vähemmälle.

Ivana: Mut mites sitte esimerkiks jotku ruokaostokset tai kirjastossa käynti? Tai tavallaan niinku tommoset asiat, et miten ne on muuttunu?

Lisa: Silloin kun olin vielä lukiossa, niin silloin olis ollu kivaa ninku käydä tota, opiskelemassa niinku jossain muualla kuin vaan siin kotona samassa ympäristössä. Niin silloin aika paljon harmitti se, et ei oikein voinu käydä kirjastos.

Alisa: Ja varmaan just silleen. Että niinku ei välttämättä mee sinne kirjastoon, et jos pitää lainata kirjoja, niin sitte lainaa ne ja menee kotiin, et ei välttämättä jää sinne lukemaan tai opiskeleen. Ja sit just silleen shoppailu; niinku enemmän shoppaillu netissä ja niinku ei oo välttämättä käyny ravintoloissa, vaan tehny kotona ruokaa. Ja just tälleen, että ei välttämättä haluta mennä tälleen paikkoihin, missä on paljon ihmisiä.

Ivana: Nyt me kuitenkin lopetellaan tää. Ja, seuraavaan jaksoon!

Lisa: Moikka!

Alisa: Moikka!

Seuraavassa jaksossa: *satunnaisia klippejä seuraavasta jaksosta*

Ivana: Eli susta on tullu Masterchef koronan aikana?

Alisa: No en nyt ehkä menis sanomaan, mutta ainaki tullu enemmän just kokattua.

Lisa: Must on ainaki tullu. No ei nyt oikeest.

Alisa: Mä oon nyt jotenki alkanu silleen, leipomaan kaikkia eksoottisia leivonnaisia, jotka ei aina mee kauheen hyvin.

*outro musiikki*

Podcast-jaksot ovat täysin Nuortennetin toimittajien tekemiä. Podcast-tiimi on käsikirjoittanut, äänittänyt, editoinut ja litteroinut jokaisen jakson sekä luonut musiikit ja kuvat itse.