vaikutan varmaan iha hullulta, mutta silti pakko kirjoittaa koska kaipaan apua. en oo muutamaan viikkoon saanu nukutttua paljo yhtään. en uskalla nukkua tai pistää nukkumaan koska pelkään että tulee tulipalo. en uskalla pistää silmiä kiinni ja nukahtaa, koska pelottaa että herään vasta sitten kun palan itsekin. öisin makaan vain silmät auki paikallaan ja mietin mitä tekisin jos tulipalo syttyisi missäkin paikassa. kuulostan hullulta ja lapselliselta, mutta en saa peloltani rauhaa. ja olen todella väsynyt nukkumattomien öiden jälkeen. mitä voisin tehdä että voisin taas nukkua? kiitos jos vastaatte.
Ymmärrän tunteesi, itselläni oli pienenä täysin samat pelot. Tulipalon pelon lisäksi pelkäsin myös kuollakseni varkaita. Tapanani olikin joka ilta kysyä äidiltäni että onhan liesi pois päältä ja ovet lukossa, muuten en saanut nukuttua. Vähän vanhempana en enää kehdannut myöntää pelkojani ääneen, vaikka niitä olikin.
Peloista pääsin kuitenkin eroon kun ajattelin realistisesti: TODELLA harvoin käy niin että talo palaa. Toki niistä kerrotaan lehdissä ym ja voikin tuntua, että sitä tapahtuu päivittäin, mutta suhteessa siihen kuinka moni talo ei pala, prosentuaalisuus tulipaloille on ÄÄRIMMÄISEN pieni. Sitten juttelin vanhempieni kanssa, että jos tapahtuu niin että syttyy tulipalo, mitä tulee tehdä. Tietysti yrittää päästä ulos. Mutta jos se ei onnistu normaalista ulko-ovesta, huoneeni ikkunan saa auki ja sieltä pääsee palotikkaita pitkin alas. Lähes jokaisessa huoneessamme on myös palovarottimet (kuten uskon teilläkin olevan) jotka kyllä ulvovat kovaa, vaikka polttaisi vain kynttilää vähän liian lähellä. Niiden tarkoituksena on varoittaa aikaisin, nukkuviakin ihmisiä.
Jos lohduttaa niin tälläinen pelko on tosi yleistä. Joskus juttelin kavereideni kanssa ja paljastui että monilla on aivan sama tilanne. Mutta pelot häviävät kyllä iän myötä, usko pois! :)
Kerro vanheemmillesi pelostasi ja juttele heidän kanssaan? Psykiatrilla käynti?
Hei sinä 10v. tyttö,
onpa hyvä, että kiusaamista selviteltiin koulussa! Jos haukkuminen jatkuu, niin kannattaa HETI kertoa siitä opettajalle tai muulle aikuiselle, joka oli selvittelyissä mukana. Tällöin he tietävät, että selvittelyä täytyy vielä jatkaa. Sinun ei tarvitse kestää kiusaamista ollenkaan!
Oletko jutellut peloistasi koskaan kenenkään aikuisen kanssa? Usein pelkojen käsittely ja niistä ääneen puhuminen jonkun kanssa, helpottaa. Voisitko jutella niistä vanhemmillesi?
Jos haluat jutella peloistasi luottamuksella ja nimettömänä, niin voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111. Puhelu on ilmainen.
Toivon, että kiusaaminen ei enää jatku ja pelkosi väistyisivät. Tsemppiä ja hyvää kesää!
Heippa,
meillä jokaisella on pelkoja ja osa niistä saattaa olla täysin järjettömiä, mutta pelon tunteelle ei vain mahda mitään. Tunteet ylipäänsä ovat sellaisia, joita emme voi hallita, kuten puolestaan tekoja voimme.
Minusta on hienoa, että olet saanut apua pelkojesi käsittelyyn. Toivottasti siitä on edes jonkun verran apua. Usein, kun peloista puhuu ääneen, niin ne saattavat vähentyä ja menettää merkitystään. Iän myötä erilaiset pelot voivat myös hellittää.
Hyvä, että löysit tämän Nuortennetin keskustelupalstan! Täällä saat ehkä lukea muiden nuorten samanlaisia kokemuksia. Paikka, jossa voit puhua peloistasi, on myös Lasten ja nuorten puhelin 116 111. Sinne voi soittaa ilmaiseksi ja se on nyt kesällä joka päivä auki klo 14-17. Voit jutella täysin nimettömänä luotettavan ja sinua kuuntelevan aikuisen kanssa.
Jos et halua, niin sinun ei tarvitsekaan kertoa kavereillesi terapeutilla käyntien syytä. Jos kuitenkin haluaisit kertoa jotain, niin voisitko mainita, että sinulla on kaikenlaisia pelkoja ja käyt juttelemassa, jotta sinulle tulisi parempi olo? Uskon, että ystäväsi tykkäävät sinusta juuri sellaisena, kuin olet ja tiedä vaikka jollain heistäkin olisi pelkoja, joista on vaikea puhua muille.
Paljon tsemppiä sinulle ja hyvää kesää!
Hei,
jokaisella on oikeus olla kotonaan turvassa väkivallalta. Myöskään sen pelossa eläminen ei ole oikein. Olette sisarustesi kanssa varmasti äidillesi kaikista rakkaimpia aarteita eikä hänen käytös varmaankaan tarkoita, että hän haluaisi teille oikeasti pahaa. Joskus vanhemman väsymys saattaa aiheuttaa sen, että tulee uhkailtua. Se ei silti ole oikein ja fyysinen väkivalta on rikos. Sinun ja sisarustesi ei tulisi joutua kokemaan eikä pelkäämään väkivaltaa missään, ei etenkään kotona!
Ymmärrän, että sinua pelottaisi puhua kenellekään ulkopuoliselle. Et halua äidillesi pahaa. Silti sinun ja sisarustesi täytyy saada olla turvassa. Entä jos kirjoittaisit äidillesi kirjeen, jossa kerrot pelosta ja siitä, että itket iltaisin? Voisiko olla, että se herättäisi äitisi näkemään oman käytöksensä vääryyden ja sen, mitä se aiheuttaa sinulle ja sisaruksillesi?
Onko sinulla elämässäsi ketään muuta läheistä aikuista, joka välillä huolehtii sinusta ja sisaruksistasi tai on teidän perheenne tukena? Jos on joku läheinen aikuinen, niin voisitko harkita hänelle puhumista?
Hei! Itsekkin pelkään syöpää ja muita kamalia sairauksia ja joo on todellakin tosi stressaavaa vanhemmat alkavat olla jo täynnä tuaota samaa asiaa kun olen sitä niiltä kysellyt
Vastaan vähän myöhässä mutta haluan auttaa sinua. Ittekin olin tollanen mutta rupesin vaan tutustuu muihin ja siitä valita ne kaverit. Toivottavasti tämä auttoi!
Itse olen samassa tilanteessa tällä hetkellä koska jostain syystä kaverit vaan jätti ulkopuolelle :( Tarvitsisin apua kanssa. Ois kiva tutustuu :))
Hei,
Hyvä, että otit yhteyttä, olit tosi rohkea. Kirjoitit vakavasta asiasta, jonka selvittämiseen tarvitset aikuisen apua. Löytyykö lähipiiristäsi sellaista aikuista, jonka puoleen voisit kääntyä? Tietävätkö vanhempasi ajatuksistasi? Kouluissa ja oppilaitoksissa tällaisia tilanteita varten on myös esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai koulukuraattori, jotka osaavat ja haluavat auttaa. Sinua lähellä olevista auttavista tahoista löydät lisätietoa Nuortennetin Mistä apua? -osiosta (www.mll.fi/nuortennetti/mista_apua).
Voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111, joka on auki arkisin klo 14–20 ja viikonloppuisin klo 17–20 (puhelu on maksuton ja luottamuksellinen) tai kirjoittaa MLL:n Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun (www.mll.fi/nuortennetti). Saat kirjeeseesi henkilökohtaisen vastauksen luotettavalta aikuiselta. Voit myös chatata kanssamme ma-ke klo 17–20.
Ethän jää ajatustesi ja huoliesi kanssa yksin, olemme mielellämme tukenasi!
Mä pelkään murhaajia. Öisin näen unia jossa kävelen pimeässä ja näen ruumiita. Herään hikisenä ja peloissani ja tekee mieli itkeä mut en uskalla, koska jos meillä on se murhaaja (epätodennäköistä) nii se kuulee. Iltaisin kun käyn suihkussa ja suljen silmät mua pelotta, kun jos siinä on se murhaaja mun edessä.
Hei nimimerkki Pelokas tyttö,
Kiitos viestistäsi! Onpa ikävä kuulla, että näet öisin noin pelottavia unia ja pelot vaikuttavat myös hereilläoloaikaasi.
Erilaiset pelot ovat yllättävän tavallisia ja monenlaiset asiat voivat pelottaa. On kuitenkin tärkeää, että niistä puhuu. Siksi onkin todella hienoa, että kirjoitit tänne Nuortennetin keskustelupalstalle.
Kuten mainitsitkin, on hyvin epätodennäköistä, että teillä olisi murhaaja kotonanne. Ihmismieli on kuitenkin jännittävä ja monimutkainen – aina ei auta, vaikka yrittäisikin selittää pelkoa itselleen järjellä. Unesi ovat varmasti hyvin pelottavia ja todentuntuisia, joten herätessä voi mennä hetki ennen kuin mieli rauhoittuu.
Kerroit, että iltaisin suihkussa sinua pelottaa myös. Tuntuuko sinusta painajaisten takia pelottavalta tai epämiellyttävältä mennä myös nukkumaan?
Osaatko sanoa, onko elämässäsi tapahtunut isoa muutosta tai onko sinulla ollut stressiä? Usein elämässä tapahtuvat asiat saattavat vaikuttaa näkemiimme uniin. Myös esimerkiksi jännittävien elokuvien tai tv-sarjojen katsomista on hyvä välttää ennen nukkumaanmenoa.
Onko sinulla ennen nukkumaanmenoa tiettyjä iltarutiineja? Entä onko sinulla jotakin kiinnostuksen kohdetta, jonka parissa tykkäät viettää aikaa? Rutiinit sekä rauhallinen ja mieluisa puuha saattavat usein rauhoittaa mieltä illalla.
Olisi tärkeää, että kertoisit painajaisistasi ja peloistasi jollekin lähipiirisi luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Voit myös esimerkiksi kertoa koulun terveydenhoitajalle. Koulun terveydenhoitaja osaa antaa hyviä vinkkejä hyvään uneen sekä hän tarvittaessa voi ohjata sinut keskustelemaan painajaisistasi ja peloistasi esimerkiksi koulupsykologin kanssa.
Voit Nuortennetistä lukea vielä lisää unista ja painajaisista: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/hyvinvointi/nukkuminen-hyvinvoinnin-perusta/unet-ja-painajaiset/
Tässä on myös vinkkejä nukahtamiseen – näistä voi olla myös apua mielen rauhoittamiseen ennen nukkumaanmenoa: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/hyvinvointi/nukkuminen-hyvinvoinnin-perusta/apua-nukahtamiseen/
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Itsellä kova unihalvaus pelko ei oikeen saa unta kuulemma 40 % saa sen joskus vanhemmille puhuminen pahentaa asiaa mitä pitäisi tehdä
Hei Lauri.
Kiitos viestistäsi.
Onpa kurja kuulla, että pelkäät unihalvauksia. Ymmärsinkö oikein, että et itse ole niitä kokenut? Unihalvaus on varmasti pelottava ja ahdistava kokemus ja jos siitä lukee paljon, voi siitä myös tulla pelko, että itse saa niitä nukkuessaan. Haluan kuitenkin rauhoitella sinua sillä, että unihalvaukset eivät ole vaarallisia. Eikä läheskään kaikki ihmiset niitä edes elämänsä aikana koe.
Olisi kuitenkin hyvä jos pystyisit puhumaan tästä pelostasi jonkun kanssa. Kirjoitit, että vanhemmille puhuminen pahentaa asiaa. Olisiko sinun lähipiirissäsi joku toinen aikuinen, jonka kanssa voisit ottaa asian puheeksi? Myös koulun puolelta voit käydä juttelemassa esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa tästä asiasta. Jos haluat, voit myös soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) ja keskustella päivystäjän kanssa pelostasi.
Älä jää yksin pohtimaan näitä asioita. Jaettu huoli on aina puolikas kantaa. Toivonkin sinulle oikein levollisia unia!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä