Apua lastensuojelusta
Kotona pitää olla turvallista ja hyvä olla. Joskus on kuitenkin niin, että vanhemmat eivät syystä tai toisesta pysty huolehtimaan lapsesta. Lapsi tai nuori saattaa myös itse tehdä asioita jotka ovat hänelle vaarallisia tai haitallisia. Silloin lastensuojelun tehtävänä on tukea ja auttaa vanhempia huolehtimaan lapsestaan.
Apua haetaan ottamalla yhteyttä lastensuojelun työntekijään. Yhteydenottoa kutsutaan lastensuojeluilmoitukseksi. Yhteydenoton voi tehdä:
- lasten ja nuorten kanssa toimiva ammattilainen, kuten koulukuraattori, opettaja, terveydenhoitaja tai nuorisotyöntekijä. Näillä ammattilaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he arvelevat lapsen olevan jollain tavalla vaarassa tai ovat muuten huolissaan lapsen hyvinvoinnista.
- muut aikuiset, kuten naapurit tai sukulaiset
- vanhempi
- lapsi itse
Apua voi olla helpompi hakea kertomalla huolistaan luotettavalle aikuiselle joka ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Vaikeassa tilanteessa on tärkeää, että on aikuisia tukena.
Apua haetaan soittamalla kunnan sosiaalitoimistoon tai menemällä käymään. Jos tarvitsee apua nopeasti, voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen. Sinne voi soittaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sosiaalitoimiston ja sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät netistä oman kotikunnan sivuilta. Myös hätäkeskus (112) yhdistää suoraan alueen sosiaalipäivystykseen.
Aluksi lastensuojelun työntekijä ottaa vastaan lastensuojeluilmoituksen ja arvioi tilanteen. Lastensuojeluilmoitus ei tarkoita sitä, että lapsi joutuu muuttamaan pois kotoa. Joskus se on tarpeellista lapsen turvallisuuden vuoksi mutta suurimassa osassa tapauksista vanhempia ja lapsia tuetaan muilla keinoin.
Jos lapsi tai nuori on kotona vaarassa, hänen luokseen mennään välittömästi ja haetaan turvaan. Tätä kutsutaan kiireelliseksi sijoitukseksi.
Jos apua ei tarvita välittömästi, lastensuojelun työntekijät ottavat yhteyttä perheeseen seitsemän päivän aikana ja kutsuvat heidät keskustelemaan asiasta. Keskusteluissa käydään läpi miksi ilmoitus on tehty ja miten lastensuojelu voi auttaa perhettä. Tapaamisia järjestetään useita ja niissä kuullaan myös lasta/nuorta kahden kesken.
Tätä kutsutaan lastensuojelutarpeen selvitykseksi ja se tehdään kolmen kuukauden aikana. Lapselle annetaan myös oma sosiaalityöntekijä, joka valvoo lapsen etua ja huolehtii lapsen asioista.
Jos todetaan että tarvetta lastensuojeluun ei ole, asia jää tähän ja lastensuojelun asiakkuus päättyy. Jos todetaan, että perhe tarvitsee apua, tehdään asiakassuunnitelma. Siihen kirjataan ne asiat, joiden takia lapsi ja perhe tarvitsee apua ja ne asiat miten lastensuojelu auttaa perhettä.
Jos lastensuojelun työntekijän mielestä lapsesta ei tarvitse olla huolissaan, asia loppuu tähän ja perheestä ei tule lastensuojelun asiakasta.
Lastensuojelulla on monia tapoja auttaa perhettä. Lähtökohtana on, että perhettä pyritään aluksi auttamaan niin, että lapsi voi asua edelleen kotonaan perheensä kanssa. Jos kotona on vaarallista ja turvatonta eikä mikään apukeino ole auttanut, lapsen on parempi muuttaa turvallisiin olosuhteisiin.
Esimerkiksi:
- perhetyöntekijät käyvät lapsen kotona tukemassa ja ohjaamassa vanhempia ja juttelemassa lapsen kanssa.
- perheen taloudellista tilannetta voidaan kartoittaa ja tukea (esimerkiksi voidaan tukea lapsen/nuoren harrastusmahdollisuuksia)
- lapsi voi saada mahdollisuuden osallistua vertaisryhmään. Vertaisryhmässä voi tutustua muihin ja siellä voi olla helpompi puhua asioista sellaisten kanssa joilla on vastaavia kokemuksia.
- lapsi voi saada tukihenkilön tai tukiperheen, jonka luona voi käydä esimerkiksi viikonloppuisin tai loma-aikoina.
- voidaan järjestää terapiaa tai hoitoa, jos sille on tarvetta. Hoitoa voidaan järjestää lapselle, vanhemmille tai koko perheelle yhdessä.
Tärkeintä on yhteinen keskustelu lapsen ja vanhempien kanssa. Yhdessä mietitään miten tilanne muuttuisi paremmaksi ja mitä tukea perhe eniten tarvitsisi. Asioista puhuminen voi tuntua vaikealta ja pelottavalta. Se on kuitenkin tärkeää, jotta löydetään oikea tapa auttaa.
Muutto pois kotoa voi olla lyhytaikainen ratkaisu vaikeassa tilanteessa. Se on aina vapaaehtoinen ja päättyy heti kun huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi sitä vaatii. Lapsen asioista päättää edelleen huoltaja eikä lasta/nuorta sijoiteta pysyvästi minnekään.
Huostaanotto on viimeinen vaihtoehto ja siihen päädytään, jos mikään muu keino ei auta ja ongelmat ovat todella vakavia ja kestäneet pitkään. Huostaanottoa valmistellaan pitkään yhdessä perheen kanssa. Lasten asioista ei enää päätä vanhemmat vaan lastensuojelun työntekijät. Huom. Jos lapsen turvallisuuden katsotaan olevan vaarassa (lapsi on esimerkiksi kaltoinkohtelun uhrina), lasta ei palauteta kotiin päätöksen valmistelun ajaksi. Lapsen turvallisuus on aina etusijalla.
Ennen huostaanottoa työntekijöiden pitää:
- selvittää, voisiko joku läheisistä huolehtia lapsesta, esimerkiksi toinen vanhemmista, jos vanhemmat eivät asu yhdessä, joku sukulainen tai muu lapselle tärkeä aikuinen.
- jos ei ole läheisiä, jotka voivat huolehtia lapsesta, uusi koti löytyy joko sijaisperheestä, perhekodista tai lastensuojelulaitoksesta.
Sinulla on oikeus:
- olla mukana ja tulla kuulluksi, kun pohditaan eri vaihtoehtoja.
- kertoa oma mielipiteesi ja ajatuksesi asioista.
- saada tietoa siitä, miten asiat etenevät.
- siihen, että perheesi asioista ei puhuta ulkopuolisille.
Sinulla on oikeus saada parasta mahdollista apua ja huolenpitoa.
Vaikka lastensuojelulaki on voimassa koko maassa, eri paikoissa voidaan kuitenkin toimia eri tavoilla. Aina ei siis välttämättä toimita siten, kun tässä kerrotaan. Jos koet, että sinua kohtaan on toimittu väärin, lue lisää Eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilta (linkki tämän sivun alareunassa).
Aiheeseen liittyvät
- Eduskunnan oikeusasiamiehen lasten oikeuksia käsittelevät sivut
- Lastensuojelu.info
- Apua netissä
- Huoli puheeksi! -lomake
- Ammattilaisten apu