Hei nimimerkki ”moi”,
Kiitos, kun rohkeasti ja laajasti kirjoitit ajatuksistasi tänne!
Oli hyvin surullista lukea masentuneisuudestasi sekä itsesi satuttamisesta ja kuolema-ajatuksista. Masentunut olo voi myös vaikuttaa tosi laajasti, esimerkiksi juurikin nukahtamiseen ja uneen. Luuletko, että vointisi vaikuttaa myös ruokahaluusi? Kirjoitit myös, että koet kaveriporukassasi itsesi ”ei-niin tärkeäksi” sekä koet olevasi ruma, jota kukaan ei halua perheeseensä. Kunpa voisin jotenkin välittää sinulle, että olet äärimmäisen arvokas ihminen, joka ansaitsee kokea itsensä tärkeäksi. <3
Olet hienosti yrittänyt kertoa voinnistasi siskollesi ja kaverillesi, mutta kurja kuulla, että sanomiesi on ohitettu tai on sanottu, että sinua ei uskota. Vaikka ihminen päällisin puolin näyttäisikin iloiselta, niin ei voi ikinä tietää, mitä hän oikeasti käy läpi.
Kerroit myös, että olet joskus pohtinut kertovasi ongelmistasi vanhemmillesi, mutta heidän ajatuksensa ja sanomisensa itsemurhaa yrittäneistä henkilöistä, ovat vaikuttaneet siihen, että et ole halunnut kertoa. Itsetuhoisuus ja itsetuhoiset ajatukset kertovat aina siitä, että henkilö tarvitsee mahdollisimman paljon apua ja tukea itselleen, jotta saisi mahdollisuuden voida paremmin. Joskus aikuisetkin saattavat sanoa ajattelemattomia kommentteja. Joskus ajatukset saattavatkin muuttua, jos tietää oman läheisensä käyvän läpi raskaita asioita. Jos sinusta tuntuu, että haluaisit kertoa vanhemmillesi, niin miltä sinusta tuntuisi sanoa, että sinua mietityttää asian kertominen noiden kommenttien takia?
Mahtavaa, että olet löytänyt tuon kirjan, josta olet saanut voimia itsellesi! Tylsää kuitenkin, että et ole sitä nyt iltaisin päässyt lukemaan. Kannustaisin sinua rehellisesti kertomaan vanhemmillesi, että puhelimella pystyt lukemaan kirjaa, josta sinulle tulee hyvä olo. Jos kirjan lukeminen ei onnistu, niin pystytkö miettimään muita keinoja, jotka saisivat sinulle paremman mielen?
Joskus voi olla helpompaa kertoa jollekin oman perheen ulkopuoliselle aikuiselle. Esimeriksi koululla terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi ovat sellaisia, jotka ovat siellä teitä oppilaita varten. Heille jutteleminen on luottamuksellista ja he ovat myös tottuneet kohtaamaan työssään esimerkiksi itsetuhoisia nuoria. Heidän yhteystietonsa saattavat löytyä yleensä koulun ilmoitustaululta tai koulun nettisivuilta, voit esimerkiksi laittaa viestin, että toivoisit pääseväsi keskustelemaan.
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Minulla herää sinun voinnistasi tosi kova huoli ja toivoisinkin, että pääsisit keskustelemaan asiasta jonkun turvallisen ja luotettavan aikuisen. Sinulla on kaikki oikeus saada itsellesi tukea ja apua. <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
