Tässä teille pari juttuu mitä porukat hoilaa mulle jatkuvalla syötöllä. Onkohan tää oikee palsta kirjottaa tästä aiheesta, en tii?
1. Mun musiikkimaku. Kuuntelin joku aikaa K-poppii, kunnes tää tapahtu.
*Mie kuuntelemassa K-poppii huoneessani*
Isä: Hyi hemmetti. Nii säälittävää. Tänäänki radiossa soi työmatkalla toi ”musiikki”.
*matkii niitä tanssiliikkeitä ja puhuu ”Koreaa” ivallisesti.*
–>Lopetin tän jälkeen kokoaan k-popin kuuntelun ja nykyään mun yks isoimmista epävarmuuksista on mun musiikkimaku.
2. Syömisen kommentointi, pari esimerkkiä.
Äiti: Oho, onpa tossa paljon, tota menoa meen kaikki rahat on menny sun ruokaan.
*Mä syömässä sit liian vähän*
Äiti: Älä nt siinä, syö vaan, vai onko sulla joku syömishäiriö. *naurua*
Mie: Äiti etsä voi tehä vitsiä niin vakavasta jutusta.
Äiti: Siinä sitte paasaat, syö!
–> Murehdin syömistä ja painoani nykyään vaan liikaa. Tänäänkin terveystarastuksessa melkein itkin ilosta kun olin laihtunu melkeen kilon… Saa nähä tuleeko tästä katastrofi…
3. Lgbtq(saatto tulla pieni kirjotusvirhe:D) Oon bi enkä tiiä miten pastillissa voi tulla sieltä kaapista ulos. Äiti ja isä on kyllä tehnyt selväks sen että ne on eläny kolkyt vuotta sitte.
Äiti: *Kattoo telkkaria ja sieltä tulee jotain LGBTQ- juttuu* Taas tää trendi. Tää on tätä kun nuorien annetaan tehä mitä halutaan, eikä oo rajoja. Johtuu niistä hormoneista tääkin.
Isä: Joo hei taidanpa tästä vaihtaa sukupuoltani ja olla vaikka pelle.
–>Miten voi olla noin vajaa? 💀
Tässä oli vaan 1/10 mitä mulle ollaan sanottu.
Toinen murhe olis se et nää porukato hiukan toksisia.
Esim.
1.Isä puhuu äitistä pahaa mulle.
2.Äiti valittaa iskästä mulle.
3.Mun täytyy olla hyvä et saan kunnon rakkautta.
4.Vahemmatei anna mun pitää yksityisyyttä. Varsinki isä.
5.Muhun ei luoteta. Mitä oon tehny.😭
6.mut laitetaan siivojaks. Sotkujen ja välien.
Onko tee vanhemmat tollasii?
Miten selviitte?
Kiitos sulle kun luit tänne asti, leipä palkinnoks🍞, mou mou<3
Hei dramalama(🏳️🌈),
Kiitos viestistäsi! Kirjoitit ihan oikeaan paikkaan! Oli ikävä kuulla, millä tavalla vanhempasi ovat käyttäytyneet ja kommentoineet.
Jokaisella saa olla juuri omanlaisensa musiikkimaku ja tuntuu kurjalta, että puolestasi, että isäsi on puhunut kuuntelemastasi musiikista noin ikävään sävyyn. Kaikesta musiikista ei tarvitse pitää, mutta ei ole oikein kommentoida negatiiviseen sävyyn toisen musiikkimakua. On ymmärrettävää, että tällaisten ikävien kommenttien jälkeen on epävarma olo omasta musiikkimausta. Toivon todella, että voit nauttia taas K-popista uudelleen ilman häpeää ja olla ylpeä juuri siitä omasta musiikkimausta. Luuletko, että pystyisit kertomaan isällesi, miltä hänen kommenttinsa sinusta tuntui?
On myös ikävä kuulla, millä tavalla syömistäsi on kommentoitu. Syömishäiriöllä vitsailu ei myöskään ole mukavaa ja oletpa hienosti sanonut äidillesi, että niin vakavasta asiasta ei voi vitsailla. Jos syömistä kommentoidaan usein, niin se voi joskus myös lisätä vaikeita ajatuksia syömiseen ja painoon liittyen. Tuntuisiko sinusta hyvältä kertoa äidillesi, kuinka olet kokenut hänen kommenttinsa syömiseen liittyen? Omista huolista liittyen syömiseen ja painoon on aina tärkeää kertoa myös terveydenhoitajalle.
Ymmärrän hyvin myös, että kaapista ulos tuleminen tuntuu vaikealta ajatukselta, kun vanhempien kommentit ja ajatukset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ovat asenteellisia. On ikävää, että joudut kuuntelemaan tuollaisia kommentteja. Toivon kuitenkin, että vanhempiesi ajatuksista ja kommenteista huolimatta, muistat sen, että sinä olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet. Joskus se voi olla vaikeaa ja raskasta pitää sisällään noin isoa osaa itsestään ja toivonkin, että sinulla elämässäsi esimerkiksi kavereita, joiden seurassa voit olla täysin oma itsesi. Jos haluat tukea tilanteeseesi ja kaapista ulos tulemiseen, niin voit kääntyä myös Setan puoleen: https://nuoret.seta.fi/nuorille/nuorten-tuki-ja-neuvontapalvelut/
Mainitsit muistakin asioista, mitkä hiertävät sinua vanhempiisi liittyen. Ei ole oikein, jos joudut kuuntelemaan, kun vanhempasi puhuvat pahaa toisistaan sinulle. Sinulla on oikeus myös saada rakkautta juuri sellaisena kuin olet. Sinulla on oikeus myös yksityisyyteen sekä sinun ei tarvitsisi olla muiden välien siivoaja.
Tuntuisiko sinusta, että pystyisit kertomaan vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu? Joskus voi tosin olla helpompaa jutella jonkun muun aikuisen kanssa, jonka kokee luotettavaksi ja turvalliseksi. Esimerkiksi terveydenhoitaja tai kuraattori ovat koululla sellaisia henkilöitä, keiden kanssa voi jutella myös omasta perhetilanteestaan luottamuksellisesti.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111), chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat jutella anonyymisti luotettavan aikuisen kanssa. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Muista, että olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet. <3
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Tsemppii sulle! ❤️
Iha normaalii. Ja vanhemmilla oli jotain ihan hyviäkin pointteja, vaikken nyt ala heitä puolustelemaan.
Toi on VÄÄRIN. Ne ei saa päättää millainen sä oot eikä ne saa kommentoida susta mitään. JA VITSIT KYLLÄ NUOREN PITÄÄ SYÖDÄ! Paljon on hyvä määrä.
Sun oikeesti pitäis kertoa niille – tai ainaki jollekin muulle aikuiselle.
Tsempiii <3