Mul on ollu jonku aikaa(vuosia) huonompi fiilis, oon selvinny iha hyvin ei siin mitää, mut nyt jotenki tuntuu tosi raskaalta ja alakuloselta
Puhumine ei oikee tunnu auttavan ja en osaa muutenkaa oikee pyytää apuu tai tukee
Onks tyypeil jotai harrastuksii tai tapoi ”miettii muuta” ku on paha olla?
Hei!
Kiitos viestistäsi. Toivottavasti saat siihen vastauksia muilta nuorilta.
Aikuisena haluaisin sanoa, että puhuminenkin on taito, jossa oppii paremmaksi harjoittelemalla. Hankalista asioista, kuten alakuloisesta olosta voi alkaa puhumaan pikkuhiljaa. Voit vaikka joskus sanoa kotona tai kaverille, että ”Onpa jotenkin mälsä olo.” Tai jos joku kysyy sinulta joskus kuulumisia, ei aina tarvitse sanoa, että kuuluu hyvää tai että kaikki on hyvin. On ihan ok sanoa, että ”No nyt ei ole kaikkein paras olo.” Tai ”On ollut vähän alavireinen olo, muuten kaikki on ok.”
Kaikki läheiset eivät ole hyviä kuuntelijoita tai eivät välttämättä tiedä, kuinka voisivat auttaa sinua. Heidän huoliansa voi vähentää sanomalla esim: ”On kuitenkin kiva kun oot siinä nyt / lähdettiin tänne yhdessä / tulit käymään.” Alakuloisena sitä saattaa usein käpertyä sisäänpäin ja eristäytyä muista, mikä voi vain pahentaa oloa. Siksi on hyvä olla muiden seurassa, jos vain jaksaa. Aina ei tarvitse olla kovin aktiivinen tai puhelias ja sen voi sanoa ääneenkin: ”Mulla on nyt huono päivä enkä oikein jaksa puhua, mutta oli kiva tulla mukaan / on kiva kuunnella teidän juttuja.” Luulenpa, että kaikilla on ollut tuollaisia päiviä ja he kyllä tietävät, mitä tarkoitat. Samalla hekin oppivat sanoittamaan oloaan, kun näytät heille esimerkkiä.
Kun tuo olo on jatkunut jo vuosia, niin toivon sydämestäni, että hakisit siihen apua ihan ammattilaiselta (varsinkin kun olo on nyt huonontunut), vaikka ymmärrän hyvin, että se tuntuu vaikealta. Alavireisyys ei näytä nyt menevän itsekseen tai omin keinoin ohi. Jos laitat siitä viestiä vaikka terkkarille tai kuraattorille, niin voit hyvin kirjoittaa, ettet tiedä mistä alakulo johtuu etkä oikein osaa puhua siitä, mutta että sitä on jatkunut jo vuosia ja olo on nyt pahentunut. Tuo kaikki on heille tuttua ja he kyllä tietävät, mitä olisi nyt parasta tehdä.
Jos haluat, juttelemme mielellämme kanssasi tästä tai mistä tahansa asiasta. Meihin voi ottaa yhteyttä myös silloin, jos on ihan vain tylsää. Lasten ja nuorten puhelin on auki joka päivä (arkisin klo 14-20 viikonloppuisin klo 17-20) ja chatkin päivystää joka ikinen ilta klo 17-20. Lisäksi meillä on nettikirjepalvelu, johon voi kirjoittaa milloin vain (paitsi jos siellä on ruuhkaa).
Sinullakin on oikeus olla onnellinen ja voida hyvin. Olet kärsinyt jo niin pitkään, että nyt on aika tehdä sille jotain! Pidä itsestäsi huolta ja hae apua. Ammattilaiset ovat siellä sinuakin varten ja ovat iloisia, jos haet apua huonoon oloosi. Olen ihan varma, että selätät tämän vaiheen ja voit tulevaisuudessa taas hyvin.
Olet tärkeä!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Hei.
Ensinnäkin ikävää, että masentaa. Meillä kaikilla on joskus alakuloisia päiviä, jopa viikkoja, ja se on ihan luonnollista ihmisen elämää eikä tarkoita mitään muuta, kuin että olet elossa. Mutta jos olo on jatkunut niin jo vuosia ja viime aikoina on alkanut tuntua pahemmalta, olisi ehkä syytä huoleen. Oletko käynyt juttelemassa jollekin ammattilaiselle? Onko sinulla mahdollisuutta hakeutua juttelemaan nykytilanteessa? Mikäli on, suosittelen sitä pikimmiten.
Varsinaiseen kysymykseen. Itsekin olen kärsinyt vuosikausia masennusjaksoista, yksi sellainen on päällä tälläkin hetkellä. Tiedän, mitä se voi tehdä ihmiselle. Olen viime aikoina ollut kiinnostunut etenkin serotoniinista ja sen lisäämisestä luonnollisin keinoin. Serotoniinin vähäisyys on tyypillisesti yhdistetty masennukseen, ja masennuslääkkeet pyrkivät lisäämään serotoniinia aivoissa. Puhumisen, oli se sitten ammattilaiselle, perheenjäsenelle tai ystävälle, on todettu lisäävän serotoniinia samalla tavalla kuin SSRI-lääkkeiden. Ihan päivän tapahtumista keskustelu ja silmiin katsominen itsessään jo auttaa, vaikka keskustelussa ei olisi mitään terapeuttista tai tunteita herättävää.
Omasta terveydestä huolehtiminen vaikuttaa myös serotoniinitasoihin. Riittävä liikunta, uni ja ravinto siis, aika perusohjeita. Liikunta erityisesti vapauttaa endorfiineja, mielihyvähormoneja. Myös hyvä fyysinen kunto nostaa serotoniinitasoja. Jotkin ruoka-aineet vapauttavat serotoniinia enemmän kuin toiset. Tällaisia serotoniiniruokia ovat esimerkiksi kauratuotteet, tumma suklaa, banaani, ananas, kiivi, rasvainen kala, kananmunat ja kikherneet. D-vitamiinilisän on todettu myös kohentavan mielialaa, etenkin näin pimeään vuodenaikaan. Tietenkin itselle mielihyvää tuottavat ruoat myös. Kannattaa siis syödä sitä, mitä rakastaa.
Hieronnan on sanottu lisäävän serotoniinia. Myös meditointi vaikuttaa tutkimusten mukaan aivokemiaan. Tärkeintä on kuitenkin löytää jokin itselle mielekäs tekeminen ja pyrkiä tekemään sitä sinnikkäästi, vaikka se maistuisi hiukan puulta, kuten masennuskauden aikana on tyypillistä. Tykkäätkö musiikista, lukemisesta tai käsitöistä? Mikä tahansa mistä pidät, mistä olet joskus tullut hyvälle tuulelle.
Tsemppiä, muista juhlia pieniä voittoja. Jos pääset päivän aikana sängystä ylös ja jopa ulos ovesta, olet voittaja! Sekin lisää serotoniinia.
Kun mua masentaa, kuuntelen musaa ja alan tanssia