siis en tyylii ikinä syö aamupalaa sit koulu ruokailus en syö vaik olis nälkä koska must tuntuu et muut kattoo mua et olisin iha sika ällö ja sit koulun jälkeen yleensä syön jotain pientä paitsi jos oon kaverin kaa joskus. Ainoo juttu jota syön päiväs on niinku päivällinen koska se on ainoo aika milloin mun vanhemmat kattoo et syön nii jos ne näkee et syöm päivällisen ne varmaa luulee et syön ihan hyvin.
Jopa ku olin terkkaril sehä tietenki kysy et syönkö ainaki 5 ateriaa päiväs nii huijassin sitäki ku mun vanhemmat näkee kaiken mitä se terkkari kirjottaa ylös. Mä joskus alan tärisee ja tulee sellane heikko olo varsinki liikas mut ketää ei oo huomannu. Kun katon puntarii nii paino vaa nousee en tajuu miks sii ei oo mitää järkee mä viäl niinku kuntoilen joka päivä ja venyttelen, [Osa tekstistä poistettu] ja joo jos haluun laihtuu voisin vaa syödä terveelistä ruokaa mut suomes kaikki maksaa niin paljon varsinki hyvät terveeliset ruuat nii helpompi on vaa olla syömättä. Joskus tulee sellanen olo et tarviin apuu mut en uskaltaa pyytää sitä ku siit tulee niin cringe olo en tiiä miks joskus tahallaan teen jotain asioita jotka viitais et tarviin apuu ku ehkä sit joku koulust vaik huomais, oon jopa aika varma et yks poika mun luokas tietää ku se aina kattoo mua sille oudosti. En siis vaa tiiä kenelle puhuu nii on kiva et tänne voi tulla puhuu
mut joo sry ku tää on nii pitkä ja kiitti jso luit koko jutun<3 (ja sry jo on vaikee lukee en oo hyvä äikäs)
Hei!
Kiitos viestistäsi! Tosi hienoa, että olet pysähtynyt miettimään asiaa ja kirjoitit tänne Nuortennettiin. Varsinkin mieltä painavia asioita ei olekaan hyvä jäädä yksin miettimään.
Oli huolestuttavaa lukea, kuinka jätät aterioita väliin, sinulla on välillä heikko olo ja olet miettinyt syömättä oloa. Erityisesti kasvavalle nuorelle on tärkeää saada säännöllisesti ja monipuolisesti ravintoa, myöskään silloin tällöin syödyistä herkuista ei ole mitään haittaa. Murrosiässä keho kokee isoja muutoksia ja painon nousu kuuluu asiaan. Jos liikunnan ympärillä hallitsee ajatukset painon pudottamisesta, niin se on myös yksi merkki hakea itselleen apua vaikeisiin ajatuksiin.
Mielestäni olet tähän tekstiin osannut hyvin kuvata asiaa ja on tärkeää, että itsekin tunnistat tarvitsevasi apua. Vaikka itse tunnistaisikin, että kaikki ei ole kohdillaan ja tarvitsee apua, niin aina vaikeista asioista ei ole helppoa kertoa rehellisesti. Silloin voi tuntua helpommalta valehdella tai jättää kertomatta. Joskus voi tuntua helpommalta myös ikään kuin jättää vihjeitä muille, että kaikki ei ole ihan kunnossa. On kuitenkaan tärkeää, ettei vaikeiden asioiden kanssa jää yksin, vaan apua rohkaistuisi hakemaan!
Nyt olet jo ottanut yhden askeleen eteenpäin, kun olet kirjoittanut ajatuksistasi tänne. Seuraavaksi askeleeksi haluaisin kannustaa sinua kertomaan näistä jollekin luotettavalle aikuiselle. Sanoit, ettet tiedä, kenelle voisit puhua ja toivottavasti voin tässä olla sinulle avuksi.
Usein vaikeista asioista on hyvä kertoa ainakin niille omille lähiaikuisille, mutta syömiseen liittyviin haasteisiin on hyvä saada apua myös ihan ammattilaiselta. Luuletko, että pystyisit kertomaan vanhemmillesi? Jos vanhemmille sanoisi, että sinulla on asia, minkä haluaisit kertoa ja saada apua, mutta et ole aiemmin pystynyt? Joskus asiasta kertominen kirjoittamalla voi olla puhumista helpompaan, aikuiselle voi kirjoittaa esimerkiksi kirjeen tai vaikka näyttää tämän viestin, jonka olet kirjoittanut tänne Nuortennettiin.
Ammattilaisista taas esimerkiksi kouluterveydenhoitaja on se, joka pystyy tarjoamaan tukea. Syömishäiriödiagnoosin pystyy antamana lääkäri, mutta kaikenlaiset haasteet ja vaikeat ajatukset liittyen syömiseen ja kehoon ovat syy hakea apua. Lasten ja nuorten syömiseen liittyvät haasteet ovat terveydenhoitajalle tuttu asia ja hän osaa olla tukenasi. Vaihtoehtoisesti voit myös kertoa kenelle tahansa koulun työntekijälle tai jollekin muulle luotettavalle aikuiselle, joka on sinulle sellainen, kenelle on helppo jutella. Aikuinen voi tarvittaessa olla tukenasi siinä, että saat ajan esimerkiksi terveydenhoitajalle.
Täältä Nuortennetin ”Apua ja tukea” -sivulta voit lukea lisävinkkejä siihen, miten asian voi ottaa esimerkiksi puheeksi läheisen kanssa. Sivulta löytyy myös ”Huoli puheeksi” -lomake, jota voi kokeilla hyödyntää puheeksi ottamisessa. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Täältä voit lukea lisää myös syömishäiriöistä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/syomishairiot/
Jos haluat jutella tästä aiheesta tai mistä tahansa muustakin nimettömästi ja luottamuksellisesti, niin voit myös soitella meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111). Tai jos mieluummin kirjoittelet, niin voit tulla myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Vaikka avun hakeminen saattaa tuntua vaikealta, niin siinä ei ole mitään hävettävää, että on avun tarpeessa. Minusta osoitat nyt jo valtavaa rohkeutta, kun kirjoitit vaikeasta asiasta. Muista, että olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena kuin olet. <3
Mukavaa kevään jatkoa toivottelee,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä