Ok eli siis mulla mikään ei mee hyvin. Mä en saa olla yhen mun hyvän kaverin kaa tietyistä syistä. Mikään ei vaa nyt mee hyvin.
Mä oon itsetuhonen ja haluun [osa tekstistä poistettu]. Oon koittanu saada apuu ja pyytäny et jos pääsen kuraattorille, mut äiti ei oo hoitanu hommii. Iskälle enkä äitipuolelle siis haluu kertoo koska pelottaa. Haluisin[osa tekstistä poistettu] ku voin. Tiiän ja tajuun et oon tosi pahassa tilanteessa, sen takii tietysti pyydän apuu, mut[osa tekstistä poistettu]/tuho jutut ei tuu loppumaan ennenku saan apuu joltaki. Mä haluun saad diagnoosin masennukseen ainaki(jos ofc on) sekä autismiin jos on. En siis puhu autismista tän enempää nyt mut joop. Mulla on hirveitä ulkonäköpaineita ja nään mut[osa tekstistä poistettu]. Voi kunpa asiat ois vaa hyvin. Oon koittanu[osa tekstistä poistettu] mut sit meinasin jäädä kii. Mun huone on iha iso kaaos ja vaa oon tääl sängynpohjassani googlettamas apuu tai sit vahingoittamas itteeni. En oikeesti tiiä et mitä pitää tehä. Auttakaa mua.
Hei,
Hienoa että löysit rohkeutta ja voimia kirjoittaa tänne. Jouduin poistamaan osan kirjoituksestasi, jossa kuvailet itsetuhoisia tekoja, mutta olen kuitenkin lukenut viestisi huolella.
Olet ottanut ison askeleen, kun olet lähtenyt hakemaan itsellesi apua ja voit olla todella ylpeä itsestäsi. Se ettet saa nähdä rakasta ystävääsi silloin kun juuri sitä tarvitsisit ja kaipaisit, tuntuu varmasti pahalta. Kuitenkin se, että sinulla on halua ja tahtoa voida paremmin ja saada apua on todella hienoa. Sinulla on oikeus saada itsellesi tukea jaksamiseen ja pahaan oloon. Yksin ei tarvitse pärjätä.
Kirjoitat pyytäneesi päästä kuraattorille, mutta äitisi ei ole saanut varattua sinulle aikaa. Tiedäthän, että voit koska tahansa mennä itse terkkarin tai kuraattorin luo ja näyttää vaikka tämän kirjoittamasi viestin, he ovat koulussa teitä oppilaita varten eikä vanhempia tarvita ajan varaamiseen.
Kuvailemasi itsetuhoiset ajatukset ja uupunut olo ovat kaikki merkkejä siitä, että tarvitset pikaisesti apua itsellesi. Jos koulussa aikuisille kertominen tuntuu hankalalta, voit aina myös soittaa meille joko Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin. Olemme joka päivä auki ja tukenasi kun sitä tarvitset.
Joka arki-ilta päivystää myös nuorten Tukilinja klo 20–24 samassa numerossa kuin Lasten ja nuorten puhelin. Tukilinja on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat ammattilaisen tukea pahan olon, väkivallan, itsetuhoisten ajatusten tai muun vakavan huolen keskellä. Myös sinne voit soittaa nimettömästi ja luottamuksella.
Olet rohkea, kun lähdit hakemaan apua, olet ehdottomasti sen arvoinen!
Pysy turvassa äläkä jää yksin <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
