Miten kertoa vanhemmille ahdistus oireista
Moi:’) Eli mietin välillä et oisko mulla ahdistusta ku oon saattanut saada pari kertaa kohtauksen. Mulla löytyy kaikkia ahdistuksen oireita ja oon tehny ite puhelimella testin, että voisko mulla olla. Se näytti vakavaa ahdistusta. Mut ongelma on se et en uskalla kertoa koska pelottaa et jos äiti esim sanoo jotain et se menee ohi tai sit ei tee mitää sille. Vaikka siis välittävä äiti on. Eli onks mitään neuvoja et miten voisin kertoo äidille et voitais saada diagnoosi mahdollisesta ahdistuksesta
Moi Ihminen🏳️🌈!
Hienoa, että päätit kirjoittaa tänne ja pyytää neuvoja! Ahdistuksen kanssa ei pidäkään jäädä yksin ja siihen on tärkeää saada apua.
Ihana kuulla, että sinulla on välittävä äiti. Ymmärrän kuitenkin, että joskus vaikeista asioista voi olla hankala kertoa, vaikka kyseessä olisikin läheinen ja välittävä ihminen. Kertomisessa voi esimerkiksi mietityttää juuri se, miten läheinen reagoi asiaan. Usein voi kuitenkin huomata, että kertominen kannattaa, vaikka se olisikin aluksi tuntunut vaikealta. Joskus jo asian jakaminen jonkun kanssa voi hieman keventää omaa oloa.
Mietin, että voisiko asian ottaa puheeksi äitisi kanssa kertomalla, että sinulla olisi asiaa, mutta sinua pelottaa, että hän ei ota sinua tosissaan? Joskus jo tämän sanominen voi hieman valmistaa kuulijaa siihen, että kertojalla on jotakin tärkeää kerrottavaa. Keskustelun avaajana voi myös toimia se, että näytät saamasi tulokset ahdistukseen liittyvästä testistä.
Joskus asian ilmaiseminen voi olla helpompaa tekstin välityksellä. Jos se tuntuu sinusta hyvältä, niin voit kokeilla näyttää äidillesi tämän Nuortennettiin kirjoittamasi viestin tai kirjoittaa uuden kirjeen/viestin. Nuortennetissä on myös ”Huoli puheeksi” -lomake, jota voi myös hyödyntää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Nuortennetistä voit lukea vielä hieman lisää siitä, miten kääntyä läheisen puoleen huolen kanssa: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/kaanny-laheisten-puoleen/
Ahdistuksen kanssa on syytä myös kääntyä ammattilaisen puoleen, jotta saa itselleen lisää tukea. Toivonkin, että saisit äidiltäsi tukea sille, että saat itsellesi vielä keskusteluajan ammattilaisen kanssa. Apua ja tukea saa koululta esimerkiksi kuraattorilta, mutta sitä saa myös oman paikkakunnan terveysasemalta. Ammattilaisen avusta voi lukea lisää täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/ammattilaisten-apu/
Jos haluat joskus jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa, niin myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu.
Toimit todella hienosti ja rohkeasti, kun pyydät neuvoja avun hakemiseen. <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Moi mua ahdistaa kun mun vanhemmat huutaa toisille ja jos mää meen vaikka keittiöön ja ne huutaa siellä niin nehuutaa mulle niin mua alkaa ahdistaa ja alan itkeen tänäänkin mun vanhemmat huusi mua Alko ahistaa
Hei!
Kuulostaapa kurjalta tuollainen huutaminen, sekä vanhempien keskinäinen että se, että he huutavat sinulle. Uskon, että se on pelottavaa eikä ole mikään ihme, että silloin alkaa itkettää. Sinulla on noissa tilanteissa varmasti tosi kurja olo.
Onko sinulla sisarusta, johon voit noissa tilanteissa tukeutua tai sitten pienempiä sisaruksia, joista olet huolissasi? Jos ei ole ketään, kenen kanssa voit jakaa tuota surua noista tilanteista, voi olo tuntua vielä kurjemmalta.
Puhuvatko vanhempasi noista tilanteista sinulle jälkeen päin, selittävätkö sitä tai pahoittelevatko mitenkään? Vai jatkuuko ilta siitä sitten vaan kurjissa fiiliksissä, kunnes menette nukkumaan? Riitojahan tulee, mutta tietenkin olisi paras pystyä riitelemään niin, ettei ketään pelota eikä sanota toisille ilkeitä asioita.
Onko teillä joskus myös rauhallista ja mukavia hetkiä? Toivottavasti! Olisi tosi hienoa, jos voisit silloin kertoa, että vanhempien huutaminen toisilleen ja sinulle pelottaa sinua. Ehkä se herättäisi heidät miettimään kodin ilmapiiriä myös sinun kannaltasi. Toinen vaihtoehto voisi olla vaikka mennä silloin ulos, jos he huutavat ja laittaa heille viestiä, että tulet kotiin vasta, kun he lopettavat huutamisen, sillä se pelottaa sinua. Sekin saisi heidät varmasti miettimään sitä, miten sinä nuo tilanteet koet.
Jos tuntuu siltä, ettei asiasta heille sanominen auta tai tuo muutosta, niin voit aina myös kääntyä koulun henkilökunnan puoleen. Voit mennä esimerkiksi terkkarin luo ja kertoa hänelle, että kotona huudetaan etkä pidä siitä. Hän kyllä osaa auttaa sinua ja voi miettiä, miten tilanteessa kannattaa edetä. Kuka tahansa muukin aikuinen käy: joku mukava opettaja, ohjaaja, psyykkari, kouluvalmentaja tai kuraattori.
Myös meille tänne Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa, jos haluat jutella asiasta tai vaikka, kun he huutavat toisilleen ja olet lähtenyt ulos. Me voimme olla seuranasi ja tukenasi ja miettiä, mitä seuraavaksi voisi tehdä. Numeromme on 116 111 ja olemme täällä joka päivä: arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Joka ilta klo 20-24 samassa numerossa vastaa Tukilinja, myös silloin meille voi soittaa.
Hienoa, kun kirjoitit asiasta. Ethän jää jatkossakaan yksin, vaan hae apua niin, että vanhemmat opettelisivat keskustelemaan asiasta ilman huutamista. Olisi hienoa, jos voisit olla kotona hyvillä mielin ja sinua kohdeltaisiin siellä aina hyvin, eikö?
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Hei. Ahdistus on oire jolla keho reagoi stressaaviin tilanteisiin. Ahdistus ei itsessään ole vaarallista ja ahdistus voi vähentyä tai kadota kokonaan, jos syitä hoidetaan. Kannattaa ottaa asia puheeksi äitisi kanssa ja myös mietiskellä itse, että mistä ahdistuksesi voisi johtua. Laukaiseeko tietynlaiset ajatukset sen vai onko se sidoksissa joihinkin elämäntapoihin tms?Jos tuo ahdistus ei ole jatkuvaa vaan enemmän kohtausluontoista, niin silloin siitä voisi löytyä joku laukaiseva tekijä. Lisäksi ahdistuksen tunteet ovat suht yleisiä murrosiässä joten ne voivat olla myös siinä mielessä ohi meneviä. Joka tapauksessa suosittelen asiasta puhumista äitisi tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa.