Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei just a stayyyy,

Olipa kurja lukea kiusaamisesta koulussa, sinulla on ymmärrettävästi paha olla. Mikään harrastus, mielenkiinnonkohde tai lempitekeminen ei oikeuta kiusaamiseen. Toivon, että saat lempimusiikistasi lohtua ja toivoa tähän hetkeen ja löydät myös aikanaan ystäviä jotka nauttivat samoista asioista kuin sinä!

Kerrot huomanneesi olosi masentuneeksi ja ettei ruoka tunnu enää maistuvan. Oletko pystynyt kertomaan siitä kellekään aikuiselle lähipiirissäsi? Ymmärrän, ettet halua aiheuttaa äidillesi huolta, mutta olisi tärkeää, että joku aikuinen saisi tietää kiusaamisesta ja pahasta olostasi, jotta niihin voitaisiin puuttua. Vaikka äidilläsi on huolta siskostasi, haluaisi hän yhtä lailla olla tukenasi ja luottamuksesi arvoinen. Sinä ansaitset tukea ja turvaa <3

Jos juttelu kasvokkain jännittää, voit aina tulla juttelemaan myös meille. Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) ja chat päivystää vuoden jokaisena päivänä ja siellä voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Ihanaa, että kaverillasi on monta hyvää ystävää. Se, että olet hänestä huolissasi ja haluat hänen parastaan, kertoo että hän on sinulle tosi tärkeä. Olet tosi hyvä ystävä!

Kaikista parhaalta kuulostaa minusta tuo, mitä olit itsekin jo miettinyt eli että puhuisit huolestasi kuraattorille. Hienoa, että hän on sinulle jo tuttu ja se, että myös ystäväsi käy siellä, helpottaa tilannetta entuudestaan: nyt kuraattorin ei tarvitse erikseen kutsua häntä luokseen. Voit kertoa huolestasi kuraattorille seuraavalla käynnilläsi tai jos siihen on vielä aikaa, voit laittaa hänelle viestiä asiasta vaikka nyt heti. Näin voit olla hyvillä mielin siitä, että olet tehnyt sen minkä pystyt ja voit jättää tilanteen nyt aikuisten ja ammattilaisten harteille.

Hienoa, että sait itsekin apua syömishäiriöoireiluusi. Toivottavasti voit nyt hyvin! Kiitos vielä huolenpidostasi ja mukavia hetkiä ystäviesi kanssa. Toivottavasti hän saa nopeasti apua ja alkaa pian voimaan paremmin. Sinä ystävänä voit auttaa häntä parhaiten olemalla hyvä ystävä. Laittamalla viestiä, viettämällä aikaa hänen kanssaan ja kyselemällä kuulumisia.

Jos kaipaat juttukumppania, niin me olemme täällä puhelinsoiton päässä joka ikinen päivä. Lasten ja nuorten puhelin on auki arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Numeromme on 116 111 ja puheluihin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset.

Voi hyvin!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kuulostaapa kurjalta tuollainen huutaminen, sekä vanhempien keskinäinen että se, että he huutavat sinulle. Uskon, että se on pelottavaa eikä ole mikään ihme, että silloin alkaa itkettää. Sinulla on noissa tilanteissa varmasti tosi kurja olo.

Onko sinulla sisarusta, johon voit noissa tilanteissa tukeutua tai sitten pienempiä sisaruksia, joista olet huolissasi? Jos ei ole ketään, kenen kanssa voit jakaa tuota surua noista tilanteista, voi olo tuntua vielä kurjemmalta.

Puhuvatko vanhempasi noista tilanteista sinulle jälkeen päin, selittävätkö sitä tai pahoittelevatko mitenkään? Vai jatkuuko ilta siitä sitten vaan kurjissa fiiliksissä, kunnes menette nukkumaan? Riitojahan tulee, mutta tietenkin olisi paras pystyä riitelemään niin, ettei ketään pelota eikä sanota toisille ilkeitä asioita.

Onko teillä joskus myös rauhallista ja mukavia hetkiä? Toivottavasti! Olisi tosi hienoa, jos voisit silloin kertoa, että vanhempien huutaminen toisilleen ja sinulle pelottaa sinua. Ehkä se herättäisi heidät miettimään kodin ilmapiiriä myös sinun kannaltasi. Toinen vaihtoehto voisi olla vaikka mennä silloin ulos, jos he huutavat ja laittaa heille viestiä, että tulet kotiin vasta, kun he lopettavat huutamisen, sillä se pelottaa sinua. Sekin saisi heidät varmasti miettimään sitä, miten sinä nuo tilanteet koet.

Jos tuntuu siltä, ettei asiasta heille sanominen auta tai tuo muutosta, niin voit aina myös kääntyä koulun henkilökunnan puoleen. Voit mennä esimerkiksi terkkarin luo ja kertoa hänelle, että kotona huudetaan etkä pidä siitä. Hän kyllä osaa auttaa sinua ja voi miettiä, miten tilanteessa kannattaa edetä. Kuka tahansa muukin aikuinen käy: joku mukava opettaja, ohjaaja, psyykkari, kouluvalmentaja tai kuraattori.

Myös meille tänne Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa, jos haluat jutella asiasta tai vaikka, kun he huutavat toisilleen ja olet lähtenyt ulos. Me voimme olla seuranasi ja tukenasi ja miettiä, mitä seuraavaksi voisi tehdä. Numeromme on 116 111 ja olemme täällä joka päivä: arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Joka ilta klo 20-24 samassa numerossa vastaa Tukilinja, myös silloin meille voi soittaa.

Hienoa, kun kirjoitit asiasta. Ethän jää jatkossakaan yksin, vaan hae apua niin, että vanhemmat opettelisivat keskustelemaan asiasta ilman huutamista. Olisi hienoa, jos voisit olla kotona hyvillä mielin ja sinua kohdeltaisiin siellä aina hyvin, eikö?

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Moi ”joku”!

Kiitos viestistäsi!

Kurja kuulla, että sinulla on hankalia ja ristiriitaisia ajatuksia. Omat perheenjäsenet voivat olla samaan aikaan tosi rakkaita ja tärkeitä, ja samaan aikaan voi haluta ottaa etäisyyttä ja omaa aikaa. Se, että juuri nyt haluat viettää enemmän aikaa muualla kuin kotonasi ja perheenjäsenet koettelevat hermoja, ei tee sinusta millään tavalla huonoa ihmistä. Se on tosi inhimillistä ja tavallista välillä kokea ja tuntea noin, eikä se tee sinusta viallista. Murrosikään itseasiassa kuuluukin osana se, että irtaantuu ja ottaa etäisyyttä omiin vanhempiinsa ja perheenjäseniinsä.

Olet itse kokenut myös ison muutoksen elämässäsi, koska vanhempasi ovat juuri eronneet. Jokainen kokee erotilanteet omalla tavallaan ja silloin saattaa kantaa huolta myös omista vanhemmistaan. Toivon, että kuitenkin rohkaistuisit puhumaan vanhemmillesi rehellisesti tunteistasi ja ajatuksistasi. Oletko muuten itse päässyt käsittelemään vanhempiesi eroa jonkun luotettavan aikuisen kanssa tai oletteko jutelleet asiasta vanhempiesi kanssa?

Välillä voi tulla vaikeita ajatuksia ja silloin on tärkeää, että niistä pystyy puhumaan jonkun kanssa. Joskus jo ihan pelkkä puhuminenkin voi helpottaa ja keventää mieltä. Uskon, että vanhempasi haluaisivat kuulla ihan kaikenlaisista mietteistäsi ja siksi toivon, että pystyisit heille juttelemaan. Joskus kuitenkin voi olla helpompaa jutella jonkun toisen aikuisen kanssa kuin oman vanhemman. Tämä aikuinen voi olla esimerkiksi joku oma sukulainen tai muu läheinen aikuinen tai joku koulun työntekijä.

Jos haluat puhua tästä tai jostakin muusta anonyymisti ja luottamuksellisesti, voit ottaa yhteyttä myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin tai nettikirjepalveluun. Palveluissamme voit purkaa ajatuksiasi juuri sen verran kuin haluat. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Ethän jatkossakaan jää yksin ajatustesi kanssa. Tosi hienoa, että rohkaistuit kirjoittamaan tänne. <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Tervehdys!

Olipa hyvä, että päätit kirjoittaa tänne ja tuulettaa tunteitasi. Tilanteesi ei ole helppo, kuulostaa siltä että joudut tällä hetkellä elämään melko vaativissa kotioloissa. Samalla kuulostaa siltä, että olet todella ahkera, fiksun oloinen ja hyvin tiedostava nuori. Avun ja tuen pyytäminen ei missään nimessä ole heikkoutta vaan enemmänkin rohkeaa. Vaikutat nuorelta, joka haluaa pitää itsestään ja omasta jaksamisestaan huolta ja siitä kannattaa olla ylpeä!

Olen pahoillani puolestasi, ettei vanhempasi tunnu näkevän kuinka valtavasti teet töitä opintojen suhteen ja kuinka ansaitsisit rauhaa ja turvaa kotonasi. Toisaalta lapsen ei koskaan pitäisi joutua ansaitsemaan vanhempansa kiintymystä tai huolenpitoa. Se on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus.

Onko vanhempiesi käytös jatkunut näin pitkäänkin? Oletteko rauhallisen hetken tulleen voineet jutella asiasta? Jos tuntuu, että puheyhteys vanhempiesi kanssa ei tällä hetkellä toimi, onko elämässäsi tällä hetkellä jotain aikuista, jonka puoleen voisit ajatella kääntyväsi ja kertovasi kuormittavasta kotitilanteestasi?

Jos sinua mietityttää koulun henkilökunnan puoleen kääntyminen, voit myös kääntyä meidän anonyymien auttavien palveluiden puoleen. Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) on kaikille alle 25-vuotiaille tarkoitettu nimetön ja maksuton auttava puhelin, jonne voi soittaa mistä tahansa asiasta vuoden jokaisena päivänä. Samassa numerossa iltaisin klo 20–24 päivystää Nuorten tukilinja, josta saa pahan tai vaikean olon hetkellä tukea ammattilaiselta, samalla tavoin nimettömästi ja luottamuksella.

Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä joka ilta klo 17–20 päivystävä chat, jossa saat jutella koulutetun vapaaehtoisen päivystäjän kanssa. Jos pidät kirjoittamisesta, voit myös yhtä lailla kirjoittaa meille nettikirjeen ja kertoa enemmän ajatuksistasi ja huolistasi. Voimme myös siellä yhdessä miettiä miten saada helpotusta kotitilanteeseesi.

Tapoja ottaa meihin yhteyttä on monia, mutta yhteistä kaikille on se, että ne ovat ilmaisia, nimettömiä, luottamuksellisia ja niissä vastaa aina aito vapaaehtoinen päivystäjä, joka haluaa jutella teidän lasten ja nuorten kanssa <3

Toivon sinulle jaksamista ja tsemppiä opintoihin ja alkavaan syksyyn ja toivon, että pystyt pitämään kiinni niistä asioista, jotka auttavat sinua jaksamaan ja palautumaan arjen keskellä.

Lämpimin terveisin,

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei sinä,

Onpa hienoa, että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne Nuortennettiin. Se on tärkeä ja iso ensimmäinen askel siihen, että sinä saat apua huolestuttavalta kuulostavaan kotitilanteeseesi. Olen todella pahoillani puolestasi siitä, minkälaisessa ilmapiirissä joudut kasvamaan ja elämään. Kodin kuuluisi olla turvapaikka, jossa voi hengähtää ja olla oma itsensä ilman pelkoa väkivallasta ja satuttavista sanoista.

Kerrot viestissäsi molempien vanhempiesi loukkaavista puheista sekä uhkaavasta käytöksestä sinua kohtaan. Pohdit lisäksi, miten huostaanotto tapahtuu ja miten päästä pois kotoa asumaan lastensuojelulaitokseen.

Huostaanotto tarkoittaa sitä, että lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen vaarantuessa vastuu lapsen tai nuoren hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Jos huostaanottoon päädytään, mietitään yhdessä sopiva sijoituspaikka lapselle tai nuorelle. Tämä voi olla esimerkiksi sukulaisten luona, perhekodissa tai juuri lastensuojelulaitoksessa.

Ensimmäinen askel tässä asiassa on kertoa kotioloistasi ulkopuolisille aikuisille, esimerkiksi koulussa terkkarille, opettajalle tai kuraattorille. He tekevät kertomasi perusteella lastensuojeluilmoituksen, jolloin sosiaalityöntekijät lastensuojelussa saavat tiedon vaikeasta tilanteestasi. Voit tehdä myös lastensuojeluilmoituksen itse (esimerkiksi googlettamatta kotikaupunkisi sekä lastensuojeluilmoitus) tai soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin, voimme tehdä sen kanssasi myös yhdessä.

Toivon, että lähipiirissäsi on myös ihmisiä, jotka ovat tukenasi, oli kyseessä sitten kiva opettaja tai läheinen ystävä. Menemällä ensin kertomaan asiasta luotettavalle ihmiselle ja pyytämällä hänen apuaan, et ole enää raskaan tilanteesi kanssa yksin. Sinä ansaitset saada apua.

Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi, jos sitä kaipaat. Olemme auki vuoden jokaisena päivänä ja meille voit soittaa klo 24 asti, jutella voi aina nimettömästi ja luottamuksella.

Lämpimin halauksin,

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei ”Eräs_Nuori”!

Kiitos viestistäsi ja hienoa, että haet pohdinta-apua.

Mukava kuulla, että olet tutustunut mukavaan ja luotettavaan jätkään, joka on myös puolustanut sinua ikävissä tilanteissa. Hän vaikuttaa kertomasi perusteella huipputyypiltä!

On tosi luonnollista, että seksiin ja seurusteluun liittyvät asiat alkavat kiinnostamaan. Nyt oletkin tavannut tyypin, jonka kanssa sinun on mukava olla ja joka on herättänyt kiinnostuksesi. Hienoa myös, jos teillä on ollut turvallinen ympäristö siihen, että olette keskenänne jo pohtineet seksiin liittyviä ajatuksia.

Se vaatii monesti paljon rohkeutta kysyä toista seurustelukumppaniksi. Toisen tunteista ei voi tietää muuta kuin vain kysymällä. Sitähän ei siis tiedä, miten tämä jätkä kokee sinut. Ainakin hän tuntuu myös viihtyvän seurassasi sekä on puolellasi, jos joku on sanonut ilkeästi!

Kysyit, onko mitään ehdotuksia, miten edetä tässä tilanteessa. Tulkitsen viestistäsi, että toivoisit tämän jätkän olevan poikaystäväsi, mutta et ole vain vielä uskaltanut kysyä. Kysyminen voi tuntua jännittävältä, mutta varmasti ensimmäinen tärkeä askel olisi rohkaistua kysymään, haluaisiko hän seurustella kanssasi. Mitä luulet, mikä voisi olla sinulle luontevin tapa kysyä asiaa häneltä? Ihan kasvotusten vai tuntuisiko viestillä helpommalta? Olet kuvaillut häntä todella kauniisti tässä ja mitä jos hänelle kertoisikin sen, että sinulla on hänen seurassaan kiva olla sekä pidät häntä luotettavana ja mukavana tyyppinä?

Jos juttu etenee ja saat vastakaikua tunteillesi, niin seksistä puhumisen aika tulee kyllä ja sitä voi sitten miettiä, millä tavalla uskaltaisi ottaa asian puheeksi. Voihan olla, että sitten puheeksi ottaminen tuntuukin helpommalta kuin nyt. Seksiin liittyen tärkeintä on, että toisen kanssa pystyy rauhassa ja turvallisesti keskustelemaan. Tärkeää on mm. keskustella omista rajoista seksiin liittyen ja ehkäisystä.

Jos haluat pohtia näitä aiheita tai jutella jostakin muusta, voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen.

Nuortennetissä voit lukea myös lisää seksiin ja seksuaalisuuteen liittyen täältä: https://www.nuortennetti.fi/seksuaalisuus/ Erityisesti ”Ennen seksin aloittamista” -kohdassa on tärkeää tietoa, mitä on hyvä ottaa huomioon.

Seurustelusta löytyy myös asiaa täältä: https://www.nuortennetti.fi/ihmissuhteet/seurustelu/

Mukavaa loppukesää!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei ” grilli☆”!

Kiitos viestistäsi ja siitä, että rohkeasti purkasit ajatuksiasi tänne. Et varmastikaan ole yksin näiden vaikeiden ajatustesi kanssa ja toivottavasti sinäkin saisit tähän myös vertaistukea muilta nuorilta.

Kirjoitit, että epäilet itselläsi OCD:ta sekä kuvailit vaikeita ajatuksiasi. Vaikka ajatukset ovatkin vain ajatuksia, mutta jos vaikeat asiat pyörivät jatkuvasti mielessä, niin se kuormittaa. Silloin on tosi tärkeää puhua jollekin.

Lisäksi olen tosi pahoillani, että edellisessä koulussa sinua on kiusattu ja pahoinpidelty. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan tuollaista. Huojentavaa kuulla, että uudessa koulussa on parempi olla. Kiusaamiskokemukset ja väkivalta voivat kuitenkin jättää jäljet ja tosi tärkeää olisi, että saat itsellesi mahdollisimman hyvää tukea näiden kokemusten käsittelyyn.

Tosi hienoa, että nostit viestissäsi sen, että haluat aloittaa taas psykakäynnit. Sinulla onkin jo kokemusta käynneistä ja osaat hyvin tunnistaa, mikä ei silloin auttanut siinä hetkessä. Tosi tärkeää olisikin, että voisit päästä taas keskustelemaan ammattilaisen kanssa ja ammattilainen auttaisi sinua löytämään ne keinot olosi helpottamiseksi. Mitä ajattelet siitä, että varaisit ajan koulusi psykalle? Uskon, että ääneenkin voi tottua, eikä se välttämättä enää jonkin ajan kuluttua häiritse. 😊

Monia saattaa mietityttää, että kertooko ammattilainen vanhemmille, jos jotakin huolestuttavaa ilmenee. Koulupsykologi on vaitiolovelvollinen, eikä saa kertoa asioistasi vanhemmillesi, ellei ilmene jotakin, joka esimerkiksi vaarantaisi sinun turvallisuutesi. Automaattisesti ei kuitenkaan itsetuhoisista ajatuksista ilmoiteta vanhemmille. Psykalle voi olla hyvä myös puhua tästä ääneen, jos mietityttää, missä tilanteissa hän ilmoittaa vanhemmille.

Ja mitä tulee vanhempiisi. Mitä luulet, pystyisitkö heille kertomaan vaikeista ajatuksistasi? Omille läheisille aikuisille olisi tosi tärkeää jakaa näistä myös ja silloin se mahdollistaisi myös sen, että he osaisivat olla tukenasi. Kertominen voi myös keventää omaa mieltä! Jos kuitenkin syystä tai toisesta vanhemmille puhuminen ei ole mahdollista tai tuntuu vaikealta, niin tärkeää on kuitenkin hakea apua esim. siltä koulun psykalta.

Jos haluat purkaa ajatuksiasi vielä lisää, miettiä koulupsykalle hakeutumista tai jutella ihan mistä tahansa muustakin, voit olla yhteydessä myös meidän palveluihin. Voit ottaa yhteyttä täysin nimettömästi ja luottamuksellisesti. Yhteydenotot eivät maksa mitään, eikä puhelut näy puhelinlaskussa.

Lasten ja nuorten puhelin sekä Nuorten tukilinja 116 111 päivystävät joka päivä arkisin ma-pe klo 14-24 ja viikonloppuisin la-su klo 17-24. Lasten ja nuorten chat päivystää joka päivä klo 17-20. Voit myös kirjoittaa nettikirjeen.

Meillä on mahdollista varata myös aika MLL:n työntekijälle joko ajanvarauschattiin tai puhelimeen (Nuorten tukilinja). Lisää kaikista palveluista löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Vaikka vaikeat ajatukset meinaavat valtaa mielen, niin toivon, että löydät arkeesi myös sellaisia hetkiä ja tekemistä, jolloin sinulla on mukavaa ja olo kevyt. Muista, että apua on kyllä saatavilla, eikä yksin pidä jäädä. Olet tärkeä ja arvokas. <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä