Turvallinen nettikokemus pitäisi olla jokaisen lapsen oikeus

Medialukutaito ja turvallisuustaidot ovat kenties tärkeimpiä asioita, joita kenen tahansa internetin käyttäjän tulisi hallita. Euroopan Unioni pyrkii lisäämään näitä taitoja nuorison keskuudessa BIK+ strategian, eli Parempi internet lapsille – toimintasuunnitelman avulla.

BIK+ strategia on asiantuntijoiden ja nuorten, eli BIK-nuorisolähettiläiden luoma suunnitelma sille, miten lapset ja nuoret tulisi ottaa huomioon netissä. Strategia koostuu kolmesta päätavoitteesta, joiden avulla pyritään luomaan netistä mahdollisimman hyvä ja turvallinen paikka nuorille:

1. Haluamme turvallisen internetin, joka estää sinua näkemästä asioita, jotka saavat olosi tuntumaan pelokkaalta, surulliselta tai epämukavalta.
2. Haluamme, että tunnet olosi mukavaksi internetissä, koska tiedät, miten internetiä käytetään turvallisesti ja hauskoihin asioihin.
3. Haluamme, että voit vaikuttaa, ja tarjoamme lapsille mahdollisuuksia kertoa meille, millaisen turvallisen internetin he haluavat.

Strategian vaikutukset näkyvät esimerkiksi täällä Nuortennetissä monella tapaa: pystyt harjoittelemaan medialukutaitoa ja turvallisuustaitoja, sekä pystyt vaikuttamaan asioihin vaikkapa tekemällä jutun Nuortennetin sivuille tai liittymällä vapaaehtoiseksi. Nuortennetin vapaaehtoisena ja BIK nuorisolähettiläänä olen päässyt tutustumaan internetturvallisuuteen liittyviin aiheisiin niin netin välityksellä kuin livetapahtumassakin.

Vaikka BIK+ strategian linjaukset ovat ensisijaisesti suunnattu suurille internet-alan yhtiöille sekä valtioiden päättäjille, me voimme myös itse vaikuttaa internetin turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Voit esimerkiksi jättää toisten postauksiin positiivisia kommentteja tai ilmiantaa häiritseviä käyttäjiä. Pienilläkin teoilla voidaan luoda someen turvallinen ja positiivisempi ilmapiiri!

Medialukutaidot tarkoittavat kykyä ymmärtää ja tutkia mediasisältöä kriittisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osaa mm. arvioida lähteen/nettisivun luotettavuutta ja pystyy tunnistamaan maksettuja mainoksia puolueettomista arvosteluista. Disinformaation, eli systemaattisesti tuotetun väärän tiedon määrä kasvaa koko ajan, joten luotettavien lähteiden löytäminen ja tunnistaminen on aina yhä tärkeämpää.

Tämän hetken tuoreimpia ja mediassa eniten esillä olleita uhkia on tekoäly. Tekoäly on tietokoneohjelma, joka pystyy luomaan uutta materiaalia ja päätelmiä valmiina olevista tiedoista, joita sille annetaan. Parhaimmillaan tekoälyä voitaisiin käyttää ihmisten hyödyksi esim. tiedonhaussa, mutta pahimmillaan tekoälyä käytetään disinformaation levittämiseen ja ihmisten huijaamiseen.

Tekoälyn avulla voidaan nykyään luoda käytännössä mitä tahansa sisältöä: kuvia, videoita, ääniklippejä ja tekstiä. Tekoälyn tuottamaa sisältöä voi olla joskus erittäin hankalaa erottaa oikeasta: tekoäly voi matkia ihmisen manerismeja ja puhetyyliä hyvin tarkasti. On kuitenkin olemassa joitakin tapoja erottaa tekoälyn tuotoksia oikeasta. Nopealla vilkaisulla kuvat saattavat näyttää aidoilta, mutta jos katsoo tarkemmin kuvan yksityiskohdat eivät täsmää. Kuvan alkuperää voi myös tutkia käänteiskuvahaulla.

Mediakuplalla tai informaatiokuplalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa erilaisten palveluiden algoritmit suodattavat sisältöä siten, että saat feediin vain sellaista sisältöä, josta itse pidät tai jollaista yleensä katsot. Tämän tarkoituksena on lisätä sitä aikaa, jota kulutat palvelussa, antamalla sinulle enemmän sisältöä, josta varmasti pidät. Vaikka mediakuplat saattavat näyttää päällepäin hyödyllisestä: ei tarvitse erikseen lähteä etsimään hyvää sisältöä, vaan se on heti sovelluksen avatessa tarjolla, informaatiokuplista on todellisuudessa paljon enemmän haittaa.

Olet saattanut huomata tämän ilmiön omassa elämässäsi: jos katsot vaikkapa TikTokissa paljon eläinaiheisia videoita, pian koko somefeedisi on täynnä samantyyppisiä videoita, ja muunlaisen sisällön löytäminen omasta feedistä hankaloittuu. Myös esimerkiksi hakuselaimissa on käytössä samantyylisiä algoritmeja: hakutulokset voivat olla puolueellisia riippuen siitä, millaista sisältöä ja materiaalia olet aikaisemmin katsonut.

Informaatiokuplat voivat muokata meidän käsitystämme maailman monimuotoisuudesta ja antaa meille haitallisia käsityksiä asioista, joita ympärillämme tapahtuu. Pahimmillaan mediakupla näyttää sinulle vain tiettyyn näkökulmaan tai ideologiaan perustuvia juttuja, joka voi kärjistää omia mielipiteitä tai sulkea pois kokonaan erilaisia näkökulmia aiheeseen. Tällöin medialukutaidot korostuvat: on tärkeää miettiä, ovatko lähteet/nettisivu varmasti luotettavia ja onko asiaa tutkittu monesta eri näkökulmasta.

Informaatiokuplia on olemassa lähes jokaisessa sosiaalisen median palvelussa ja hakukoneessa, joten niistä eroon pääseminen voi olla erittäin haastavaa tai liki mahdotonta. Jos esimerkiksi etsit tietoa jostakin aiheesta, kannattaa etsiä artikkeleita monesta eri lähteestä ja näkökulmasta. Somepalveluissa mediakuplasta on paljon vaikeampi päästä eroon, koska usein tykätään ja katsotaan vain itseään kiinnostavaa sisältöä. Somea selatessa kannattaa aina olla tietoinen disinformaation riskeistä ja muistaa kriittinen ajattelu, jos vastaan tulee uutisia tai muuta sisältöä, joka esitetään faktoina.

Doomscrollaus tarkoittaa jatkuvaa huonojen uutisten selailua, jolla voi olla todella negatiivisia vaikutuksia mielenterveydelle. Doomscrollaus on etenkin noussut esille viime vuosien koronapandemian ja Ukrainan sodan aikana. Ahdistaviin aiheisiin pyritään saada lievitystä jatkuvalla uutisten selaamisella, vaikka se todellisuudessa vain pahentaa huonoa oloa ja ahdistusta.

Yhteiskunnassa on onneksi nostettu esille doomscrollauksen haitallisuutta ja korostettu taukojen ottamista uutisvirrasta. Monelle nuorelle doomscrollaus on siitä huolimatta yleinen ilmiö, joka voi pahentaa mielenterveyttä. Vaikka uutissivuja on helpompi vältellä, somessa tulee koko ajan vastaan uutisia ja muuta ahdistavaa sisältöä, jotka liittyvät esimerkiksi maailman kriiseihin.

Täytyy muistaa, että on täysin ok sulkea puhelin ja uutiskanavat, ja keskittyä tähän hetkeen. Vaikka asiat saattavat vaikuttaa epätoivoisilta, koko ajan tehdään työtä ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi. On tärkeää tunnistaa omat rajansa ja pitää välillä taukoja somesta ja uutisvyörystä. Voit esimerkiksi asettaa itsellesi puhelimeen tai sovellukseen ajastimen, jonka jälkeen pidät taukoa uutisista ja somesta.

Nettikiusaaminen on valitettavasti osa jokainen somea käyttävän arkea. Etenkin nuorten suosimilla alustoilla, kuten TikTokissa nettikiusaaminen on äärimmäisen yleistä ja sitä näkee joskus jopa enemmän kuin positiivista sisältöä. Vihakommentit ja negatiivinen sisältö rasittavat kaikkia, vaikkei itse olisikaan kiusaamisen kohteena: negatiivinen ilmapiiri aiheuttaa kaikille epävarman ja turvattoman olon.

Moni nuori on varmasti turhautunut somealustoihin, jossa ilmapiiri on negatiivinen eikä turvallista yhteisöä löydy. Palvelut, joissa julkinen keskustelu on moderoimatonta, on lähes aina jonkinnäköistä kiusaamista, mutta toisaalta moderoidut keskustelut ovat hitaita eivätkä ne ole enää “vapaita”. Voidaanko julkisista keskusteluista saada enää asiallisia vai onko siirryttävä suljettuihin ryhmiin, jos haluaa hyvän ilmapiirin?

Jos itse joudut nettikiusaamisen kohteeksi, asiasta on hyvä kertoa luotettavalle aikuiselle. Jos joku häiritsee jatkuvalla viestittelyllä, kannattaa tämä henkilö estää tai poistua keskustelusta. Häiritsevistä viesteistä kannattaa ottaa kuvakaappaus ja ilmiantaa käyttäjä sovelluksen/palvelun ylläpitäjille. Muista, että kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika!

Jos näet, että jotakin muuta kiusataan esim. julkisella nettifoorumilla, kannattaa siihenkin puuttua. Kiusaajan ilmiantaminen palvelun ylläpitoon on usein paras vaihtoehto. Jos kiusaamisen kohteena on kaverisi tai muu tuttu, voi hänelle mennä juttelemaan kiusaamistilanteen jälkeen. Kiusaamisella voi olla pysyviä jälkiä itsetunnolle ja mielialalle, joten yhdelläkin positiivisella viestillä voi olla suuri merkitys!

Tärkeintä on kuitenkin huolehtia omasta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Omaan hyvinvointiini on auttanut mm. taukojen pitäminen somesta ja muut säännölliset päivärutiinit. Etenkin kesäaikaan päivärytmi menee sekaisin ja ruutuaika helposti kasvaa, jonka takia onkin tärkeää pitää kiinni edes jonkinlaisista aikatauluista ja rutiineista. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta on myös erittäin tärkeää pitää kiinni omista rajoistaan. Jos jokin asia netissä tuntuu ikävältä tai ahdistavalta, on hyvä tunnistaa omat rajansa ja poistua sivulta tai tilanteesta. Vaikka tuntuukin, että kaikki kaverit ovat koko ajan somessa ja itse missaa kaiken oleellisen ollessaan pois netistä, tärkeät tiedot varmasti kantautuvat sinullekin – joko heti tai myöhemmin. On myös tärkeää kunnioittaa muiden ihmisten rajoja ja oikeuksia. Käyttäytymällä itse fiksusti olet koko ajan luomassa parempaa ja viihtyisämpää nettiympäristöä kaikille.

Tämän tekstin perusteella turvallisuuden tunne internetissä saattaa jäädä pieneksi. Me BIK nuorisolähettiläät olemme tuoneet yhtiöiden sekä valtioiden edustuksille esiin näitä lasten ja nuorten internetturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Muutosta kyllä luvataan, ja koko ajan pyritään luomaan lakeja ja innovaatioita, jotka tekisivät netin käytöstä turvallisempaa. Edistys on kuitenkin netin jatkuvaan kehittymiseen nähden liian hidasta, joten muutoksia ei juurikaan näytä tapahtuvan nuoren näkökulmasta katsottuna. Mielestäni innovaatioiden ja lakien kehittämiseen voisi käyttää enemmän resursseja, jotta saataisiin ratkaistua nykyiset ongelmat ennen kuin uusia ehtii syntyä.

Kirjoittaja:

Alisa Kallo, Nuortennetin kesätyöntekijä 2023