Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Moikka vain.
Olen nuori tyttönen, hei.
Mulla on nyt hirveästi asiaa… ensinnäkin kello on vähän yli 12 illalla ja olen yrittänyt jo monesti saada unta ja en ole saanut joten sitten tyydyin puhelimeen. Lukeminen ei auta nukkumiseen sillä sitten olen jo liian väsynyt ja kirjaimet hyppii sivuilla enkö jaksa keskittyä, ulkona on aivan liian pimeää muutenkin ”talvi aikaan” yms. En saa unta siis, mitä teen?
Pahamieli: mulla on kokoajan pahamieli jostakin ja jos ei tietystä syystä niin sitten ilman syytä. Kotona on kaikki ihan hyvin muuten mutta vanhemmat on useasti todella rasittavia ja ei oikein jätä rauhaan tai ymmärrä minua.. Olen puhunut äitillekkin siis näistä asioista. Muualla minulla ei ole oikein kavereita paitsi kaukana joita ei voi nähdä kuin ehkä paristi vuodessa ja nettikavereita joten ne ei oikein osaa auttaa. Mulla ei myöskään muuten vain ole kavereita ja syy siihen on että muut ajattelee jo valmiiksi minun olevan ärsyttävä, miksi… no en tiedä. Hirveästi siis vanhat ystäväni on aiheuttanut riitaa siitä kuinka teen kaiken väärin, olen ylipäänsä olemassa jne.
ENKÄ EDES VIIHDY YKSIN
Ahdistus: minua myös ahdistaa, ahdistaa olla julkisissa tilanteissa, koulussa pitää esitelmiä ja niin edespäin joten tuo vaikeuttaa minua tekemään mitään ja edes tutustumaan ihmisiin tai hakemaan apua. Olen saanut pari dramaattista ahdistus ”kohtausta” jonka jälkeen olen vain lähtenyt tilanteista itkien pois. Tuo masennuttaa
Kaikki tämä siis stressaa ja reagointini tuohon kaikkeen saa minut jopa ajattelemaan että minulla olisi masennus.. Olen tehnyt ”social anxiety” testejäkin tuon takia. Myös masennus
Kiitos
Hei, kiitos viestistäsi ja isot pahoittelut, kun olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan!
Olet hienosti jäsennellyt asiasi viestiin ja tuotkin selkeästi esiin asiat, jotka sinua tällä hetkellä mietityttävät tai ahdistavat.
Kerroit uniongelmistasi – ovatkohan ne jo jatkuneet pitkään tai ovatko helpottanet kesäaikaan siirtymisen myötä? Oletkin kokeillut jo lukemista iltaisin, mutta se ei ole toiminut sinun kohdallasi. Muita vinkkejä unen saantiin on esim. että käy illalla vaikka kävelyllä ja sen jälkeen syö hyvän iltapalan ja on ilman älylaitteita pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos näistä ei ole apua ja unettomuus vaivaa edelleen, niin sitten olisi hyvä puhua äidille tai kouluterkkarille siitä.
Kuulostaa ikävältä, jos sinulla on koko ajan pahamieli. Jos vielä nukut huonosti, niin väsyneenä olo tuntuu usein tavallistakin kurjemmalta eli oloa voisi ehkä jo helpottaa, jos saisit nukuttua kunnolla öisin. Ihanaa, että sinulla on kuitenkin kavereita vaikka asuvat vähän kauempana. Onneksi heihin pystyy pitämään yhteyttä esim. videopuheluiden välityksellä. Olet ollut rohkea, kun olet puhunut äidillesi näistä asioista ja kannustan sinua siihen jatkossakin. Olo usein helpottuu jo sillä, kun saa jakaa pahaa oloaan jollekin toiselle. Muistathan, että voit kirjoittaa meille nettikirjeen, soittaa tai chatata, jolloin voit luottamuksellisesti jutella asioitasi päivystäjämme kanssa.
Kerroit myös ahdistuksestasi, joka on tullut esiin koulussa esitysten pitämisen yhteydessä. Esiintyminen luokan edessä voikin olla monella pelottava kokemus ja pelkkä tieto jo siitä aiheuttaa kovaa ahdistusta. Joillakin ahdistus voi olla niin kova, että esiintyminen voi olla ylitsepääsemätöntä. Tällöin on hyvä ottaa asia puheeksi luokan opettajan tai kouluterkkarin kanssa. Jos tuntuu, että asiasta on itse vaikeata puhua, niin voisikohan äitisi olla yhteydessä opettajaasi ja opettaja voisi ehkä miettiä jotain korvaavia tapoja esitysten pitämisille? Olet ollut jo tosi rohkea, kun tulit tänne kertomaan huolistasi ja toivon, ettet jää niiden kanssa jatkossakaan yksin. Ansaitset iloa ja ihania asioita elämääsi.
Terveisin, Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä