Moi… Mulla on sama juttu ja haluun pois kotoa. Hukkasin mun raudat kerran ja siitå tuli kauhee riita mun vanhempien välille. Iskä on hyvä ihminen mutta on siinäkin jotain ettå se ajattelee olevansa joku psykologi joka aina ymmärtää kaikkia ja käyttää mua välikätenä äidille kostamiseen + se on päässy mun pään sisälle sanomalla että sen luona on parempi asua ja muuta vaikka mua häirutsee että hetimun vanhemöien eron jälkeen oli iskän perheeseen tullut lisä eli mulle kaks veljee ja ulkomaalainenäiti . En oo rasisti mutta se äkkinen perheen muutos häiritsi. Äitikin käyttää mua välikätenä ja se laittaa iskälle viestejä ettå toivottavasti tiput katolta ja yms. Iskä ei suostu maksaan mun harrastuksia yhtään ja vaikka äiti maksoi jo yhdet hukkuneet raudat niin kun toiset raudat meni hukkaan niin iskä ei suostunut auttaan niiden maksuissa ja perusteli syynsä ettäne meni äidin viikolla hkkaan niin miksi minun niitä pitäisi niitå maksaa. Äiti uhkailee iskää aina sillö [Osa tekstistä poistettu] Äiti saattaa joskus siitå ettå vähån puhun vastaan niin perua mun kaikki harrastukset loppu iäksi ja se heittää mut ns rayhottumaan pihalle noin puol tuntia. Oon viillelly ja haluun vaan pois. Anteeksi sekavat viestit mutta piti purkaa jonnekkin. Kiitos!
Hei Sannk,
Kiitos, kun rohkeasti kerroit perheesi tilanteesta!
Kuvailit, kuinka isäsi on käyttänyt sinua välikätenä äidille kostamiseen sekä on sanonut sinulle, että hänen luonaan olisi parempi asua. Kerroit, että myös äiti on käyttänyt sinua välikätenä laittamaan ikäviä viestejä isällesi. Lapsen käyttäminen välikätenä erotilanteessa sekä lapsen mielipiteeseen vaikuttaminen, kumman luona olisi parempi asua, on väärin ja epäreilua lasta kohtaan!
Kerroit, että isäsi perheeseen on tullut äitipuoli ja kaksi velipuolta. On todella luonnollista, että perheen muutokset vanhempien eron jälkeen häiritsevät ja sinulla on oikeus tuntea niin. Millaiset välit sinulla on uusiin perheenjäseniisi isän puolelta?
Isäsi ei ole suostunut maksamaan harrastuksiasi, eikä kadonneita rautoja. Ilmeisesti maksuasiat aiheuttavat vanhempiesi välille riitoja. Näiden asioiden tulisi olla vanhempien välisiä, eivätkä ne saisi aiheuttaa sinulla stressiä. Kuulostaa epäreilulta ja ikävältä sinua kohtaan, että äitisi uhkaa perua harrastuksesi ja laittaa sinut pihalle rauhoittumaan.
Kerroit myös, että olet satuttanut itseäsi ja haluaisit vain pois. Viiltely kertoo pahasta olostasi ja tähän pahaan oloon tulisi saada apua ja tukea. Viiltelyllä usein yritetään viedä pahaa oloa pois, mutta se auttaa vain hetkellisesti ja pahan olon helpottamiseksi olisi tärkeää saada muita, turvallisia keinoja.
Onko sinulla lähipiirissäsi sellaista turvallista ja luotettavaa aikuista, kenelle voisit kertoa tilanteestasi? Entä voisitko ajatella kertovasi pahasta olostasi vanhemmillesi? Jos asiasta ääneen kertominen tuntuu vaikealta, voit myös kokeilla kirjeen kirjoittamista ja näyttää sen sille luotettavalle henkilölle, jonka valitset.
Pahaan oloon ja viiltelyyn voit saada tukea terveyskeskuksesta ja joku luotettava aikuinen voisi auttaa sinua saamaan ajan sinne. Myös koulun terveydenhoitaja tai kuraattori olisivat sellaisia henkilöitä, kenelle voi viiltelystä ja pahasta olosta kertoa, mutta en tiedä, onko koulussasi mahdollisuutta tavata heitä kesällä. Tärkeää kuitenkin on, että kertoisit pahasta olostasi ja perheesi tilanteesta jollekin luotettavalle aikuiselle.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Muista, että olet tärkeä ja arvokas!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Kiitos vastauksesta! Olen koittanut joskus puhua äidille siitå että asuisin vain isällä mutt ensimmäinen asia mikä sillä tulee mieleen on se että se ei halua maksaa isälle elatusmaksua. Iskä sanoi että se ei mieluusti edes halua äidiltä mitään rahaa ja se ei haluaisi edes olla äidin kanssa kokoajan tekemisissä. Äiti kiristää mua välillä myös sillä että jos muutan isälle niin se antaa mun koiran pois jota en iskälle allergisten perheen jäsenten takia voi ottaa. Yksi tapahtuma oli kun hiihtolomalla äiti kysyi iskältä voinko mennä isälle pariksi päiväksi koska äidillä oli lääkäri tlisessa kaupungissa. Iskä myöntyi tähän mutta kun äiti ei saanut mun koiralle hoitajaa se sanoikin ettå [Osa tekstistä poistettu] jää kotiin koiraa vahtimaan! (mun nimenä käytetään nyt [Osa tekstistä poistettu]) ja kun en mennytkään sillähalusin kavereiden kanssa käydä laskettelemassa koiran vahtimisen sijaan jäin isälle ja silloin alkoi tulla äidiltä nuvia mun chihuahuasta että huomenna [Osa tekstistä poistettu] lähtee [Osa tekstistä poistettu] ja sinä vain pakkasit laskettelu kamat kun se istui vieressä. Alkoi isällekkin tulla viestejä [Osa tekstistä poistettu]
Mulla ei oo ketään kelle tästä kertoa paitsi kaverit mutten niille kaikkea kerri
Hei Sannk,
Kiva, kun vastasit!
Kurja kuulla, että sinulle herää ajatus, että äitisi ei haluaisi maksaa isällesi elatusmaksua, jos kertoisit hänelle toiveestasi asua isällä. Kiristäminen ei myöskään ole reilua sinua kohtaan. Sinulla olisi oikeus tulla kuulluksi ja esittää omia toiveitasi. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että joudut tahtomattasi miettimään vanhempiesi välejä ja heidän reaktioitaan.
Joskus vanhempien välit voivat eron jälkeen olla hankalat, kuten sinun vanhemmillasi on. Erimielisyydet ja hankaluudet tulisi kuitenkin selvittää aikuisten välillä ilman, että lapset joutuvat siihen välikädeksi. On väärin, että sinä olet joutunut todistamaan vanhempiesi huonoja välejä ja joutunut näkemään esimerkiksi tuon kaltaisia viestejä.
Kerroit, että sinulla ei ole ketään kenelle kertoa, paitsi kaverit, etkä heillekään kerro kaikkea. Ihana kuulla, että sinulla on kavereita, joille olet pystynyt kertomaan asioista. Heillekään ei tarvitse kaikkea kertoa, jos ei itse halua. Voit itse päättää, mitä heille jaat.
Kysyinkin tuossa aikaisemmassa viestissä, että tuleeko sinulle mieleen ketään sellaista luotettavaa aikuista, kenelle kertoa tai kirjoittaa perheesi tilanteesta? Esimerkiksi isovanhempi, joku sukulainen tai vaikka kaverin vanhempi? Jos joku aikuinen tietäisi tilanteestasi, niin se olisi jo ensiaskel siihen, että sinä ja perheesi voisitte saada tukea.
Kerroin myös tuossa aikaisemmin meidän Lasten ja nuorten puhelimen ja netin palveluista. Miltä sinusta tuntuisi kirjoittaa meidän nettikirjepalveluun? Kirjeisiin vastaavat MLL:n koulutetut vapaaehtoiset päivystäjät ja kirjoittaminen on täysin anonyymiä ja luottamuksellista. Kirjepalvelussa pystyisit jatkamaan perhetilanteesi pohtimista vielä kattavammin. Kirjepalveluun pääset tästä linkistä: https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/
Aurinkoista kesää!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Mun vanhemmat alottaa isot jutut tosi pienistä asioista. Haluisin puhuu niitte kaa asioista ja jutella niitten kaa siitä että miten me voitais tehä tästä kodista parempi paikka meille kaikille mutta mua ei kuunnella missään asioissa. Musta tuntuu siltä että mun mielipiteitä ei oteta huomioon yhtään. Mun vanhemmat on sellasia että ne ajattelee että ne voi tehä kaiken miten ne haluu. Ne parjeetteessa voikin mutta ois kiva jos asioista puhuttais yhessä niin että mun mielipide otettais huomioon.
Meillä tulee vanhempien kanssa riitoja aika usein ja usei se johtuus siitä kun olen aika itseppäinen. [osa tekstistä poisettu] Myös paljon muuta mitä en muista just nyt. Vihaan mun vanhemipa enkä haluis asua kotona. Toinen mun vanhemmista on ihan kauhee ja en haluais asua sen kanssa. Kun se suuttuu niin se huutaa tosi kovaa ja on oikeestaan vähän pelottava. [osa tekstistä poistettu] Joskus riitojen aikana mua uhkaillaan sillä että ne soittaa poliisit mun käytöksen takia. Sillon mun pitäis puhu sossujen kanssa mitä en oikeen haluais. Oon puhunu sossuille 2 kertaa aikasemmin eika se ollu kauheen kivaa.
Aina sillon kun mun käytös menee huonoks niin mun vanhemmat alkaa laittaa mun kavereiden vanhemmille viestiä joka on tosi vitutttavaa koska ne ei liity asiaan millään tavalla. Se suututtaa mua tosi paljon ja se aina pahentaa sitä riitaa. Sillon ku me riidellään multa otetaan kans puhelimet pois ja sanotaan etten saa nähä mun kavereita. Se on ärsyttävää että puhelin otetaan pois koska sillä voisin mennä puhumaan asioista mun kavereitten kaa. Mulla ei oo ketään muita keille voisin puhuu koska mun mummo kuoli 1,5 vuotta sitte. Vihaan mun vanhempia ylikaiken ja tekisin mitä vaan ettei mun tervis asua täällä. Teen myös aina kotityöt ja siivoon ku tarvii eikä koulu ees mee niin huonosti. Musta tuntuu ettei niille riitä yhtään mikään.
Mun vanhemmat ei ymmärrä että tarviin myös välillä omaa aikaa ajatella asioita. Mun isä ja äiti on molemmat kuollu sillon ku olin vähän nuorempi ja oisin ollu vihdoin valmis puhuu siitä mun mummolle koska musta tuntu siltä että siihen voi luottaa. Mun vanhempiin ei voi luottaa koska ne kertoo kaikki mun asiat kaikille. NYt kun en voi mennä puhumaan mummolle niin tuntuu siltä että joudun pitää kaiken mun sisällä ja sitte jossain kohtaa se kaikki vaan purkautuu.
Tässä ”perheessä” ei ole kiva asua eikä täää ees tunnu kodilta. haluaisin asua muualla koska asiat ei tule toimimaan täällä.
Mua myös ahistaa olla kotona kun tiedän etten voi puhua kellekkään ja se kun mulle suututaan niin pienestä. Ajattelen aisioita yleensä ennen nukkumaan menemistä ja joskus en saa ollenkaan nukuttua.
Yleensä saan nukuttua ihan hyvin mutta silti on aina tosi väsynyt olo. Olen mennyt kouluun monesti niin että olen nukkunut tyyliin alle 3 tuntia tai en yhtään. Se myös yleensä vaikuttaa siihen kuinka käyttäydyn koulussa.
Mua vaan ahdistaa kun mun vanhemmat on eronnut ja riitelee melkein kaikesta ja koulu ahdistaa eikä kukaan ymmärrä sitä
Hei kookos.
Kiitos tärkeästä viestistäsi. Olet taitavasti pystynyt kuvailemaan kotitilannettasi ja ymmärrän huolesi tässä asiassa.
Kirjoitit, että kotonasi on paljon riitoja, jonka yhteydessä sinulle huudetaan ja joskus myös olet saanut kokea fyysistä väkivaltaa vanhempiesi puolelta. Tämä ei todellakaan ole oikein. Lasta (tai ketään muutakaan) kohtaan ei ikinä saa kohdistaa minkäänlaista väkivaltaa, oli se sitten psyykkistä (huutamista, nimittelyä) tai fyysistä. Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan sellaista vanhempiesi puolelta. Ymmärrän hyvin, että nämä tilanteet ovat pelottaneet sinua ja haluaisit pois kotoa. Riitojen yhteydessä vanhempasi ovat myös toimineet epäreilusti sinua kohtaan ottamalla yhteyttä riidan ulkopuolisiin henkilöihin ja ottamalla sinulta puhelimen pois. Ymmärrän hyvin, että tällainen toiminta vain pahentaa riitaa entisestään.
Kerroit myös, että vanhempasi ovat kuolleet, kun olit nuorempi. Tämä on varmasti ollut sinulle äärimmäisen rankka kokemus ja vanhempiesi pitäisi ymmärtää, että sinulla on tarve puhua ja käydä läpi tilannetta näin vähän vanhempana. Olen pahoillani, että myös mummosi kuoli hiljattain, jonka koit olevan henkilö, jolle olisit voinut uskoutua tästä asiasta.
Ymmärrän hyvin, että riitatilanteet vaikuttavat sinuun monellakin tavalla. Kerroitkin, että kaikki tämä on vaikuttanut nukkumiseesi, joka taas vaikuttaa käyttäytymiseesi koulussa sekä kotona. Nyt olisikin tärkeää, että tilanne saataisiin rahoiteltua, jotta sinun hyvinvointisi ei kärsisi enempää. Sinulla on oikeus voida hyvin ja tuntea itsesi turvalliseksi omassa kodissasi. Sinulla on myös oikeus ilmaista mielipiteitäsi ja kertoa vanhemmillesi, miten kotitilanteesi vaikuttaa sinuun. Kerroitkin, että vanhempasi ohittavat sinun mielipiteesi ja tekevät päätökset oman päänsä mukaan. Tämä on epäreilua sinua kohtaan ja haluan painottaa, että sinulla on oikeus kertoa mielipiteesi ja tulla kuulluksi. Oletkohan kertonut vanhemmillesi juuri tämän, että koet, ettei sinun mielipiteitäsi kuunnella?
Uskon, että olisi hyvä, että yrittäisit keskustella niin vanhempiesi, kuin myös jonkun perheen ulkopuolisen ihmisen kanssa, joka voisi sinua auttaa. Ei varmaankaan ole helppoa jutella vanhemmillesi, jos koet heidän suuttuvan sinulle helposti. Olisiko sinun mahdollista ottaa joku mukaan kanssasi keskustelemaan vanhempiesi kanssa muutoksista, joita toivoisit tapahtuvan? Kerroitkin, että olet jo kahdesti keskustellut sosiaalityöntekijän kanssa, mutta kokemus ei ollut kummoinen. Onpa kurja kuulla, että et kokenut siitä silloin olleen apua. Sosiaalityöntekijä on kuitenkin aina lasten puolella ja toivon, että jos kerrot uudelleen tilanteestasi hänelle, hän osaa miettiä mitä apuja perheesi tarvitsisi.
Mielestäni tämä sinun tänne kirjoittama viestisi on hyvin kuvaileva, joten jos koet, että kotitilanteestasi on vaikea puhua voit vaikka näyttää tämän tänne kirjoittamasi viestin valitsemallesi henkilölle. Myös vanhemmillesi tämä kirjoitus voisi olla silmiä avaava, jos haluat sen heille näyttää. Viestistäsi saa mielestäni hyvän kuvan siitä, miten sinä koet kotitilanteesi.
Oletko käynyt keskustelemassa perheesi tilanteesta koulussa esimerkiksi koulukuraattorin kanssa? Koulukuraattori osaa myös auttaa sinua ja yhdessä voitte miettiä mitä tilanteelle voisi tehdä. Hän voi myös halutessasi tehdä lastensuojeluilmoituksen sinusta, jolloin sosiaalityöntekijät tulevat tapaamaan perhettäsi ja saat kertoa oman mielipiteesi siitä, mitä haluaisit, että kotona muuttuisi. Myös koulukuraattorin kanssa voit jutella esimerkiksi vanhempiesi kuolemasta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista. On todella tärkeää, ettet jää näiden ajatusten kanssa yksin.
Sinun hyvinvoinnillasi on merkitystä, eikä sinun todellakaan tarvitse pitää sisälläsi näin paljon raskaita ajatuksia ja tunteita. Ympärilläsi on ihmisiä, jotka haluavat ja osaavat sinua auttaa ja toivon todella, että kotitilanteesi tulee parantumaan pian. Uskalla pyytää ja ottaa vastaan apua, olet rohkea! Muista myös, että voit aina soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111), jos haluat keskustella asiasta nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhdessä päivystäjän kanssa voit miettiä miten lähteä asiaa edistämään. Pidä huoli itsestäsi, olet tärkeä!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Hei nimimerkki Julia.
Kiitos viestistäsi. Kirjoitit että vanhempiesi väliset riidat ja koulu ahdistaa sinua. Onpa kurja kuulla, että sinulla on sellainen olo juuri nyt. Ymmärrän hyvin, että vanhempiesi väliset riidat tuntuvat sinusta epämiellyttäviltä ja ahdistavilta. Vanhempien ei myöskään kuuluisi riidellä lasten edessä tai kuullen, eikä riitojen kuuluisi vaikuttaa sinuun ollenkaan. Olisiko sinun mahdollista kertoa vanhemmillesi miltä sinusta tuntuu, kun he riitelevät? Voi hyvin olla, että vanhempasi ovat niin keskittyneitä toisiinsa ja erimielisyyksiinsä, etteivät huomaa miten se kaikki vaikuttaa sinuun. Olisi todella hyvä, jos he olisivat tietoisia asiasta.
Kirjoitit myös, että koulu ahdistaa sinua. Ikävää, että koet näin. Osaatko sanoa mikä koulussa sinua ahdistaa? Myös tästä asiasta olisi hyvä jutella jonkun kanssa, jotta omat päänsisäiset ajatukset eivät jäisi vain omaan mieleen. Juttelemalla jonkun kanssa saa usein uusia ajatuksia ja näkökulmia asioihin, jotka usein helpottavat ahdistusta. Kouluun liittyvästä ahdistuksesta voi jutella esimerkiksi vanhempiesi kanssa, koulukuraattorin kanssa tai opettajasi kanssa. Myös ystävien kanssa voi olla hyvä jutella ja kysellä jos muillakin on samantyylisiä ajatuksia. Et varmasti ole yksin asian kanssa!
Jos haluat jutella näistä asioista myös nimettömästi ja luottamuksellisesti, olet aina tervetullut soittamaan Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Yhdessä päivystäjän kanssa voit purkaa ahdistuksen tunnettasi ja miettiä mitä asioille voisi tehdä.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Oon 18 ja pääsen muuttaa vasta ensi vuonna kotoa kun valmistun. Oon ollu usein yksinäinen. Vanhemmat lähtee mökille huomenna koiran kanssa ja mun kaverit ei jaksa tulla mun seuraksi ku asun nii kaukana. Ahistaa olla yksin ja masennun tosi helposti sillon. En koe kotiani omakseni ja oon vihannut mun elämää jo vuosia. Oon kateellinen ku kaikilla mun ystävillä on asioita joita itseltäni puuttuu ja vaikka kuinka yritän tavoitella unelmia universumi estää. Nytki koronatilanne pahenee taas ja sitten jään taas neljän seinän sisälle enkä pääse pois. Ahistaa niin paljon olla kotona. Haluisin jo oman kodin kaukana vanhemmista ja löytää uusia ystäviä jotka tulee seuraksi aina kun tarvitsee. Instagramista en ole vieläkään löytäny sellasta ystävää joka asuisi lähellä ja joka olisi hyvä ystävä.
Hei nimimerkki ”Hyvinväsynytodottaja”,
Kiitos, kun avoimesti kerroit tunteistasi ja ajatuksistasi. Yksinäisyys voi olla hyvin musertavaa ja aina yksinäisyyteen ei pysty itse vaikuttamaan. Vallitseva koronatilanne voi myös vaikuttaa suuresti niihin ihmisiin, kenellä on haastavaa jo valmiiksi. Surullista kuulla, että et koe kotiasi omaksesi ja sanot vihaavasi elämääsi. Mitkä asiat kotonasi vaikuttavat siihen, että se ei tunnu kodilta?
Kerroit, että kaverisi eivät jaksa tulla seuraksesi, koska asut kauempana. Pystytkö usein näkemään kavereitasi muuten? Entä pystyisitkö kavereillesi kertomaan, miltä sinusta tuntuu, kun he sanovat, että eivät jaksa tulla luoksesi, kun asut kaukana? Puhuit myös, kuinka olet kateellinen ystävillesi, kun heillä on asioita, joita itseltäsi puuttuu. On täysin luonnollista tuntea kateellisuutta, varsinkin niinä hetkinä, kun itsellä on haastavaa. Välilä voi olla hyvin vaikeaa olla vertailematta omaa elämäänsä toisiin, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että sinä olet aivan yhtä hyvä ja arvokas! Toivon, että jaksat kaikesta huolimatta tavoitella unelmiasi.
Ilmeisesti olet yrittänyt etsiä Instagramista uusia ystäviä läheltä sinua. Ikävä kuulla, että se ei ole vielä tuottanut tulosta, mutta hienoa, että olet kuitenkin yrittänyt. Uusien ystävien löytäminen läheltä ei ole aina niin helppoa, mutta joskus periksiantamattomuus tässä asiassa kannattaa.
Kerroit asioista, joita haluaisit tulevaisuudelta. Tulet valmistumaan ensi vuonna – se saattaa vielä tuntua kaukaiselta asialta, mutta se hetki tulee onneksi koko ajan lähemmäksi. Sinua odottaa iso muutoskohta elämässäsi, kun pääset itsenäistymään. Seuraava vuosi voi tuoda elämääsi vaikka mitä uusia asioita.
Onko sinulla lähipiirissäsi ketään sellaista luotettavaa aikuista, kenelle pystyisit puhumaan ajatuksistasi? Pystytkö vanhempiesi kanssa juttelemaan avoimesti? Olisi tärkeää, että sinun ei tarvitsisi kantaa ajatuksiasi yksin, vaan saisit jaettua niitä jonkun kanssa.
Meillä on myös Lasten ja nuorten puhelin, chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat jutella anonyymisti jonkun aikuisen kanssa. Palvelumme ovat ilmaisia ja luottamuksellisia. Lisätietoa ja aukioloajat löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Tiesin jo kesällä että syksystä tulee varmaan tavallista vaikeampi ja olin oikeassa. Liikkaope vaihtu ja mulla alkaa mennä jo meidän avustajaan hermo ja luokkalaisii ja kouluun. Maanantaina Onneks psykologi tulee koululle juttelee mun kanssa. Päätin hakea ammattiapua ku mielenterveys on aika huono tällä hetkellä. Ahistaa koulussa olo todella paljon. Ja ikävä mun parasta kaverii joka asuu jyväskyläs jonne muutan ensi vuonna. Ainaki yritän..
Hei nimimerkki ”Hyvinväsynytodottaja”,
Kiitos viestistäsi! Kerroit, että osasit odottaa syksyn olevan tavallista vaikeampi. Kuulostaa siltä, että sinulla on monta asiaa mielessä – liikunnan opettajasi on vaihtunut, kuvailut, kuinka sinulla alkaa mennä hermo avustajaan, muihin luokkalaisiin ja kouluun sekä sinulla on ikävä parasta kaveriasi.
Hienoa kuulla, että pääset psykologin kanssa juttelemaan! Tämä vastaus tulee hieman viiveellä, joten sinulla on tämä tapaaminen psykologin kanssa mahdollisesti ehtinyt jo olla. Miten se meni ja tapaatko häntä vielä uudestaan?
On upeaa ja rohkeaa, että olet hakenut itsellesi apua! Sinulla on oikeus saada apua ja tukea itsellesi, eikä sinun tarvitse jaksaa yksin. Vaikka asiat tuntuisivat välillä toivottomilta, niin muista, että tulevaisuus voi tuoda vaikka mitä ihania asioita tullessaan.
Jos sinulla on sellainen olo, että ammattiavun lisäksi haluaisit jutella joskus myös anonyymisti jonkun luotettavan aikuisen kanssa, voit myös soittaa meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa meille nettikirjeen. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Palvelumme ovat ilmaisia ja luottamuksellisia sekä voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa.
Olet tärkeä ja arvokas! <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Räkä🧪🦠👃🏻
Oon kyllästyny ku en saa huomioo ku pikkuveli vie kaiken. Oon siis 12 ja kouluki menee päin persettä tarvisin huomioo mut myös omaa aikaa. [Osa tekstistä poistettu]
Mulle puhutaan kotona siit et oon kaunis mut jos kokeilen jotain uut meikki sitä sanotaan rumaks🥺😢
Koulussakin kiusataan ja muutto on tulossa niin on hirvee stressi eikä se oo kivaa. Läksyjä unohtuu sen takii ja sit tulee lisää stressi
Joskus kuitenki lähen vaa vetää kaverin kaa tai poikakaverin kaa
En itekkää usko että mulla on poikakaveri.