Siirry sisältöön
Ahdistunut

Moi, oon 13-vuotta ja Olin viikko sitten mun kaverin kanssa menossa sirkukseen ja ostettiin lippuja ja siinä jonossa mun jalat ja kädet alko täristä, sydämen syke tuntu päässä asti ja kädet hikos. Mulla tulee aika usein tollasia silloin kun olen esim kaupan kassalla tai kuraattorilla. (Kaikissa sellaisissa tilanteissa joissa mä oon niinku osana keskusteluu) Ei mulla tuu tollasta esim joissain tapahtumissa kun tiiän et kukaan ei kiinnitä just muhun huomiota. Oon käyny pari kertaa kuraattorilla yhden asian takia ja oon huomannut myös et siellä tulee vähän niinku sellanen tunne et happi loppuisi kesken lauseen (kuulostaa tyhmältä😅) silleen et kiinnitän enemmän huomiota hengitykseen ja sit musta alkaa tuntuu et happi loppuu. Enkä oikein tiiä mitä mun pitäis tehä. Kiitos jos joku vastaa❤️

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Moi!

Olipa hyvä, että kirjoitit tänne! Pahoittelut, että saat vastauksesi viiveellä.

Kuvailit, kuinka tietyissä tilanteissa sinulle tulee erilaisia oireita, kuten käsien ja jalkojen tärinää, sydämen tykytystä ja käsien hikoilua. Olet hienosti osannut tunnistaa, että oireita tulee sellaisissa tilanteissa, joissa sinä olet osana keskustelua. On normaalia, että jännittäminen voi aiheuttaa fyysisiä oireita, etkä varmistikaan ole tämän asian kanssa yksin. Moni jännittää esimerkiksi huomion keskipisteenä olemista.

Tiedätkö muuten mitä? Se on jo tosi hienoa ja rohkeaa, että olet esimerkiksi mennyt ostamaan sirkukseen lippuja, asioinut kaupan kassalla ja jutellut kuraattorin kanssa, vaikka sinulle onkin tullut kuvailemiasi oireita. Et ole siis antanut jännityksen tai ahdistuksen tunteen estää sinua. Voit olla itsestäsi ylpeä!

Jännitykseen ja ahdistukseen sosiaalisissa tilanteissa on saatavilla apua ja siitä olisi hyvä kertoa jollekin aikuiselle, joka pystyisi olemaan tukenasi. Kerroit, että olet käynyt kuraattorin luona juttelemassa eräästä asiasta ja siellä huomaat myös oireita. Mitä ajattelet, voisitko kuraattorille kertoa jännityksestäsi? Asiasta ääneen sanominen voi joskus jopa hieman helpottaa omaa oloa siinä tilanteessa. Silloin myös kuraattori olisi asiasta tietoinen ja osaisi tukea sinua. Kuraattori on varmasti myös tottunut tukemaan ja auttamaan nuoria, joilla on jännitystä ja ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa.

Myös omaan läheiseen aikuiseen on hyvä tukeutua. Asiasta puhuminen jollekin saattaa jo helpottaa omaa oloa ja oman aikuisen kanssa voi myös pohtia, millä keinoilla voi lievittää jännitystä etukäteen.

Täältä Nuortennetin sivulta voit myös lukea lisää jännittämisestä sekä vinkkejä, miten sitä voi kokeilla helpottaa: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/ahdistus-ja-pelot/jannittaminen/

Meille voi soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), joka on täysin nimetön ja luottamuksellinen. Se voi olla myös hyvä tapa harjoitella asiasta kertomista. Meillä voit jutella mistä aiheesta tahansa, eikä tarvitse olla edes tiettyä aihetta mielessä. Voit aina myös katkaista puhelun silloin, kun sinusta itsestä tuntuu siltä. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

Toivottavasti tästä oli apua pohdintaasi ja saat tukea itsellesi. Mukavaa alkavaa syksyä!

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: Jännitys ja ahdistus sosiaalisissa tilanteissa

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top