Moi! Mä haluaisin kuulla sun mielipiteen asiasta, joka pyörii päässäni. Kun mä olen kuullut, että ihmiset ” vetävät roolia ” muiden seurassa eli sosiaalisina. Esim. koulussa olen erilainen, kuin kotona ja sukulaisten kanssa olen myös erilainen. Ja eihän kukaan ihminen ole sosiaalisena samanlainen, kuin yksin, vai mitä? Mutta tarkoittaako se sitä, että jos ” vedän roolia ” eli olen eri paikoissa ja tilanteissa erilainen, niin silloin en ole oma itseni? Kiitos, jos vastaat!
Moikka!
Et todellakaan ole ainoa joka miettii juuri tätä samaa asiaa!
”Roolin vetämisellä” tarkoitetaan usein sitä, että juuri käyttääytyy eri tilanteissa eritavalla. Se voi olla esimerkiksi sitä, että kun olet jossain tietyssä porukassa, esim. koulussa niin olet todella sosiaalinen tai vaikka yli dramaattinen, mutta kun oletkin vaikka harrastus porukassa niin oletkin hiljainen ja sulkeutunut. Silloin voidaan puhua siitä, että esittää jotain muuta kun on esimerkiksi tässä tilanteessa koulussa.
Monet ihmiset vetävät erilaisia rooleja, ja sen voi huomata myös joissain tilanteissa. Esmerkiksi koulussa luokan kovin naurattaja voi olla kotona se kaikkein yksinäisin ja hiljaisin ”orpo”. Hän voi vaikuttaa koulussa suositulta ja hyvältä tyypiltä, mutta todellisuudessa hänellä ei olekkaan kavereita ja hän on epävarma itsestään.
Sen takia, jotta saisi kavereita ja elämä olisi edes hitusen helpompaa, kannattaa koittaa olla itselleen rehellinen ja oma itsensä! Kun ei petä itseään, ei petä muita! :)
Toivottavasti tästä oli jotain apua!
Hyvää kesäloman odotusta!
T: Kia :)
Kiitos vastauksestasi! Mutta onko se sitten niin, että jos en ole aina oma itseni, niin en ole arvokas ihminen? Voiko ihminen olla koko ajan, joka paikassa ” ei oma itsensä ” ? Tiedän, että kysymykseni ovat vaikeita, mutta toivottavasti vastaat silti, edes jotain.
Moikka,
kiva jos oli jotain apua :)
Mutta siis ihminen ei voi olla koko aikaa olematta oma itsensä. Ainakin yksin tai yleinsä myös läheisten kuten perheen kanssa ollaan omia itsiämme. Tämä toki vaihtelee ihmisestä riippuen.
Ja siis kaikki ihmiset ovat aina saman arvoisia! Se onko oma itsensä, ei vaikuta ihmiseen sinäänsä arvokuudessa. Usein kuitenkin jos joku ihminen ”vetää roolia” hän saattaa olla ihminen johon osa ihmisistä ei luota, sillä kyllä sen aina jossain vaiheessa huomaa onko ihminen omaitsensä ja onko hän sinut itsensä kanssa. Ihmisistä osa ovat niin epävarmojaan itsestään että vetävät rooleja, se on valitettavaa, mutta heille se on ”pako keino” tai yritys tulla hyväksytyksi muiden joukossa. Omasta mielestäni tämä roolin vetäminen on väärin, vaikka ymmärränkin, että se on joillekkin ihmisille ainut keino tuntea olonsa edes koulussa/harrastuksissa hyväksytyksi.
Yhteenvetona siis, ihmiset ovat kaikki yhtä arvokkaita, jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisena kuin on. Se vetääkö ihminen roolia, ja kuinka vahvasti sitä vetää jos vetää niin voi kuitenkin vaikuttaa ihmisten suhtautumiseen tätä ihmistä kohtaan.
Aina kannattaa olla omaitsensä, sen kyllä näkee ulospäin kun on ylpeänä oma itsensä!
Toivottavasti tämä selkeytti asioita!
T: Kia :)
Kiitos paljon vastauksestasi! Mutta voiko kukaan tietää ihan tarkkaan, onko oma itsensä?
Ai niin, haluaisin sanoa vielä sen, että minusta kaikki ihmiset ” vetävät roolia ” . En tarkoita nyt sitä, että esittää kovista tai muuta sellaista, vaan tarkoitan sitä, että eihän kukaan ole sosiaalisena samanlainen, kuin yksin, vai? Eivät edes omana itsenä olevat ihmiset? Ja jos menen esim. työelämääntutustumiseen, niin siellä mun pitää osata käyttäytyä erilailla, kuin koulussa kavereiden kanssa. Enhän mä voi työelämääntutustumisessa nauraa räkättää koko aikaa tai riidellä muiden työntekijöiden kanssa. Mitä mieltä olet?
Moikka,
Sillä, että on oma itsensä haetaan usein sitä, että on uskollinen itselleen. Toimii oman moraalinsa mukaan ja on luotettava.
On totta, että ihmiset (jokainen meistä) käyttäytyy ainakin joskus eritavalla kuin yleinsä juuri esimerkiksi tetissä tai muualla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö olisi oma itsensä. Aihe on hyvin vaikea ja monimutkainen, mutta siinäkin täytyy miettiä, että minkälainen ihminen haluaisi olla.
Usein kuule sanottavan, että ihminen on oma itsensä silloin kun hän viihtyy itsenään. Kun ymmärtää minkäläinen ihminen haluaa olla, ja toimii sen mukaan, on sinut itsensä kanssa. Silloin toisetkin pystyvät näkemään, että tämä ihminen on sellainen joka on sinut itsensä kanssa, ja elää niin kuin haluaa.
Joskus ihmiset myös ajattelevat, että ollakseen oma itsensä tulee sanoa äänen kaikki se mikä tulee mieleen asioista. Kaikki mielipiteet yms. sekin jón jotain, jos on sellainen ihminen, että haluaa aina sanoa mielipiteensä niin sittenpähän on. Silloin ihminen on sinut itsensä kanssa.
Ihminen on muuttuva, elämä muuttaa ihmisiä, tärkeintä on se, että ihminen pystyisi sopeutumaan näihin muutoksiin ja elämään niiden kanssa läpi elämän. Se on omana itsenään olemista karkeasti sanottuna.
Yleinsä ihmiset, jotka ovat omia itsiään omistavat hyvän itsetunnon, he pystyvät iloitsemaan myös toisten puolesta kun itsellään ei ole niin paljon iloittavaa, he pystyvät myös tukemaan toisia ja auttamaan muita, kun muut sitä tarvitsevat.
Aiheesi on tosiaan hankala, mutta toivon, että saisit tästä jotain irti :)
T: Kia
Niin, tiedän, että tämä on aika vaikea asia, mutta kiitos kumminkin, että olet kertonut omia mielipiteitäsi asiasta. : )
Roolin vetäminen on, niinkuin tässä on taidettu jo pariin otteeseen todeta, usein tosi huono juttu. Jossain tilanteissa en nää sitä kuitenkaan niin pahana asiana. Kyllä mäkin oon vähän erilainen eri seurassa, ihan tahattomastikin. Joidenkin kavereiden kanssa oon ihan durasel, mutta toisten kavereiden kanssa voinki olla porukan rauhallisin. Tilannekin tietysti ratkasee, ja silloin ei oo kysymys roolin vetämisestä. Koska tavallaan molemmat tyylit on osa mua, ja lähimmät kaverithan näkee ne molemmot riippuen hetkestä, oonko väsynyt, innostunut, ihastunut tai hermostunut… Ja toki jossain seurassa haluaa tehdä itsensä, vaikka väkisin, vähän näkyvämmäksi. Oman itsensä säilyttäminen on se mikä on tosi tärkeetä joka tilanteessa, mutta se helposti sekottuu liikaakin näihin rooli juttuihin, koska tosiaan ihminen voi olla monella päinvastaisellakin tavalla oma itsensä.
-Sartsu
Mutta mistä sitten voi tietää, mikä niistä ” rooleista ” on se oikea, oma itsensä?
Voi olla että kaikki, voi olla että vaan yks. Ite sen tietää. Mä ite oon varmaa eniten silloin, kun löhöön himassa verkkarit päällä, katon leffaa ja mussutan sipsiä niin, että koko naama on likanen. Mutta tosiaan, ei kai ole tarkoituskaan että olisin sellainen myös muussa seurassa.
Kiitos vastauksista.
kyllähän mäkin kotona oon aikalailla erilainen, paljon rentoutuneempi ja sillain. mut ei se välttämättä varmaan oo sellasta et ei olis oma itsensä. mä kotona puhun kaikkee hassua mitä päähän sattuu, mut jätän suosiolla jotkut asiat esimerkiks koulussa puhumatta, koska en halua että mua ihan friikiks luullaan :D musta ainakin se riittää et koulussa on oma itsensä, mut vaan vähän eri tavalla.
En lukenut muuta kuin viestiketjun aloitus postauksen, (pahoitteluni siitä). Omasta mielestäni ’roolin vetäminen’ on sellaista jolloin vastoin omaa vakaamustaan/periaatteitaan väittää olevansa jotainmieltä (sanomalla tai tekemällä) saadakseen huomiota ja/tai hyväksyntää. Koska tottakai kaikki ovat erilaisia eri seurassa, kuten esim. minä pyrin olla kiroilematta isovanhempieni kuullen vaikka nprmaalisti käytän joitain kirosanoja sanomani painottamiseen, koska tiedän että isovanhempani ovat kasvaneet maailmaan jossa kiroilu on pahe. Edellä mainuttu ei mielestäni ole ’roolin vetämistä’ vaan muiden kunnioitusta. ’Roolin vetämistä’ on esim. se että sanoo pitävänsä jostain josta ei pidä koska muutkin pitävät. Itse ’vedin roolia’ heterona olemisesta yläasteen ajan ja osan lukiosta koska pelkäsin jääväni kiusatuksi homoudestani.
Ps. pahoittelen jos vastaus on sekava
Oon samaa mieltä ku ”juuso” :) kiva ku maailmas on viel fiksuj poikii ;D