Treenaan kilpauintia kahdeksan kertaa viikossa ja koululiikuntaa on viisi tuntia/viikko. Musta on tuntunu nyt ainakin puol vuotta, että en oo nukkun tarpeeksi. Tunnen päivä päivältä itteni poissaolevammaksi ja oudommaksi. Tuntuu niinkun en ajattelisi mitään, elän vaan elämääni. Keskittyminen vaikeutuu koko ajan, ja kokeisiin on nyt lähes mahotonta lukea, vaikka vanhemmat odottaa hyviä arvosanoja koulusta. Oon viimepäivinä huomannut että joudun välillä oikeen pinnistelemään että pystyisin kuunnella mitä toiset sanoo. Myös helppojen yksinkertasten asioiden muistaminen on tosi vaikeeta eikä välillä onnistu ollenkaan. Myös uintikisatulokset on menny huonompaan suuntaan.
Enkkoja ei oo tullu koko kaudella, kun en jaksa uida treeneissä kunnolla. Kun herään aamulla tuntuu älyttömän väsyneeelle ja uniselle. Se tunne jatkuu koko päivän. Se on alkanu näkyä myös koulussa kun haluisin vaan nukkua koko ajan. Oon myös huomannu että en ajattele yhtään, mitä sanon vaan kaikki vaan vahingossa tulee suusta ulos ja joskus kadun sitä välittömästi. En jaksa olla yhtään sosiaalinen.
Epäilen tän olon johtuvan siitä, etten ois nukkunu tarpeeks viime syksystä lähtien.
En oo kertonu tästä mun vanhemmille, koska ne vaan ottais multa kännykän pois ja olis tosi pettyneitä muhun. Välillä tuntuu, etten jaksa ja oon pilannu elämäni sillä nyt se on enemmän vastenmielistä ja epämukavaa kun ookoo.
Johtuuko kuvailemani tuntemukset siitä, etten oo nukkunut riittävästi todella monena yönä? Jos kyllä, niin miten voisin korjata asian ja saada jatkossakin nukuttua varmasti riittävästi joka yö?
Viimeaikoina oon alkanu stressaamaan sitä, että alanko jännittämään (jolloin mun syke nousee tosi korkealle) kun yritän nukahtaa, treeneissä, kun pitäisi rentoutua tai koska vain. Sitten juuri alankin jännittämään. Mitä tälle voisi tehdä?
Olen siis neljötoista vuotias.
Hei Oona,
kiitos viestistäsi. Tosi hyvä kun kirjoitit!
Minusta kuulostaa hyvinkin mahdolliselta, että kuvailemasi muutos johtuu juurikin liian lyhyistä yöunista. Murrosiässä unen tarve monilla lisääntyy entisestään, ja samalla monilla nurinkurisesti nukkumiseen varattu aika vähenee. Et siis paini lainkaan yksin tämän haasteen kanssa. Luulen, että kohdallasi unentarve voi olla vielä keskivertoa suurempi aktiivisen treenaamisen vuoksi.
Kirjoitit, ettet ole uskaltanut kertoa asiasta vanhemmillesi, koska pelkäät heidän ottavan käynnykkäsi pois. Tulkitsenko tästä oikein, että kännykän käyttö vaikuttaa sinun nukkumiseen käyttämääsi aikaan? Tuleeko sinulla iltaisin valvottua myöhään kännykän äärellä?
Nuoruusiässä keho ja mieli tarvitsevat yleisimmin vähintään kahdeksan tuntia unta. Ihanteellista olisi saada unta enemmän, noin yhdeksän tuntia. Se on paljon ja nipistää päivästä ison osan. Jos esimerkiksi aamulla herätyskello soi kuudelta, ihanteellista olisi olla jo yhdeksältä nukkumassa.
Usein suurin este riittävän aikaiselle nukkumaanmenolle on oma mieli. Esimerkiksi kiireisen ja täyden päivän jälkeen kaipaa vielä hetken omaa aikaa, vaikka tilaisuutta viestitellä kavereiden kanssa, selailla somea, pelata tai katsoa jotain kivaa sarjaa tai leffaa. Tällöin unesta tulee helposti nipistettyä ja huomaamattaan saattaa nipistää vielä enemmän kuin aluksi ajatteli. Tärkeää olisikin olla itselleen unen suhteen lempeän jämäkkä, ja muistuttaa itseään siitä kuinka tärkeää uni on. Vaikka kuinka tekisi mieli valvoa tai tehdä jotain mukavalta tai tärkeältä tuntuvaa, uni on kuitenkin tärkeämpää. Oletkin jo kokenut, minkälaisia vaikutuksia riittämättömällä unella voi olla.
Ymmärrän, miksi sinua arveluttaa puhua tästä vanhemmillesi, mutta monesti läheisten tuki voi olla isoksi avuksi silloin, kun yrittää tehdä muutoksen elämään. Mitä ajattelet, voisivatko vanhempasi ymmärtää sinun huolesi, jos esimerkiksi kirjoittaisit heille viestin, jossa kerrot että kaipaisit heidän tukea, mutta sinua jännittää pyytää sitä koska pelkäät että siitä seuraa jotain ikävää? Voisit myös kertoa, miksi kännykällä vietetty aika on sinulle tärkeää.
Joskus väsymyksen taustalla voi olla myös muita syitä kuin unen puute. Jos väsymys ei korjaannu riittävillä unilla, kannattaa käydä koulusi terveydenhoitajan luona juttelemassa.
Kysyit myös, mistä stressaaminen voi johtua. Luulen, että myös stressin kokemiseen voivat vaikuttaa lyhyeksi jääneet yöunet. Silloin, kun unta ei saa riittävästi, mieli on usein herkempi stressille. Myös tämä voi siis muuttua yöunia pidentämällä. Stressin taustalla voi olla myös muita syitä. Stressistä voi tulla itseään toteuttava asia, esimerkiksi jos mieli alkaa stressaamaan stressaamista. Näin voi käydä vaikka kun tietää, että olisi tärkeä nukkua hyvät yöunet ja sitten mieli alkaakin miettimään, että mitä jos en nukahdakaan. Hetken päästä stressi tuntuu koko kehossa, juuri niin kuin kuvasit, eli syke nousee, ja sitten nukahtaminen on entistä vaikeampaa.
Stressin vähentämiseen toimii eri ihmisillä eri asiat. Monelle stressistä puhuminen toisille on toimiva tapa vähentää stressin vaikutusta. Usein huolet pienenevät, kun ne jakaa toiselle ihmiselle ääneen. Osalle taas helpotusta voi tuoda, kun koittaa ajatella lempeämmin itsestään ja tunteistaan. Esimerkiksi niin, että kun huomaa stressaavansa, toteaa itselleen että ei se haittaa. Tänään jokin stressaa ja en ehkä saa nukuttua tai rauhoituttua niin hyvin kuin toivoin. Selviän kyllä siitä huolimatta ja teen parhaani enempää en voi. Joillekin taas stressiä tai jännittämistä voi helpottaa asioiden listaaminen. Jos esimerkiksi illalla stressiin liittyy, että onko muistanut tehdä kaikkia asiat, voi asioiden listaaminen paperille tai kännykälle rauhoittaa mieltä, kun tietää että asiat ovat nyt muistissa ja ne tulee tehtyä huomenna.
Oletkin ehkä huomannut että Nuortennetissä on tietoa jännittämisestä ja unesta. Ne löytyvät Mieli ja Keho – osiosta.
Muistathan että me Lasten ja nuorten puhelimessa olemme mielellämme tukenasi. Voit soittaa (116 111), kirjoittaa tai chatata meille.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä