moi kaikille! siitä lähtien kun tulin tänne ja rupesin kirjottamaan siis monella eri nimellä. olin saanu apua. ja haluun kiittää kaikkia, ihan kaikkia avusta💖 mutta silti, vaikka vietän aikaa täällä ja mulle tulee hyvä mieli, haluun silti vaan luovuttaa itseni suhteen.
vähän aikaa sitten olin tavallaan ”selviytyny” siitä ajankohdasta joka mulla kesti muutama kk. en tiiä suunnilleen kuinka kauan(ehk. 2-3 jopa enemmän) mutta se oli paha mulle ja en tiiä miten pystyin piilottaa sen kokonaan mun perheeltä ja kavereilta, ihan kaikilta. mutta kävin kuraattorille ja asiat oli hyvin sen näkökulmasta toki myös sen takia että en osannut koota itteeni ja kertoo kaikkea. mutta silti mun on joka päivä pakko tapella itteni kanssa samasta asiasta, en pysty hyväksyy , oon pettynyt itteeni jne. oon saanu otettuu itteeni niskasta kiinni jollain tavalla hallittuu itteeni, mut oikeesti oon vaan piilottanut niitä ongelmia itteltäni. niin paljon että en osaa sanoa että mistä ne johtuu ja miten selittää ne. haluun muuttuu tästä, mutta en pysty. se tosi että en pysty tehä kaikkea yksin, vaikka kuinka haluun tehä sen yksin ja että oikeest mä en vaan pysty kertoo tästä kellekään en ees mun äidille tai parhaalle kaverille. ne(myös muutkin) vähättelis asiaa ja mä en halua kuulla sitä. 📴
haluun luovuttaa itteni suhteen, mut pelkään niin paljon että jos luovutan että putoon vielä syvemmälle kuin missä olin, ja kun en oo vielä päässy ees ylös sieltä kunnolla. ja jos se meniskin vielä pahemmaksi [Osa tekstistä poistettu] ja et haluun nähä itteni joku päivä ihmisenä joka oon halunnu aina olla.
tää tuntuu turhalta kertoo teille, ei sen takia että en sais apua. vaan sen takia et mä en osaa kuunnella teitä. [Osa tekstistä poistettu]
Hei,
Kiitos viestistäsi! Moderoin osan tekstistäsi pois asian arkaluontoisuuden takia, mutta olen lukenut koko tekstin. Kuinka ihanaa kuulla, että olet saanut apua ja täällä viettämäsi aika saa sinulle hyvän mielen. <3 On tärkeää, että löydät elämässäsi ilonpilkahduksia, mutta kuitenkin kurjaa, että haluat luovuttaa itsesi suhteen. Osaat todella taitavasti kirjoittaa auki ajatuksiasi ja tunteitasi – se on jo yksi askel kohti parempaa, vaikka ei siltä aina tuntuisikaan.
Kun voi huonosti, eikä meinaa jaksaa, niin silloin on äärimmäisen tärkeää, ettei jää yksin ajatustensa ja tunteidensa kanssa. Vaikeat asiat saattavat joskus kuitenkin jäädä piiloon muilta. Kirjoititkin, että aikaisemmin piilotit pahan olosi perheeltäsi ja kavereiltasi, etkä myöskään pystynyt kertomaan kaikkea kuraattorille. On hyvin inhimillistä, että niin voi käydä, sillä vaikeiden asioiden jakaminen muille ei ole aina niin yksinkertaista ja helppoa. Joskus voi pystyä myös hetkellisesti piilottamaan ongelmat myös itseltään, mutta usein asiat kuitenkin saattavat vyöryä uudestaan päälle, jos niiden kanssa on jäänyt yksin.
Kirjoitit, että haluaisit muuttua tästä, mutta et pysty. Vaikka nyt sinusta ei tunnu siltä, niin olen aivan varma, että pystyt siihen – yksin ei tarvitse kuitenkaan pystyä! Sinulla on kaikki oikeus saada itsellesi apua ja tukea. Ymmärrän, että voi tuntua siltä, että ei pysty kertomaan läheisilleen ja toisten ihmisten reaktio voi mietityttää. Ikävä kuulla, että ajattelet läheistesi vähättelevän asiaa, jos saisivat tietää. Mielestäni asiassasi ei ole mitään vähäteltävää, vaan kaipaat ihan aidosti tukea itsellesi. <3
Toivoisinkin, että saisin rohkaistua sinua kertomaan voinnistasi rehellisesti jollekin läheiselle, luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Jos sinua mietityttää, että läheisen reaktio on vähättelevä, niin voisiko tämänkin sanoa ääneen, että sinua jännittää kertoa asiasi ja pelkäät, että sinua vähätellään?
Koululla kuraattorille, terveydenhoitajalle tai psykologille voi aina mennä juttelemaan uudestaan. Nyt kesälomalla apua on saatavilla myös terveyskeskuksesta. Jos lähelläsi on nuorisotila, niin myös nuorisotyöntekijät juttelevat kanssasi mielellään.
Jos puheeksi ottaminen tuntuu liian pelottavalta, niin voit kokeilla myös kirjoittaa kirjeen tai vaikka näyttää tämän kirjoittamasi tekstin. Voit myös kokeilla hyödyntää Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Lomakkeeseen voit raksia ne kohdat, jotka täsmäävät sinuun ja sitten näytät lomakkeen aikuiselle.
Jos on akuutisti paha olo ja haluaisi satuttaa itseään, niin aina voi myös soittaa hätänumeroon, 112.
Meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös soittaa. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Meidän palveluissamme voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa, eikä tarvitse edes olla mitään tiettyä aihetta mielessä. Palvelumme ovat ilmaisia, luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet arvokas ja ansaitset saada tukea itsellesi. Vaikka nyt ei siltä tuntuisikaan, niin sinulle on tulossa aivan varmasti paljon ihania ja mukavia asioita. <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Hey rks!:)
Ihanaa et oot saanu lohtuu ja apua täält nuortennetin nuorilta! Mäkin oon saanu itsekkin täältä apua ja vertais tukea!
Nouuu!:(
Oot ihana ihminen! En tiiä mistä oot saanut päähäsi moista ettet muka riitä (jos siis ymmärsin oikein!) Olet aivan tajuttoman mielikuvituksellinen ja mukava! Kadehdin tarinan kerronta taistoasi yli kaiken!
Älä luovuta rks!:3
Tsemppiä:)
Toivon että kirjoittelet palsotille jatkossakin! Viestisi ja näkökulmasi ovat minusta mielenkiintoisia!