Hei nimimerkki ” On kaikki niin huonosti etten voi puhuu siitä joten tälleen”,
Kurja kuulla, että sinulla asiat huonosti. Joskus asioista puhuminen voi tuntua vaikealta – se on todella luonnollista, jos aiheet ovat vaikeita. Usein kuitenkin voi jälkikäteen huomata, että kun on jakanut asiansa jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle, oma olo saattaakin tuntua kevyemmältä. Mitä ikinä sinulla onkaan mielen päällä, niin sinun ei tarvitse olla yksin. Sinulla on oikeus saada tukea itsellesi.
Voit kertoa huolistasi esimerkiksi jollekin läheiselle, turvalliselle aikuiselle. Voit myös koulussa jutella sellaisen aikuisen kanssa, jonka koet luotettavaksi – esimerkiksi opettajan, terveydenhoitajan tai kuraattorin. He ovat ammattilaisia, jotka ovat tottuneet kohtaamaan työssään monenlaisia lasten ja nuorten haasteita.
Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti turvallisen aikuisen kanssa, voit soittaa meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Kaikki kanavamme ovat täysin maksuttomia.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Hei nimimerkki Veera😬
Kiitos viestistäsi! Kurja kuulla tilanteestasi. Kerroit, että koulussa menee huonosti sekä kaipaisit huomiota, mutta myös omaa aikaa. Kerroit, että pikkuveljesi vie kaiken huomion ja ymmärrän hyvin, että sinäkin sitä kaipaisit.
Kerroit, että isäsi suuttui sinulle ja nappasi sinusta kiinni. Sinulla on oikeus koskemattomuuteen, eikä vanhempi tai kukaan muukaan saa käydä sinuun käsiksi.
Kurja myös kuulla, että kokeilemiasi meikkityylejä on sanottu rumaksi. Sinulla on oikeus testailla erilaisia tyylejä, eikä kuulosta mukavalta tai reilulta, jos niistä on puhuttu tuolla tavalla. Muista, että sinä olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet, kuten myös kaikissa erilaisissa tyyleissä, joita haluat kokeilla. <3
Kerroit, että sinua kiusataan koulussa ja tämän lisäksi vielä tuleva muutto stressaa. Stressi voi vaikuttaa tosi monella tavalla ja on luonnollista, että silloin saattaa esimerkiksi läksyt unohtua. Läksyjen unohtuminen voi aiheuttaa myös lisää stressiä ja tämä voi aiheuttaa stressaamisen kierteen.
Oletko kiusaamisesta ja stressistä puhunut kenellekään? Kiusaamiseen on aina tärkeä puuttua aikuisten toimesta ja siitä on hyvä aina kertoa aikuisille! Muistathan, että sinussa ei ole mitään vikaa, vaan kiusaaminen kertoo usein kiusaajan omasta huonosta olosta.
Stressinkään kanssa ei tarvitse olla yksin, vaan siitä kannattaa aina kertoa jollekin luotettavalle aikuiselle. Tällöin saat mahdollisuuden miettiä yhdessä aikuisen kanssa, miten voisit helpottaa stressiäsi.
Voisitko ajatella, että kertoisit mielen päällä olevista asioista esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille tai kouluterveydenhoitajalle? He ovat ammattilaisia, jotka ovat tottuneet auttamaan lapsia ja nuoria monenlaisissa haasteissa. Tärkeintä on, että sinun ei tarvitsisi jaksaa yksin.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Olet tärkeä ja arvokas! <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Moi
Haluaisin apua
Vanhemmat ovat eronneet ja juuri äidilläni ollessa äiti suuttui siitä etten antanut katsoa mun kans iskän netflix tunnuksilla yhtä sarjaa. Siitä hän suuttui pulle [Osa tekstistä poistettu] Rakastan sitä mutta tää ei vaan mun mielestä tunnu ihan oikeelle vaikka äesytinkin sitä sillä että kun se otti niitä mun tavaroita piilotin sen kaukosäätimen. En haluu sille mitään vaikeuksia mutta silti. Ja vaikkei tää liitykään tän chatin aiheeseen toivoin että voitte auttaa. Laitoin jo mun iskälle viestiä mutta sillä on puhelin pois päältä ku se on töissä [Osa tekstistä poistettu]. :(
Hei Sannik,
Kiitos viestistäsi ja siitä, kuinka rohkeasti kerroit tapahtuneesta! Oli todella kurja lukea kokemastasi.
Äitisi on tehnyt väärin, kun on haukkunut, uhkaillut, retuuttanut ja tuhonnut omaisuuttasi sekä tilanteen jälkeen jättänyt sinut yksin. Äitisi käytös ei ollut millään tavalla hyväksyttävää. Kaukosäätimen piilottaminen voi harmistuttaa ja ärsyttää, mutta se ei oikeuta ketään tuollaiseen käytökseen. Oli myös väärin jättää sinut yksin tämän tilanteen jälkeen. Ymmärrän hyvin, että sinua on varmasti pelottanut ja itkettänyt. Olen todella pahoillani kokemastasi.
Hienoa, että laitoit isällesi viestiä, mutta kurjaa, että hän ei pystynyt siihen sillä hetkellä vastaamaan. Onko isäsi sellaisen, keneen pystyt tukeutumaan hankalissa tilanteissa? Entä onko sinulla muita läheisiä ja turvallisia aikuisia, jotka pystyisivät olemaan tukenasi hankalissa tilanteissa? Tärkeintä on, että tuollaisissa tilanteissa ei tarvitsisi jäädä yksin.
Kerroit rakastavasi äitiäsi ja hän on varmasti sinulle kaikesta huolimatta tärkeä, kuten sinä myös hänelle. Sinun ei kuitenkaan tarvitse kokea tuollaista kohtelua häneltä ja sinulla on oikeus kokea olosi turvalliseksi. Joskus aikuistenkin on hyvä saada apua ja tukea itselleen, jotta he voivat tarjota mahdollisimman turvallisen kasvuympäristön lapselle. Voisitko ajatella, että kertoisit kotitilanteestasi esimerkiksi koulukuraattorille? Kuraattori on tottunut kohtaamaan työssään monenlaisia perhetilanteita ja hän osaa miettiä, mikä olisi parasta tukea sinulle ja äidillesi, jotta kummallakin olisi hyvä ja turvallinen olla kotona.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Olen hyvin yliagressiivinen ja haluan pois kotoa, olen paljon poissa kotoa koska en Vain pysty mennä sinne, kuulostaa tyhmältä mutta haluaisin laitokselle, vanhempani huutavat minulle koko ajan ja kun he juovat he alkavat pelottaa minua, he huutavat silloin vielä enemmän. En tiedä enää kelle puhua tästä kun kukaan ei osaa auttaa… Minun on vaikea olla koulussa kiusaamisen ja agressiivisuuteni vuoksi, tarvitsen apua. Kaikki sanovat että ne ovat iän murheita mutta eivät ne ole! Auttakaa minua haluan pois täältä😭
Haluan pois kotoa😭😭😭!!!!!!! [osa tekstistä poistettu] ja teen tyhmyyksiä huudan ja oon agressiivinen mut voitteko nyt auttaa!!!!!
Hei nimimerkki ”Auttakaa”,
kiitos viesteistäsi. Onpa hyvä, että kirjoittelit ahdistavasta olostasi ja tilanteestasi tänne meille, etkä jäänyt tunteittesi ja ajatustesi kanssa yksin. Usein jo se, että saa kerrottua ajatuksistaan ja tunteistaan jollekin on tärkeää ja saattaa helpottaa omaa oloa edes hieman.
Kerroit, että kotona vanhempasi huutavat sinulle koko ajan ja juodessaan he huutavat vielä enemmän ja pelkäät heitä. Olen tosi pahoillani puolestasi ja ymmärrän hyvin, että haluat pois kotoa ja olet paljon pois kotoa, kun tilanne kotona on epävakaa ja pelottava. Kodin pitäisi olla paikka, jossa on turvallinen olla ja jossa saa olla oma itsensä ja viettää aikaa rauhassa. Myös vanhempien pitäisi olla ne turvalliset henkilöt, jotka huolehtivat lapsestaan ja ovat hänen tukenaan. Nyt sinun kohdallasi selvästi asia ei näin ole ja sinulla on turvaton olo kotona. Usein se, että olo on turvaton vaikuttaa omaan oloon ja käyttäytymiseen. Kerroit, että vahingoitat itseäsi, teet tyhmyyksiä ja olet aggressiivinen. Nämä asiat kertovat siitä, että sinulla on paha olla ja purat pahaa oloasi vahingoittamalla itseäsi ja käyttäytymällä aggressiivisesti. Kertomiesi asioiden perusteella minulle nousee huoli sinusta ja hyvinvoinnistasi. Kertomasi asiat eivät ole vain ikään liittyviä murheita. Sinä ansaitset ja tarvitset ehdottomasti apua tässä tilanteessa eikä sinun kuulu jäädä nyt yksin asian kanssa!
Kerroit, että et tiedä kenelle puhua ja koet, että kukaan ei osaa auttaa. Olen pahoillani, että ajattelet niin. Oletko kertonut jollekin luotettavalle aikuiselle siitä, että sinua pelottaa kotona, koska vanhempasi huutavat sinulle ja juovat? Entäpä oletko kertonut siitä, että vahingoitat itseäsi? Jos et ole vielä näistä asioista puhunut, voisit niistä rohkeasti puhua jollekin luotettavalle aikuiselle, kuten esimerkiksi koulusi kuraattorille, psykologille tai terveydenhoitajalle. He ovat koulussa teitä oppilaita varten ja heillä on varmasti halu ja velvollisuuskin auttaa teitä erilaisissa tilanteissa. Olisi tosi hyvä, että saisit juteltua kotioloistasi ja pahasta olostasi jollekin, jotta saisit tarvitsemasi ja ansaitsemasi avun! Muistathan myös, jos tilanne kotona on huono ja sinua pelottaa niin voit aina soittaa myös hätänumeroon 112, kertoa että sinua pelottaa nyt olla kotona ja pyytää heiltä apua. Joillakin paikkakunnilla on myös Nuorten turvataloja, joihin nuori voi maksutta mennä, kun kotona on turvatonta. Lisää turvataloista löydät täältä: https://www.punainenristi.fi/tyomme/nuortenturvatalot/yhteystiedot/. Sinä olet tärkeä ja kaiken avun ja tuen arvoinen!
Jos haluat jutella asioistasi luottamuksellisesti ja nimettömästi niin voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111 ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20, tulla chattiin ma-su klo 17-20 tai kirjoittaa nettikirjeen. Päivystäjät ovat siellä juuri teitä lapsia ja nuoria varten.
Toivon, että kerrot rohkeasti näistä asioista vielä jollekin luotettavalle aikuiselle ja saat apua tilanteessasi. Olet ehdottomasti sen arvoinen!
Valonpilkahduksia talveesi!
Lämpöisin terveisin,
Lasten ja nuortennetin päivystäjä
Hei!
Olen 08 kohta 14.v. Vanhempani erosivat kun olin noin 2-vuotias. Ja kun oli noin 5-vuotias äitini löysi uuden miehen. Ja no alkuun tulin toimeen hänen kanssaan mutta ehkä kun olin 7-vuotias alamäki alkoi. En tule toimeen hänen kanssaan mitenkään päin. Äitini oli myös huonossa kunnossa kun olin nuorempi (masentunut) joten muistan muutaman inhottavan riidan ja muistan kun e voinut puhua kenellekään, koska pelkäsin puhua äitille kun se oli niin rasittunut. Minulla siis kaksi puoli pikkuveljeä myös.
Vuodet meni ja meni. Nykyään en pysty tekemään mitään hänen kanssaan. Äidilleni pystyn nykyään puhumaan mutta se ei auta vaikka puoli isälleni sanottaisiin vaikka mitä. Kävin myös pitkään terapiassa koska tämän kaiken takia minulla oli ”lukkoja”sekä ”oireena”tuli trikotillomania eli nyppimishäiriö. Nypin ripseni ja kulmakarvani pois. Nyt ovat alkaneet kasvaa takaisin. Olemme sopineet nykyään jotain sääntöjä minä hieman edes auttaa välejäni puoli isään.
Olen miettinyt jonkin aikaa muuttamista pois kotoa koska en pidä siitä kun talomme on ”täynnä” ja en saa omaa rauhaa MISSÄÄN. Meillä on siis kuusi henkinen perhe. Minä, iso sisko, puoli pikkuveljet, äiti ja puoli isä.
Ärsyynnyn kaikesta tällä hetkellä ja kaveri tilanne osittain hieman inhottava (pientä kiusaamista) minulle tulee myös paineita siskoltani koska hän on aina ollut se hyväkäytöksinen kiltti tyttö. Ja minä olen paljon ”räjähtävämpi”.
Viestini on ehkä hieman sekava mutta halusin vain päästä purkamaan jonnekkin asian mutta mitä osaatte sanoa milloin minun olisi mahdollista muuttaa pois kotoa. Käyn siis joka viikko myös isälläni mutta en halua asua sielläkään ei tunnu omalta. Vanhemmat on järjissään ja rahat riittää(?) joten osaako joku sanoa onko minulla mahdollisuuksia muuttaa pois kotoa tai mennä jonnekkin muualle.
Hei nimimerkki Kyllästynyt 14-vuotias,
Kiitos, kun kerroit tilanteestasi! Vastauksestani tuli aika pitkä ja viestini loppupuolella vastaan kysymykseesi kotoa pois muuttamiseen liittyen.
Kerroit laajasti kokemuksista ja on kurja kuulla, kuinka et ole tullut toimeen isäpuolesi kanssa ja kotona ei ole omaa rauhaa. Vaikeissa ja raskaissa tilanteissa voi tulla monenlaisia oireita ja oli ikävää kuulla, että sinulla on ollut myös oireilua. Hienoa, että olet käynyt terapiassa sekä ripset ja kulmakarvat ovat alkaneet kasvamaan takaisin! Ikävä myös kuulla, että äitisi on voinut huonosti, etkä ole tästä syystä halunnut rasittaa häntä. Onpa kuitenkin hienoa, että nykyään pystyt puhumaan äidillesi!
Mainitsit myös, että sinulla on hieman inhottava kaveritilanne ja olet kokenut pientä kiusaamista. Kiusaaminen, edes pieni sellainen, ei ole koskaan ok! Aikuisten tehtävänä on puuttua siihen ja huolehtia siitä, että ketään ei kiusata ja tilanteet käsitellään. Onko kukaan aikuinen tietoinen tästä kaveritilanteesta? Tärkeää olisi, että kertoisit tästä jollekin aikuiselle, oli se sitten koulun työntekijä tai oma vanhempi. Koulussa opettajan tehtävänä on puuttua tällaisiin tilanteisiin ja myös esim. koulukuraattorilta voi saada tukea.
Kerroit myös, kuinka saat paineita siskostasi, koska koet, että hän on kiltti ja hyväkäytöksinen, kun taas itse kuvailit olevasi ”räjähtävämpi”. Persoonia on hyvin erilaisia, esimerkiksi jotkut voivat olla pidättyväisempiä, kun taas jotkut näyttävät kaikenlaiset tunteensa voimakkaammin. Sitä helposti vertaa itseään muihin, mutta haluan muistuttaa, että sinä olet juuri hyvä tuollaisena. <3 Millaisia hyviä puolia sinä näet omassa persoonassasi?
Kuulostaa siltä, että sinulla on tällä hetkellä paljon asioita mielenpäällä – huonot välit isäpuoleen, oman tilan puute kotona, isän luona ei tunnu omalta, paineita siskoon liittyen, kaveritilanne jne. Ei siis mikään ihmekään, jos koet ärsyyntyväsi helposti. Kun on paljon asioita mielenpäällä, niin silloin saakin ärsyttää ja harmittaa!
Kysyit, onko sinulla mahdollisuuksia muuttaa pois kotoa tai mennä jonnekin muualle asumaan. Huoltajasi ovat elatusvelvollisia sinusta kunnes täytät 18, joten tarvitset heiltä luvan muuttaa omillesi tai muualle. Kannustaisinkin siis sinua keskustelemaan tästä asiasta vanhempiesi kanssa. Olisi tärkeää, että löytäisitte jonkun ratkaisun, että sinulla olisi hyvä ja turvallista olla – oli se sitten nykyisessä kodissasi tai muualla.
Kannustan sinua myös juttelemaan jollekin turvalliselle ja luotettavalle aikuiselle kaikesta, mitä sinulla on mielenpäällä! Vanhempiesi tehtävänä on olla tukenasi ja toivon, että voit heille jutella kaikesta. Joskus voi tosin olla helpompaa jutella jollekin oman perheen ulkopuoliselle henkilölle, tällainen henkilö voi esimerkiksi olla koulukuraattori tai opettaja. Sinulla on oikeus siihen, että saat kertoa ajatuksesi ja huolesi sekä aikuisten tulee huolehtia, että tulet kuulluksi.
Mukavaa lopputalvea! <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Moikka, haluaisin itsekkin toiseen perheeseen, koska meillä on todella tiukkaa ollut melkein koko elämäni ajan. Vanhampani kortti lukittiin, koska on liikaa maksamattomia laskuja. Ei ole rahaa bensaan ja juuri ja juuri saadaan ostettua ruokaa. En itse enään jaksa elää tällaista elämää. Vanhemmissa ei ole mitään vikaa, enkä haluaisi jättää häntä, mutta olen liian väsynyt elämään tällaista elämää, kun ei ole mukava olla. Haluaisin perheeseen, jossa olisi hyvät olot, eikä olisi rahahuolia, jotta voisin vihdoin olla rauhassa ilman, että koko ajan stressiä. Olen aina halunnut paremman lapsuuden, jotta olisin vihdoin onnellinen. En haluaisi lopullisesti hylätä vanhempsaani, mutta en myöskään halua enää olla kotona. Mitä teen?
Hei nimimerkki .
Kiitos viestistäsi! Kirjoitit, että haluaisit päästä toiseen perheeseen, koska perheesi taloudellinen tilanne on ollut tiukka lähes koko elämäsi ajan. Ymmärrän, että perheesi huolet varmasti painavat mieltäsi ja oli kurjaa lukea tilanteestasi. Mielessä voi pyöriä paljon kaikenlaisia ajatuksia, kuten kerroitkin, että et haluaisi hylätä vanhempaasi, mutta toisaalta haluaisit asua jossakin muualla. Nuo kaikenlaiset ajatukset ja tunteet ovat ihan sallittuja!
Vaikeassa tilanteessa ja raskaiden tunteiden keskellä ei kannata jäädä omien ajatusten kanssa yksin. Onko sinulla ketään sellaista läheistä ja luotettavaa aikuista, kenelle voisit kertoa tilanteestasi ja ajatuksistasi? Myös koulun puolelta voisit saada keskustelutukea itsellesi esimerkiksi kuraattorilta. Koulukuraattorin kanssa keskustelu on luottamuksellista ja hän on työssään tottunut kohtaamaan perheiden monenlaisia haasteita. Kertomalla huolistasi ja tilanteestasi jollekin luotettavalle aikuiselle, mahdollistaisit sen, että voisit saada tukea ja apua siihen, että sinun olisi kaikista parhain olla.
Voit aina myös soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla juttelemaan chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Kanavissamme voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Oon ennenkin viestitellyt täällä ja ajattelin taas avautua:) Mulla ei mee nyt hirveen hyvin:( äiti on koko mun elämän ajan kiristäny mua suht kaikesta ja isä manipuloi uskomaan sitä. Äiti uhkailee perumalla mun harrastuksia ja rikkoo mun tavaroita jos en tottele. Se on myös lainannut multa sata euroa ja kun olen kysynyt niitä takaisin se sano että meni mun ratsastamiseen vaikka niin ei oltu sovittu. Isä joka on aina ollu mun lemppari vanhempi on yhtäkkiå alkanu body sheimaamaan. Se näytti musta jonku 2vuotta vanhan kuvan ja sano että olin siinä tuhdissa kunnossa vaikka tekisin mitä vaan jos voisin yhä painaa sen verran. Aina kun mulla on pahaolo ja vaikka itken äiti uhkailee kuvaavansa siitä videon poliiseille sossuille ja opettajille. Tänään oli tosi paha olo kun äitillä ei riittäny rahat mun ratsastukseen vaikka oisin halunnu tallilla nähä yhen hevosen ennenkun se lopetetaan sillä siellä ei korona rajotusten takia saa käydä kuin omalla tunnilla. Ymmärsin sen ja itkin mun huoneessa. Äiti tuli sinne sanomaan että sillä ei oo tarpeeksi empatiaa mun lohduttamiseen ja toivo että oisin itkeny aikasemmin sillä se ois ollu sille parempi. Se alko uhkailemaan poliisien soittoa kun itkin mun huoneessa ja oikeestaan toivoin että se ois tehny niin. Oisin halunnu puhua jollekkin… Se on kanssa laittanu mut valehtelusta psykologille koska olin vahingossa sanonut mun kaverille että mun vuokra poni on yhdellä tallilla jossa mun vanha vuokrahevonen oli ja se nykyinen oli erillä. Äiti aina kiristäå mua mun ratsastuksien perumisilla ja koiran myymisellä. Yhtenä hiihto lomalla kun oli sovittu että meen isälle laskettelemaan niin äiti ei löytänytkään koiran vahtia ja sano että myy koiran jos en mene. Iskä kehotti jäämään sen luo ja sano että äiti vaan uhkailee. Oon aina luottanu mun iskään:( Sain äitiltä viestejä kuinka se pakkaa sen koiran kamoja ja lähtee kohta ajamaan sitä uudelle omistajalle. Kuulemma koira oli itkeny ja katsonu vierestä kun pakkasin mun kamoja. Se oli niin epäreilua. Ja ainakun se sitten peruu esim mun ratsastustunteja niin se sanoo että mää en muka halunnutkaan tulla… Äiti on myös yhtäkkiä heittänyt mut autosta ulos kävelemään tai vienyt isän pihalle sillä ei ole jaksanut mua. Huomennakin aikoo viedä isälle ja isä kuulemma vie lääkäriin sillä itkin tänään:(
Moi oon 11v tyttö joka haluaa pois kotoa turvaliseen paikkaan. Mun vanhemmat on eronnu ja löytäneet itsellenssä uudet kumppanit. En oikein pidä mun äitin kumppanista ne riitelee 24/7 ja vaikka kerron äitille että haluan että ne eroo äiti on sillee ei erota se on mulle super tärkee. Mun äitin kumppani lyö mun äitiä ja huutaa sille tosi kovaa. Äiti on huutanu mulle tosi monta kertaa soita poliisit. Äiti vie multa harrastukset ja kaverit. Meillä on myös kova rahan puute ja äiti käyttää sitä turhiin asioihn. Välillä oon ite äitiä fiksumpi. Äiti vie mun tärkeän lemmikin kn pois.
oivottavasti saisin apua:(
Hei [Nimimerkki poistettu],
Kiitos viestistäsi! Poistin nimimerkkisi varmuuden vuoksi, jotta henkilöllisyytesi pysyisi turvassa.
Olipa hyvä, että päätit kirjoittaa mielenpäällä olevista asioista. Oli kurja kuitenkin kuulla, että sinulla ei ole mennyt hyvin. Ratsastusharrastus ja koirasi ovat varmasti sinulle tärkeitä, eikä tunnu reilulta, että äitisi on kiristänyt sinua ratsastustuntien perumisella tai koiran myymisellä. Kuulosti myös ikävältä, että et ole saanut lainaamisiasi rahoja takaisin sekä kuinka äitisi on rikkonut tavaroitasi. Sinusta on ymmärrettävästi myös tuntunut pahalta, kun et päässyt näkemään hevosta ennen kuin se lopetettiin – olisit varmasti kaivannut lohdutusta tilanteessa.
Sinulla on oikeus ihan kaikenlaisiin tunteisiin! Kun itkettää, niin silloin saa itkeä. Itkun ajankohtaa ei voi myöskään sanoa etukäteen, vaan itku tulee, kun se on tullakseen. Itkemisessä ei ole mitään väärää ja se onkin vain hyvä asia, jos antaa tunteen purkautua ulos itkuna. Sinulla on oikeus saada aikuiselta tukea vaikeiden tunteiden käsittelyyn sekä lohdutusta, jos on paha mieli. Oli ikävä lukea, että et ole saanut lohdutusta ja kuinka itkusta ollaan uhattu soittaa poliisille.
Mainitsit myös, että isäsi on yhtäkkiä alkanut kommentoimaan ikävästi kehoasi. Ikävä kuulla, että olet joutunut kuulemaan ikäviä kommentteja! Miltä sinusta tuntuisi mainita isällesi, että hänen kommenttinsa ovat tuntuneet kurjalta? Joskus aikuisetkin voivat sanoa ajattelemattomia kommentteja, eivätkä ymmärrä, että ne voivat tuntua lapsesta ikävältä.
Todella hienoa, että uskalsit rohkeasti kirjoittaa tilanteestasi tänne Nuortennetiin! Toivoisin, että et jäisi tilanteen kanssa yksin, vaan voisit jutella tilanteestasi jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Mainitsit tekstissäsi psykologin – miltä sinusta tuntuisi kertoa hänelle kotitilanteestasi? Keskusteluapua voi hakea myös koululta esimerkiksi opettajalta, terveydenhoitajalta tai kuraattorilta. Tukea voi hakea myös omilta luotettavilta ja turvallisilta lähiaikuisilta, kuten sukulaiselta tai isovanhemmalta. Jos asian puheeksi ottaminen tuntuu jännittävältä, niin voit vaikka näyttää tämän kirjoittaman viestisi aikuiselle. Miltä tämä sinusta tuntuisi?
Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös soittaa. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet tärkeä! <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Hei nimimerkki ”tarvitsen apua”!
Hyvä, kun kerroit tilanteestasi. Olen tosi pahoillani, että kotonasi on väkivaltaa ja siitä, että äitisi rajoittaa ystäviesi tapaamista ja harrastuksiin osallistumista. Sinun kuuluisi saada olla kotona rauhassa ja tuntea olevasi rakastettu.
Väkivalta on rikos aina, myös kotioloissa. Onkin äidiltäsi aivan oikein pyytää apua virkavallalta. Toivottavasti poliisit ovat jutelleet myös sinun kanssasi. Sinulla ja perheelläsi olisi oikeus saada apua tuohon tilanteeseen kotona. Isäpuolesi kuuluisi saada apua väkivaltaiseen käyttäytymiseen, heidän kuuluisi saada äitisi kanssa apua parisuhteeseensa ja sinun kuuluisi saada apua kaikkien ikävien tilanteiden käsittelyyn.
Jäin miettimään sitä, millaista sinulla on isäsi luona? Onko siellä turvallisempaa kuin äidin luona? Pystyisitkö viettämään enemmän aikaa siellä? Olisi tosi tärkeää, että isäsi tietäisi, mitä äitisi luona tapahtuu niin, että hän voisi olla tukenasi ja apunasi. Ja lain mukaan sinulla on 12 vuotta täytettyäsi enemmän valtaa, kun päätetään sitä, kummassa kodissa asut.
En tiedä, ovatko poliisit ja sosiaalityöntekijät auttaneet perhettänne. Mutta jos tilanne on edelleen tuollainen, että kotonasi on väkivaltaa, niin tarvitset apua. Sinun ei tarvitse tottua pelkäämään kotonasi. Pystyisitkö kertomaan asiasta jollekin aikuiselle omassa koulussasi? Tuo aikuinen voi olla oikeastaan kuka tahansa: joku mukava opettaja, terveydenhoitaja tai joku kouluavustaja. He ovat kaikki velvollisia auttamaan sinua ja tekevät sen varmasti mielellään, kun kuulevat, millainen tilanne sinulla on.
Äitisi ja hänen miesystävänsä tarvitsevat kipeästi apua siihen, etteivät riitelisi kotona, vaan oppisivat olemaan sovussa niin, että sinun olisi hyvä olla siellä. Äitisi olisi myös hyvä ymmärtää, että ystävät ja harrastukset ovat lapselle tosi tärkeitä eikä niitä saa ottaa keltään pois. Jos äitisi ei usko sinua, niin jonkun aikuisen olisi hyvä puhua tästä äitisi kanssa.
Ethän jää asiassa yksin? Sinulla on oikeus olla onnellinen ja tuntea olevasi kotona turvassa! Jos haluat, voit myös soittaa meille numeroon 116 111 tai tulla juttelemaan kanssamme chattiin. Molemmat palvelut ovat auki vuoden jokaisena päivänä ja ovat sinulle täysin ilmaisia.
Pidä huolta itsestäsi, olet tärkeä!
Halauksin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä