Syöminen huolestuttaa? Älä huolehdi yksin!

Syömishäiriöt puhututtavat paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa ja on tärkeää tietää, mitä ne oikeastaan ovat. Internetin maailma on laaja, mutta joskus voi olla hankalaa tietää, mikä on totuudenmukaista, hyvää ja luotettavaa tietoa ja mikä ei.

Syömishäiriöt luokitellaan mielenterveysongelmiksi ja niiden keskiössä on suhtautuminen ruokaan, mutta ne eivät ole vain liiallista laihduttamista. Syömishäiriöiden taustalla on usein monia syitä, ja ikävät asiat saattavat heijastua syömiseen. (1. lähde)

Syömishäiriöt ovat ilmiöinä monimuotoisia, ja niihin perehtyminen on tärkeää, jotta voidaan lisätä tietoa ja ymmärrystä ja löytää niihin olemassa olevia apukeinoja.

Opinnäytetyö toteutettiin pitämällä 8.-luokkalaisille oppitunteja syömishäiriöistä erään yläkoulun terveystapahtumassa syksyllä 2019 ja keskustelemalla aiheesta heidän kanssaan. Oppituntien aikana 85 nuorta vastasi laatimaamme kyselyyn, jonka avulla selvitettiin heidän ajatuksiaan ja tietämystään syömishäiriöistä. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median yhteyttä ulkonäköpaineisiin.

Kyselyyn vastanneiden tyttöjen keskuudessa koetaan enemmän sosiaalisen median aiheuttamia ulkonäköpaineita. Sosiaalisen median koetaan aiheuttavan ulkonäköpaineita lähes puolelle (42 %) kyselyyn vastanneista tytöistä. Heistä 67 % koki, että sosiaalinen media ihannoi laihuutta ja lihaksikkuutta.

Nuoret olivat myös havainneet, että nuoria kiusataan vartalon ulkomuodon vuoksi. Tässä kohderyhmässä vastaajat eivät kuitenkaan olleet kokeneet heihin itseensä kohdistuvaa kiusaamista, mikä oli hieno asia.

Kyselyn avulla saatiin paljon vahvistusta siihen, mistä apua tulisi hakea silloin, kun herää huoli läheisen syömiskäyttäytymisestä. Erinomainen tulos oli, että apua osattaisiin lähteä hakemaan juuri oikeista paikoista; terveydenhoitajilta ja läheisiltä aikuisilta.

Syömishäiriöistä kannattaa ja tuleekin puhua. Lähes kaikki syömishäiriöitä käsitteleville oppitunneille osallistuneet kokivat terveystapahtuman tarpeelliseksi. Lisäksi koettiin, että saatiin uutta tietoa syömishäiriöistä, niihin puuttumisesta ja avun saamisesta. (2.lähde)

Maailmassa on juuri niin monta erilaista vartaloa kuin on ihmistäkin. Jokainen meistä on hyvä omanlaisenaan.

Joskus kuulemme ikäviä kommentteja tai näemme hämmentäviä kuvia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Olisikin tärkeää, ettei niiden annettaisi vaikuttaa omaan hyvinvointiin.

Oman kehon ja mielen hyvinvoinnille on tärkeää pitää huolta säännöllisestä ruokailusta. Esimerkiksi osallistuminen kouluruokailuun ja perheen yhteisiin ruokailuhetkiin ovat hyviä arjen rutiineja, joilla on myös suojaava vaikutus syömishäiriöiden puhkeamiseen.

Jaksamme paremmin, kun syömme terveellisesti, liikumme, nukumme hyvin ja vietämme mieluisaa vapaa-aikaa. Tärkeintä on olla itseensä ja omaan elämäänsä tyytyväinen.

Joskus oman huolen ilmaiseminen kaverin syömisestä ja voinnista voi tuntua vaikealta, mutta se on tärkeää. Mitä nopeammin huolen ilmaisee, sitä todennäköisempää on, että kaveri saa tarvitsemaansa apua. On tärkeää puhua syömishäiriöistä ääneen ja vahvistaa uskoa siihen, että apua ja tukea on saatavilla luotettavilta aikuisilta.

1. Mielenterveystalo. Syömishäiriöt.
2. Peltonen, E. & Pärssinen, N. 2020. Syömishäiriöt tutuiksi – Oppitunti Laihian Yläkoulun 8.-luokkalaisille.

-Vaasan ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat Eerika Peltonen ja Nina Pärssinen sekä hoitotyön lehtori Anne Puska.

Jos sinulle heräsi jutun luettuasi huoli omasta tai kaverisi terveydentilastasi, kerro asiasta luotettavalle aikuiselle. Apua saa esimerkiksi Lasten ja nuorten puhelimesta. Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Voit soittaa lasten ja nuorten puhelimeen: ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20.

Du kan också ringa oss på svenska må-ons kl. 14-17 och to kl. 17-20 på numret 0800 96 116. 
Voit myös jutella luotettavan aikuisen kanssa Lasten ja nuorten chatissa tai kirjoittaa kirjeen nettikirjepalveluun.

Lasten ja nuorten chatin löydät tästä.

Lasten ja nuorten puhelimen nettikirjepalvelun löydät tästä.