Mikä EU?
Euroopan unioni eli EU on 27 eurooppalaisen valtion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995 lähtien.
Euroopan unionin jäsenvaltiot
Euroopan unioniin (EU) kuuluu 27 valtiota: Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi ja Ruotsi.
Iso-Britannia kuului ennen EU:hun, mutta kesäkuussa 2016 se päätti erota EU:sta. 31.1.2020 alkaen se ei ole enää kuulunut EU:hun.
Euroopan unionin toimielimet
EU:n toimielinjärjestelmä toimii seuraavasti:
- Eurooppa-neuvostossa määritellään poliittiset painopistealueet. Siihen kuuluvat EU-maiden johtajat, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja.
- Euroopan komissio ajaa koko EU:n etuja. Komissiossa on yksi edustaja jokaisesta jäsenmaasta. Komission tehtävänä on muun muassa antaa lakiehdotukset ja vastaa unionin päätöksien toimeenpanosta.
- Euroopan unionin neuvostossa eli ministerineuvostossa kunkin EU-maan hallitus ja ministerit ajavat oman valtionsa etuja. Ministerineuvosto päättää esimerkiksi EU:n lainsäädännöstä ja budjetista.
- Euroopan parlamentti päättää EU:n lainsäädännöstä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa.
EU:n yhteiset arvot
Euroopan unioni tekee työtä sen eteen, että Euroopassa säilyy rauha ja sen talous on vahva. EU:n yhteisesti jaetut arvot ovat:
- ihmisoikeuksien kunnioittaminen
- vapaus
- demokratia
- tasa-arvo
- oikeusvaltioperiaate
Näitä edellä mainittuja arvoja koko EU pyrkii toiminnassaan vahvistamaan.
EU:n jäsenvaltioilta vaaditaan, että ne hyväksyvät EU:n yhteiset lait ja arvot ja noudattavat niitä omassa valtiossaan.
Euroopan parlamentin jäsenet edustavat EU-kansalaisten etuja unionin tasolla. Euroopan parlamentin jäsenet laativat ja säätävät uusia lakeja EU-maiden hallitusten edustajien kanssa.
Parlamentin jäsenet nostavat esiin tärkeitä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia aiheita. Parlamentti puolustaa Euroopan unionin yhteisiä arvoja. Parlamentti myös hyväksyy EU:n talousarvion (budjetin) ja valvoo varainkäyttöä. Sillä on siis merkittävää taloudellista valtaa. Se myös valitsee komission puheenjohtajan.
Mitä asioita Euroopan parlamentin laatimat lait käsittelevät?
EU:n lainsäädännössä käsitellään muun muassa:
- ympäristöä
- turvallisuutta
- muuttoliikettä
- sosiaalipolitiikkaa
- kuluttajien oikeuksia
- taloutta
- oikeusvaltioperiaatetta
Nykyään jokaiseen tärkeään kotimaiseen aiheeseen liittyy myös eurooppalainen näkökulma.
Miten EU voi edistää lasten ja nuorten oikeuksia?
Euroopan unioni on sitoutunut edistämään lasten ja nuorten oikeuksia. EU on hyväksynyt monia lasten ja nuorten oikeuksia koskevia oikeudellisia ja poliittisia asiakirjoja. Niitä tulee tehdä tunnetuksi sekä toteuttaa kaikessa EU:n toiminnassa ja myös Suomessa.
Asioita, joihin EU:ssa on tartuttu ja joiden vuoksi tulee edelleen vahvasti työskennellä:
- lapsiperheköyhyyden torjunta
- koulutuksen varmistaminen kaikille lapsille ja nuorille
- lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien lisääminen
- vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten oikeuksien turvaaminen
- ihmisoikeuksien edistäminen
- turvallisemman verkkoympäristön varmistaminen
- ilmastonmuutoksen torjunta
Näet tarkemmin lapsiin ja nuoriin vaikuttavista asioita MLL:n omasta EU-vaaliohjelmasta.
Miten Euroopan parlamentti toimii?
Euroopan parlamentin jäsenet kokoontuvat keskimäärin kerran kuukaudessa täysistuntoihin. Näissä istunnoissa he keskustelevat ja äänestävät lakiehdotuksista, joita valiokunnat ja poliittiset ryhmät ovat valmistelleet.
Parlamentissa on 20 pysyvää valiokuntaa ja ”mepit” työskentelevät valiokunnissa.
Euroopan parlamentti kokoontuu ja toimii lähinnä Belgian pääkaupungissa Brysselissä, mutta sen virallinen päätoimipaikka on Strasbourg Ranskassa.
EU:n nuorisostrategia on EU:n nuorisopoliittisen yhteistyön kehys vuosille 2019–2027. Se tukee nuorten demokraattista, yhteiskunnallista ja kansalaisosallistumista. Lisäksi sillä pyritään varmistamaan, että kaikilla nuorilla on tarvittavat voimavarat yhteiskuntaan osallistumista varten.
EU:n nuorisostrategiassa keskitytään kolmeen avainalueeseen:
- osallistuminen,
- yhteyksien luominen ja
- vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.
Euroopan nuorisoviikko
Euroopan komissio järjestää joka toinen vuosi nuorten kunniaksi Euroopan nuorisoviikon, jonka tarkoituksena on edistää nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta Euroopassa ja sen ulkopuolella. Viikko järjestettiin edellisen kerran 12.–19.4.2024.
Viikon teemana oli Voice Your Vision – Sanoita visiosi.
EU on sitoutunut edistämään lasten ja nuorten oikeuksia hyväksymällä EU:n lasten oikeuksia koskevan suunnitelman (strategian). Suunnitelman mukaan EU sitoutuu tekemään useita asioita lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseksi.
Tällaisia asioita EU haluaa varmistaa:
- Kaikki lapset ja nuoret tulevat kuulluksi.
- Lapset ja nuoret voivat saada hyvän koulutuksen.
- Lapset ja nuoret voivat saada tarvittaessa oikeanlaista apua sosiaali- ja terveydenhuollosta.
- Perheillä on tarpeeksi rahaa, jotta lapset ja nuoret eivät joutuisi elämään köyhyydessä.
- Lapsilla ja nuorilla on turvallinen elinympäristö.
- Poliisi, asianajajat tai tuomarit kohtelevat lapsia ja nuoria oikeudenmukaisesti (lapsiystävällinen oikeudenkäyttö).
- Lapset ja nuoret voivat käyttää tietokoneita ja puhelimia turvallisesti.
- Kaikki maailman lapset ja nuoret voivat käyttää oikeuksiaan.
