Siirry sisältöön

Jännittäminen

Melkein jokainen nuori jännittää joskus sosiaalisissa tilanteissa. Jännittäjä luulee, että ketkään muut eivät jännitä, vaan ovat rennon itsevarmoja. Mutta tiedätkö mitä: Jännitys häiritsee enemmän itseä kuin mitä se näkyy ulospäin! Muut eivät yleensä kiinnitä kovin paljon huomiota siihen, jos joku jännittää, mutta jännittäjä kuvittelee, että kaikki, siis ihan kaikki, nauravat hänelle ja pitävät häntä luuserina.

Kun pelkää mokaavansa, elimistön reaktiot voimistuvat. Nämä elimistön reaktiot, kuten sydämen tykyttelyn, sisäisen vapinan ja punastelun, jännittäjä tulkitsee pahana asiana, jota muut eivät saisi missään nimessä huomata. Jännittäminen kasvaa entisestään, kun on pakko yrittää esittää, että yhtään ei jännitä. Oikeasti pitäisi toimia ihan toisin ja antaa itselleen oikeus jännittämiseen.

  • Esiintyminen luokan edessä
  • Vastaaminen opettajan kysymykseen joillain tunneilla
  • Ääneen lukeminen ruotsiksi
  • Tietyn tytön tai pojan kohtaaminen välitunnilla
  • Kouluruokalassa syöminen
  • Kaverin tai tyttö- tai poikaystävän vanhempien tapaaminen ja heidän kanssaan keskustelu
  • Mokauksen pelko kavereiden seurassa
  • Mokaaminen tuntemattomien edessä
  • Perhosia vatsassa, suu kuivaa, huimaa, heikottaa, kädet hikoavat, sydän tykyttää
  • Vaikea keskittyä muuhun kuin kropan tuntemuksiin
  • Ajatukset ovat jännitystä ruokkivia: ”apua, en osaa”, ”apua, mokaan ja kaikki nauraa”
  • Tekee mieli paeta, olla menemättä koko tilanteeseen, keksiä jokin tekosyy
  • Puhu jollekin jännityksestäsi. Hän osaa varmasti rauhoittaa sinua ja antaa neuvoja.
  • Tehokkain tapa tulla toimeen jännittämisen kanssa on hyväksyä se osana sinua.
  • Yritä päästä eroon suuruudenhulluista ajatuksistasi, kuten että sinun pitäisi esiintyä niin, että kaikki arvostavat sinua, eikä tule yhtään mokaa.
  • Anna itsellesi lupa olla rasittava, änkyttävä ja punainen.
  • Et saa alkaa vältellä jännittäviä tilanteita, koska silloin jännitys vain lisääntyy.
  • Älä yritä kieltää jännityksesi näkymistä päällepäin, koska silloin alat jännittää entistä enemmän. Saat niskalenkin jännittämisestä esimerkiksi toteamalla kaikille ääneen: ”Kylläpäs mua nyt punastuttaa” tai ”No, onpas tämä nyt jännittävää”.
  • Valmistaudu tilanteeseen mahdollisimman hyvin kuvittelemalla se etukäteen. Miltä kaikki näyttää? Mitä aion sanoa? Älä kuitenkaan mieti sanomisiasi liikaa etukäteen: muuten alat jännittää sitä, muistatko sanoa kaiken niin kuin harjoittelit.
  • Vedä repliikkisi ennakkoon kenraaliharjoituksena peilin edessä, vaikka silloin kun olet yksin kotona. Pidä sen jälkeen sama esitelmä pikkusiskolle, isälle, sille yleisölle, jonka läheltäsi löydät.
  • Kun puhut ja esiinnyt, mene ikään kuin pääsi sisään. Keskity siihen, mitä sanot äläkä yleisöön. Älä kuitenkaan hätäänny, jos kaikki ei mene niin kuin olit ajatellut.
  • Aukaise suusi ja esiinny usein, koska altistumalla toistuvasti jännitystilanteisiin voit päästä jännittämisestä melkein kokonaan eroon.
  • Muista, että ajatuksesi eivät näy ulospäin!
  • ulkona ja luonnossa liikkuminen
  • vihreän teen juominen
  • saunominen
  • rauhallinen liikunta esim. jooga tai kunnon hikijumppa
  • päiväkirjan kirjoittaminen tai piirtäminen
  • maalaaminen
  • laulaminen tai soittaminen

Aiheeseen liittyvät

Apua ja tukea

Osallistu

Back to top