olen 15-vuotias tyttö, olen [osa viestistä poistettu], vaihtelee riippuen kierrosta. Olen oikeastaan aina tuntenut itseni lihavaksi, koska ala-asteikäisenä olin pyöreähkö, en kuitenkaan lihava varsinaisesti. Tämän asian kanssa oli pitkään parempi vaihe, sillä murrosiän kasvupyrähdyksessä laihduin. Nyt kun pituuskasvu on ollut melkein loppuneena pari vuotta, on paino noussut mielestäni hieman. Vaikea arvioida kun kuitenkin kasvaa, vaikkei ehkä pituutta niin paljon. Ajattelen, että ennen näytin hyvältä ja kaikki vaatteet istuivaty, ja toivon jatkuvasti että voisin taas näyttää samalta kuin vuosi, pari sitten. Inhoan kun minusta otetaan kuvia, sillä mielestäni näytän kuvissa lihavalta ja rumalta. Siksi olen monesti päättänyt laihduttaa, mutta sen on aina jäänyt yritykseksi.
Kaverini saattavat vitsailla, että syön koko ajan tai että minulla on pohjaton vatsa, ja se tuntuu kamalalta. Oikeasti en syö sen enempää kuin kukaan muukaan, uskon ”pyöreyteni” johtuvan geeneistä.
Seurustelen, ja poikaystäväni mielestä olen kaunis ja sopivan kokoinen. Hänen edelliset tyttöystävät ovat olleet laihoja, eivät siis hoikkia, vaan LAIHOJA, ja uskon sen olevan osasyy ongelmaani. Saatan katsoa mustasukkaisuuskohtauksissani monta kymmentä minuuttia edellisen tyttöystävän kuvia ja miett.ä, että hän on niin kaunis etten koskaan voisi olla yhtä kaunis. Olen osittain puhunut tästä´poikaystävälleni, ja hänellä on ollut täysi työ todistella minulle ettei halua ketään muuta kuin minut, ja että olen kaunein kenet hän tietää. En usko häntä jälkimmäisessä.
Haluaisin laihtua aluksi kuusi kiloa, ja jos se ei näkyisi ulkonäössä niin vähän lisää. En ole koskaan ihannoinut laihuutta, ja haluaisinkin olla naisellisen muotoinen, mutta hiukan hoikempi.
Syömishäiriöiden oireista yms. minuun täsmäävät, että tunnen ahdistusta ja syyllisyyttä syömisestä, häpeän itseäni, olen todella tunnollinen (keskiarvoni päättötodistuksessa oli 9.3) ja olen myös perfektionismiin taipuvainen.
En ennen ole ollut mustasukkainen, mutta nyt minusta on tullut. Lisäksi minulla on monta kertaa viikossa ahdistunut ja masentunut olo, ja saatan itkeä kymmenen kertaa päivässä niinä päivinä. Ns. paino-ongelmani lisäksi ahdistun ihostani, joka on ollut ennen hyvin huonossa kunnossa, vahvan lääkityksen ansiosta se on nykyään onneksi parempi, toisaalta ei vieläkään niin hyvä kuin haluaisin.
Sain myös ennen paniikkikohtauksia, jotka uskon johtuneen vakavasta stressitilasta, mutta ne loppuivat keväällä.
Viime viikkoina minua ovat ahdistaneen melkein joka öiset painajaiset, joissa läheiset kuolevat tai hylkäävät minut. Äiti sanoo niiden johtuvan kuumuudesta.
Myös äitini masentaa minua välillä, sillä hän ei tunnu olevan tyytyväinen mihinkään tekemääni kotitöissä. Meillä on kuitenkin hyvät ja läheiset välit, ja rakastan äitiäni.
En tiedä miksi kirjoitin tämän, ehkä haluan tietää pitäisikö minun oikeasti laihduttaa vai ei. Ehkä halusin vain purkaa mieltäni.
Mulla sama ongelma! Mä tiedän, etten oo ylipainoinen. Terveystarkastajakin sanoi, että minun pitäisi suurentaa ruoka-annoksiani. En silti ole liian alipainoinen. Silti vihaan mahaani. Se on aika iso, mutta ymärrän, että suoliston yms. sisäelinten pitää mahtua sinne. Sivuiltani olen aika kapea, mutta minulla on silti huono itseluottamus vatsani suhteen. Pitäiskö mun tuveta tekee vatsalihaksia tai jotain? Vai johtuuko tämä sisäelimistä? :D
Mutta minä tässä vain itsestäni höpötän :D Sinulle sanoisin, että lähde vain rohkeasti salille, jos joku tuijottaa niin tuijotat takaisin! ;) Ei se muiden asia ole miten hyvin osaat käyttää salin laitteita, kyllä sinä opit niitä käyttämään! :D Jos haluat kaverin mukaan, sanot vain, että haluaisitko alkaa käydä salilla kanssani. :) Eikä ”iso” maha ole maailmanloppu, joskus minuakin ottaa päähän. Silloin ajattelen kaikkea muuta hyvää, kuten hyviä kavereitani. Se auttaa! :) Iso maha on vasta sitten huono juttu, jos se haittaa jokapäiväistä elämääsi ja/tai rasittaa niveliäsi. Rohkeasti salille vain! :)
Toivottavasti tästä oli jotain apua:)
Olen oikeasti läski[osa tekstistä poistettu]
laihduttaisin jos jaksaisin mutta unohdan aina, olen tosi notkea, harrastan akrobatiaa ja osaan jopa bäkkärin maalla mutta kun istun jalat suorina, niin olen läski!
suosittelen vatsalihaksia ja rutistuksia!!!
APUA! Mä painan [osa viestistä poistettu] kiloa vaihtelee
Ja vanhemmat sanoo että mä olen ylipainoinen ja olen myös käynyt terveydenhoitajan luona ja se on sanonut myös että oon ylipainoinen mitä teen!
Olen 11vuotias ja painan [osa viestistä poistettu] vaihtelee minulle on alkanut tulemaan vatsamakkaroita niitä on jo neljä ja mun vatsa on myös tosi iso
Ja mua kiusataan sen takia
Esimerkiksi koulu uinissa kaikki kuiskii ja osoitelee mun vatsaa ja sanoo onpa toi läski mun maha on niin iso että mikään hupparikaan ei peitä sitä olen myös meidän perheen lihavin, ja jopa mun äiti ja isä sanoo mua läskiksi olen käynyt terveydenhoitajalla ja se sano että oon tosi ylipainoinen syön myös tosi epäterveellisesti koska en tykkää salaatista enkä hirveästi myöskään mistään terveellisestä
MITEN tää pituus-paino-suhde on päästetty läpi????
Eihän niitä edes pitäisi julkaista!
Joku kesäduunilainen hommissa.
Hei ”Jaaz”,
kiitos tekemästäsi huomiosta! Jostain syystä tämä viesti oli päässyt läpi. Olet ihan oikeassa siinä, että emme julkaise kirjoittajien pituuksia ja painoja täällä. Hyvä, että huomasit. Nyt olemme poistaneet nämä tiedot viesteistä.
Aurinkoista kesää sinulle!
T, Lasten ja nuorten puhelimen ja netin työntekijä
Heippa sinä, joka kirjoitit nimimerkillä ”outo”. Kerroit, että sekä vanhempasi että terveydenhoitajasi ovat sanoneet sinun olevan ylipainoinen. Jos terveydenhoitaja oli tätä mieltä olisi hänen mielestäni pitänyt antaa sinulle vinkkejä siihen, miten voisit painoasi tiputtaa, jos se hänen mielestään on tarpeellista. Mietin myös sitä, että oletkohan sen ikäinen, jolla pituuskasvu jatkuu vielä. Pojilla kasvupyrähdys kestää parikin vuotta ja on huipussaan noin 14 vuoden iässä. Tytötkin kasvavat pyrähtäen, keskimäärin 12-vuotiaana. Ennen kasvupyrähdystä nuoren paino nousee väkisinkin. Painoon vaikuttavat myös luuston, lihaksiston ja sisäelinten suhteellinen paino eli omaa painoa ei kannata lähteä vertailemaan kavereiden painoon.
Pieni pyöreys ei ole haitaksi, mutta liiallinen ylipaino on toki riski terveydelle. Ajattelen, että jos terveydenhoitajan mukaan olisit ollut liian ylipainoinen olisi hän antanut sinulle ohjeita painon pudottamiseen. On toki hyvä, että olet itse kiinnostunut terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi, mutta muista, että terveellinen ruokavalio vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja terveyteen enemmän kuin vaa’an lukemat.
Painoon vaikuttaa liikunta, ruokavalio ja uni eli, kun syöt terveellisesti ja monipuolisesti, nukut riittävästi ja liikut, niin pysyt terveenä ja painosikin varmasti opivana. Näin kesällä liikunta tulee jo ihan itsestään, jos esim. käy uimassa ja pyöräilee yms.
Voit myös käydä kurkkaamassa Nuortennetistä, mitä vinkkejä siellä on annettu: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/hyvinvointi/sopivan-kokoinen/eroon-ylipainosta/
Muista kuitenkin, että sinä olet arvokas ja ihana painosta riippumatta!
Aurinkoisia kesäpäiviä sinulle toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä
Moikka! Olen 15-vuotta täyttävä tyttö. Ennen olin hieman ylipainoinen ja olin todella ahdistunut siitä ja aloin laihduttamaan. No, laihdutin 15kg 2 kuukauden aikana tammikuu 2017 – maaliskuu 2017 [osa viestistä poistettu]. Sitten olin jo muutaman kilon päässä alipainossa mutten kuitenkaan ihan. Lopetin laihduttamisen ja palasin terveelliseen ruokavalioon ja oloni vartalostani on ollut melkein hyvä ja painoni on pysynyt samana. Kuitenkin lähiaikoina varsinkin kun kesäloma alkoi olen syönyt vähän yli kuukauden epäterveellisesti ja liikkunut paljon vähemmän kuin ennen. (ennen kävin noin 2-3krt viikossa juoksu/kävely lenkillä ja treenasin kotona) Nyt näiden noin 2kk aikana painoni on noussut noin 3kg ja se on liikaa. Liikun edelleen esimerkiksi trampoliinilla, satunnaisilla pyörälenkeillä (harvoin) ja eilen kävin 1km juoksulenkillä. (wow) Nyt olen saanut jo jonkinlaisen otteen ja palannut tereelliseen ruokavalioon mutta tuntuu että olen jotenkin ”väsynyt” liikkumiseen ja treenaamiseen eikä ole enää samanlaista motivaatiota kuin ennen ja pelkään että nykyinen liikkumiseni ei riitä. Olen jälleen ahdistunut vartalostani ja itken melkein aina kun katson itseäni peilistä. Tuntuu koko ajan siltä että nyt pitäisi alkaa taas laihduttamaan ja liikkumaan paljon enemmän mutta en enää kuitenkaan pysty siihen. Haluaisin pystyä menemään rannalle bikineissä ajattelematta sitä kuinka lihavalta ja epämiellytävältä näytän. En enää tiedä mitä teen.
olen poika 13v olin kutosluokan alkuun saakka erittäin laiha kunnes kutosluokalla painorupes nousee [osa viestistä poistettu] liikun aktiiviseti ja harrastan salibandya olen aika huono syömään oikeaa ruokaa mutta suklaa on mun pahe :D olen ihan tyytyväinen kroppaani mutta olis kiva pitää paino samassa jotta kasvupyrähdys tasaisi painon mutta terv hoitaja sanoi että olen kyllä normipainoinen ja pystyn puhumaan näistä asioista äidin kaa ilman että se solvais tai huomauttelis jotain. ja sairastuin diabeteseen 3 luokalla joten sekin saattaa vaikuttaa vähän asiaan. -Patrik
Moikka,
kiitos viestistäsi. Vaikutat urheilulliselta kaverilta ja silloin onkin tosi tärkeätä, että syö hyvin, kun kuluttaakin paljon. Suklaa on kyllä tosi hyvää ja pitäähän sitä joskus herkutella, kunhan ei korvaa niillä herkuilla aterioita. :) Jos liikut, syöt hyvin ja herkkuja kohtuudella niin uskon, että pystyt pitämään painosi juuri sopivana. Oli myös tosi kiva kuulla, että pystyt juttelemaan myös äitisi kanssa näistä asioista.
Terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä
Olen siis 12v tyttö ja täytän noin kolmen kuukauden päästä kolmetoista. [osa viestistä poistettu] Mulla on aika isot reidet, ja läski perse. Yks poika haukku mua läskiks. Mulla ei oo siis melkein yhtään lihasta. En urheile oikein muuta kuin koulussa, mutta nyt oon alottanu joka päivä kävelee ainakin kaks kilometriä ja oon myös venytelly. Kun vaikka kyyristyn mun mahamakkarat näkyy ja mua ahdistaa. Siks pidän aina mun käsiä silleen mahan päällä. Mun rinnat ei oo kasvanu oikeestaan yhtään joten niistäkään ei varmaan tuu se paino. Olenko siis läski ja mua itkettää kun ajattelenkin että se poika haukku mua läskiks vaik oon silleen melkein aina ollu omasta mielestäni ihan hyvän kokonen.
eksyin jotenkin tänne ja voin samaistuu tosi hyvin näihin kaikkiin. Oon 13vuotias tyttö ja mua on varmaan jo 2018 asti ahdistanu mun paino. Laihdutin yhessä välissä melkein 10kiloo mut sit mun kaveri sai jotenkin mut syömään ja oon menettäny kontrollin. Oon menettäny kontrollin kaikesta! Mun elämästä, koulunkäynnistä, sairauksista yms. en hallitse enää mitään. Mä haluun olla järjestelmällinen, täydellinen. Sillonkun mä laihdutin mun elämä oli just sopivaa ja mua ahdistaa tää kroppa. muistan edelleen kun mun kaveri sano ”sä oot hyvä just tollasena, eksä nää kuinka laiha sä oot? Painan sua yli 15kiloo enemmän ja mä oon onnellinen” ja jotenki se sai mut alkaa pakottamaan itteni syömään suklaata yms muuta epäterveellistä. Vasta pari päivää sit mä menin puntarille ja aloin suurinpiirtein itkee ku näin sen luvun… oon semmonen pieni ja pyöree kun kaikki muut on pitkiä ja laihoja. Haluun mun elämän kontrolliin samaan aikaan kun mun perhe hajoo käsiin ja näillä numeroilla tuun pääsee korkeintaan mäkkärin kassalle… mun vanhempia mä en voi vaivata kertomalla tästä, niillä on tarpeeks huolta jo mun masentuneesta/itsetuhosesta siskosta ja muille en vaan voi. Mun ainoille kavereillekkaan enää näköjään. Ne oli varmaan vaan kateellisia kun mä onnistuin sillon pitämään mun elämän kontrollissa.. mut miks niistä kaikki pitää ja mä oon vaan hiljanen sivusta kattoja joka tökkii ruokaa lautasella ja on sisäänpäin suuntautunu?
Tästä tuli toooooosi sekava joten toivottavasti kukaan jaksaa lukee tän(jos tänne eksyy)…
onkohan nää mun ajatukset ihan normaaleja tässä iässä? Toivoisin et mä saisin vastauksia joltain… :) <3
Mulla sama juttu oon tosi läski ja melkein kaikki kaverit ja suvun lapset hoikkia/normaaleita. Reidet on valtavat ja maha sitäkin suurempi. [osa viestistä poistettu]
Moii! Oon 12v tyttö täytän kesällä 13v ja ku kasvupyrähdys loppu nii oon lihonu aika paljon. En ees syö kauheest herkkui mut en kyllä liikukkaan paljoa. Mä pelaan tosi paljon videopelejä enkä tuu lopettamaan sitä. Mut silti mun pitäis liikkuu tai tehä jotain et laihtuisin vaikka terkkari sano et oon normaalipainoinen. Haluisin laihtuu koska oon ihastunu yhteen poikaan joka on siis mun netti kaveri ja se sanoo aina et oon tosi kaunis vaik ei oo ikinä nähny mun vartaloo. Oon siis panseksuuali ja tiiän et tytöt yms. joilla on samoja ongelmia ymmärtäisi sen. (Mutta kaikki tuntemani tytöt on heteroita) Vihaan ihmisii jotka valittaa niitte kropasta mutta mä vaan näytän nii hirveeltä. Siis kukaan ei kiusaa mua tai mitään. Musta tuntuu että tää saattaa olla sukuvika, koska mun äidillä on samanlainen vartalo mikä mulla on. Mutta tää ei näytä kivalta.