Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei Huvitutti,

Viestisi on moderaattorien toimesta siirretty Päivystäjä mukana keskustelussa -palstalle, sillä Nuortennetin aikuisilla on herännyt huoli sinusta. Kirjoitat viestissäsi toisen ihmisen sekä itsesi vahingoittamisesta, joka on aina vakava ja huolestuttava asia. Oletko pystynyt näiden viestien lisäksi kertomaan olostasi ja ajatuksistasi jollekin lähipiirisi aikuiselle?

On tärkeä kuulla, että sinulla on elämässäsi läheisiä, jotka välittävät sinusta ja joista sinä välität. Läheiset voivat myös rohkaista hakemaan apua, jos yksin ei jaksa tai pysty. Voisiko esimerkiksi siskosi auttaa ja tukea sinua avun hakemisessa?

Pahaa oloa ei kannata ohittaa. Jos huomaa olevansa jatkuvasti mieli maassa, ärtynyt tai ärsyyntynyt, jatkuvasti itkuinen tai turta, tai ajatukset pyörivät itsensä tai muiden vahingoittamisessa, on tärkeä kääntyä aikuisten puoleen ja kertoa olostaan. Koulussa esimerkiksi kuraattori ja terkkari on oppilaita varten ja auttavat ja kuuntelevat juuri tämän kaltaisissa asioissa.

Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi, jos sitä kaipaat. Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Lisäksi Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa klo 20–24 joka ilta, nyt myös viikonloppuisin! Sinne voi soittaa pahan olon hetkellä ja saada tukea ammattilaiselta, myös nimettömästi ja luottamuksella.

Pidäthän huolta itsestäsi, yksin ei tarvitse jäädä <3

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Moi ”I’m only human”!

Hienoa, kun päätit kirjoittaa tänne! Toivottavasti saisit tähän myös muiden nuorten vertaiskokemuksia.

Ymmärrän hyvin, että ikävistä ja huolestuttavasta asioista, kuten vaikka ilmastonmuutoksesta, puhuminen voi kuormittaa. Silloin voi tulla tosi toivotonkin olo sekä voi olla vaikea nähdä mitä kaikkea hyvää ja toivoa tuovaa maailmassa vielä on. Jos ymmärsin oikein, niin ilmeisesti et-tunneilla on myös oppilaita, joiden takia et uskalla kertoa opettajalle ajatuksistasi. Ymmärrän myös, että opelle voi olla vaikea puhua, jos luottamusta ei ole vielä rakentunut kunnolla.

On tosi hienoa, että olet pohtinut myös puhuvasi terkkarille. Ahdistus, väsymys sekä oma epäilys ADHD:sta/ASD:sta ovatkin sellaisia aiheita, joista on hyvä kertoa esimerkiksi juuri terveydenhoitajalle. Samaan aikaan voi olla kuitenkin tosi vaikeaa puhua, erityisesti, jos on haasteita rakentaa luottamusta ihmisiin.

Onko sinulla lähelläsi jotakin sellaista aikuista, kenet koet turvalliseksi ja luotettavaksi? Joku sellainen, kenelle sinun olisi mahdollisimman helppo puhua? Jos nyt toistaiseksi ei ole vielä pystynyt puhumaan opettajalle tai terkkarille, niin tärkeää on, että voisit puhua ainakin jonkun oman läheisen aikuisen kanssa.

Mitä muuten ajattelisit siitä, että jos menisit juttelemaan terveydenhoitajan kanssa, mutta avaisit ensimmäisellä kerralla vain sen verran, mikä itsestä tuntuu sopivalta? Jos terkkarille kertoisi, että haluaisit päästä juttelemaan, mutta tarvitset aikaa, jotta luottamus pääsee rakentumaan? Tällöin terveydenhoitajakin voisi osata varautua siihen, että antaa sinulle tilaa ja aikaa.

Tiesitkö muuten, että myös meillä Nuortennetissä on Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja nettikirjepalvelu, joihin voi ottaa yhteyttä ihan millä asialla tahansa, jos haluaa puhua? Kaikki yhteydenotot ovat ilmaisia, nimettömiä ja luottamuksellisia. Meille voi ottaa yhteyttä niin monta kertaa kuin haluaa ja voi jakaa sen verran, mikä itsestä tuntuu hyvältä juuri sillä hetkellä.

Vaikka puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit olla jo nyt ylpeä itsestäsi, sillä olet osannut hienosti kirjoittaa ajatuksistasi tänne Nuortennettiin ja on hienoa, että pohdit opettajalle tai terkkarille puhumista. Tämä on jo tärkeä askel oikeaan suuntaan!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos, kun avoimesti kerroit ajatuksistasi. On tosi ikävää kuulla, kuinka sinulla ei ole hyvä olla itsesi kanssa, etkä koe olevasi tarpeeksi hyvä rakastamaasi balettiin.

Joskus sitä voi olla vaikea nähdä sitä kaikkea kaunista ja hyvää, mitä itsessä on. Monet ovat sanoneet sinua kauniiksi ja olen aivan varma, että he näkevät sinut juuri sellaisena, eivätkä he varmastikaan kiinnitä huomioita sellaisiin asioihin, mistä itse koet epävarmuutta. Joskus tätä voi olla vaikea nähdä itse, mutta sinä olet täydellinen juuri tuollaisena kuin olet! <3

Murrosiässä keho käy läpi isoja muutoksia ja mieli on muutenkin myllerryksessä. Asiaan ei varmasti auta se, että samaan aikaan helposti kokee ulkonäköpaineita ja tulee verranneeksi itseään muihin. On hyvä muistaa myös, että murrosiän muutokset tulevat jokaiselle eri tahtiin.

En ole terveydenhuollon ammattilainen, joten en osaa ottaa kantaa tuohon body dysmorphiaan, mutta vaikeisiin ajatuksiin on hyvä saada tukea! Sen takia haluaisinkin kannustaa sinua seuraavaksi puhumaan näistä ajatuksista jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Miltä sinusta tuntuisi puhua kehoosi ja balettiin liittyvistä ajatuksista esimerkiksi vanhemmillesi? Jos he tietäisivät, mitä sinä ihan oikeasti ajattelet, niin silloin he pystyisivät olemaan paremmin tukenasi. Olisi tärkeää, että ympärillä olevat aikuiset pystyisivät auttamaan sinua siinä, että näkisit itsesi taas hyvänä ja riittävänä.

Myös kouluterveydenhoitajan kanssa on hyvä jutella omaan kehoon liittyvistä vaikeista ajatuksista. Jos rohkaistut kertomaan ajatuksistasi vanhemmillesi, niin ehkä voisitte yhdessä vanhempiesi kanssa miettiä, jos terveydenhoitajalle varaisi ajan? Jos vanhemmille puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit koululla myös itse lähestyä terveydenhoitajaa tai ihan ketä tahansa muuta koulun työntekijää, kenelle sinusta tuntuu helpoimmalta puhua.

Jos haluat puhua nimettömästi ja luottamuksellisesti, voit ottaa yhteyttä myös meidän Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin tai nettikirjepalveluun. Voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Täällä Nuortennetin sivulla on vielä lisää ulkonäköpaineisiin liittyen, jos haluat lukea: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/itsetunto/ulkonakopaineita/

Ja mitä tulee tuohon balettiin, niin toivon kovasti, että pidät edelleen kiinni unelmistasi! Toivon kovasti, että pystyisit kääntämään ajatuksiasi siihen, mitä kaikkea hyvää ja kaunista sinussa on.

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei sinä,

Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa tänne Nuortennettiin <3 Olen pahoillani siitä, että huoli painostasi ja ulkonäöstäsi painaa mieltäsi ja että olet joutunut kuulemaan isäsi kommentointia painoosi liittyen. Toivon, että saisit kasvurauhan sekä omassa mielessäsi että lähipiirisi puheissa.

Moni ikäisesi pohtii samoja asioita ja on tärkeää pitää mielessä, että jokainen keho on ainutlaatuinen ja ikäisilläsi myös suuren muutoksen keskellä. Elät vaihetta, jossa kehosi alkaa muuttua lapsen kehosta kohti aikuisempaa vartaloa. Murrosikään kuuluu normaalina asiana kasvupyrähdykset, joita ennakoi usein myös painonnousu. Kyseessä on täysin normaali kehon muutos, joka tasaantuu pikkuhiljaa. Murrosiässä tapahtuu paljon myös muita muutoksia kuten tyttökehoissa rintojen, lantion ja takapuolen kasvua. Myös poikakehoissa tapahtuu kasvua sekä pituudessa ja painossa, lihakset kasvavat ja myös osalla poikakehoista saattaa hetkellisesti tuntua kasvavan rinnat, mutta tämäkin tasoittuu vuoden kuluessa. Lisää kehon muutoksista voit lukea täältä https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/hyvinvointi/sopivan-kokoinen/

Voit olla ylpeä itsestäsi, kun olet tehnyt terveellisiä valintoja jättää karkit vähemmälle ja liikkua enemmän. Jos liikkuminen tuntuu tällä hetkellä tylsältä, voisitko miettiä mikä siihen auttaisi? Kävelylenkki kaverin kanssa tai lempisoittolistan kuunteleminen ja kevään merkkien bongailu samalla voi tuoda uutta intoa liikkumiseen!

Toivon, että löydät lähipiiristäsi on aikuisen, jolle voisit jutella rauhallisin mielin huolistasi. Esimerkiksi terkkarin kanssa voitte yhdessä jutella liikunnan ja monipuolisen ruoan merkityksestä sekä ahdistuksestasi painoosi liittyen. Muista olla myös armollinen itsellesi – karkit ja muut herkut kuuluvat monipuoliseen ruokavalioon ja meillä kaikilla on lupa välillä myös herkutella! Kun teet valintoja elämässäsi, toivon että pystyt tekemään ne kuunnellen omaa hyvinvointiasi etkä muiden ajattelemattomia kommentteja.

Jos siltä tuntuu, tule juttelemaan asiasta meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai chattiin – olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella!
Kuten itsekin kirjoitat, muista että olet hyvä ja ihana juuri tuollaisena!

Ihanaa kevään odotusta!

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Tervehdys!

Hienoa, että päätit lähettää pitkään pohtimasi palautteen meille liittyen Nuortennetin ja nettikirjepalvelun moderointiin ja vastauksiin! Jokainen palaute on meille tärkeä ja arvokas ja pyrimme huomioimaan ne kehittäessämme palveluamme paremmaksi.

On hienoa kuulla, että olet hakenut itsellesi tukea ja apua sekä täältä Nuortennetin keskustelupalstalta että nettikirjepalvelusta. Samalla on harmillista kuulla, että olet saanut kirjeeseesi vastauksen, jonka koet kiireessä tehdyltä. Pahoittelut tästä <3 Yksi tärkeimmistä arvoistamme kaikissa palveluissamme on teidän lasten ja nuorten kohtaaminen lämmöllä ja kiireettömästi.

Olet oikeassa siinä, että välillä palstat ja nettikirjepalvelu saattavat ruuhkautua hetkellisesti esimerkiksi suuren viestimäärän takia. Pyrimme vastaamaan kaikkiin viesteihin ja kirjeisiin mahdollisimman pian, kuitenkin niin, että vastaus tehdään aina rauhassa ja ajatuksella.

Toivon, että annat nettikirjepalvelulle vielä mahdollisuuden. Yleensä samaan kirjeketjuun vastaa ajan kuluessa useampi päivystäjä, joten vaikka olet kerran saanut hätäiseltä tuntuneen vastauksen, voi seuraava kirjevastaus olla sellainen lämmin ja rohkaiseva vastaus, jonka ehdottomasti ansaitset <3

Mikäli haluat vielä jatkaa juttelua kanssamme, joko huolestasi sodan syttymiseen tai mihin tahansa muuhun, Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) ja chat on vuoden jokaisena päivänä auki. Meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella!

Ihanaa kevään odotusta sinulle!

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Moi!

Olipa hyvä, että kirjoitit tänne, etkä ole jäänyt ajatustesi kanssa yksin!

Oli ikävää kuulla, kuinka sinulla pyörii mielessäsi vaikeita ajatuksia liittyen syömiseen ja kuinka pohdit laihduttamista. Ihan ensimmäisenä haluan sanoa, että olet hyvä ja riittävä juuri tuollaisena kuin nyt olet, eikä sinun tarvitse pudottaa painoasi.

Kasvuiässä olevan nuoren ei itseasiassa ole hyvä edes laihduttaa. Kasvava nuori tarvitsee riittävästi täyttävää ja monipuolista ravintoa. Herkuttelukin on sallittua! On myös tärkeää, että omat harrastukset ovat sellaisia, jotka tuovat itselle iloa ja hyvää mieltä.

Jokaisen keho on erilainen, mutta sitä voi kuitenkin olla tosi vaikeaa olla vertaamatta itseään ikätovereihin. Me emme täällä Nuortennetissä esimerkiksi julkaise lainkaan viestejä, joissa on pituus ja paino samassa, koska näiden vertaileminen muihin ei kannata. Se voi myös vaikuttaa huonolla tavalla omaan mieleen, jos ympärillä olevilta ihmisiltä, kuten omilta kavereilta, kuulee jatkuvasti laihdutuspuhetta.

Jos omat ajatukset alkavat jatkuvasti pyörimään syömisen, liikunnan ja laihduttamisen ympärillä, niin silloin on tärkeää puhua niistä jollekin. Siitä on myös tosi tärkeää kertoa jollekin, jos epäilee itsellään syömishäiriötä tai ajatukset liittyen syömiseen ja omaan kehoon ovat vaikeita. Aivan, kuten nyt olet esimerkillisesti kirjoittanut niistä täällä Nuortennetissä.

Haluankin nyt seuraavaksi kannustaa sinua hakemaan tukea itsellesi joltakin luotettavalta ja turvalliselta aikuiselta. Usein helpointa voi olla kertoa ajatuksistaan jollekin omalle läheiselle aikuiselle, kuten vaikka omalla vanhemmalle. Kuka voisi olla sinulle sellainen lähiaikuinen, keneen voisit tukeutua tässä asiassa?

Myös kouluterveydenhoitaja osaa auttaa, jos syömiseen ja omaan kehoon liittyy vaikeita ajatuksia. Jos rohkaistut kertomaan näistä ajatuksistasi ensin omalle läheiselle aikuiselle, niin hän voisi mahdollisesti olla tukenasi siinä, että saisit ajan kouluterveydenhoitajan kanssa. Voit myös itse suoraan mennä koululla juttelemaan terveydenhoitajalle tai voit hyvin puhua, kenelle tahansa sellaiselle koulun aikuiselle, jolle sinusta tuntuu helpommalta jutella. Mitä siis ajattelet siitä, jos kertoisit jollekin, että sinulla on asia, johon kaipaisit apua? Jos puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit hyvin vaikka näyttää tämän kirjoittamasi viestin!

Voit ottaa yhteyttä myös meidän kanaviimme, joissa voit jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti ihan mistä aiheesta tahansa! Meillä on Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja nettikirjepalvelu, joihin voit ottaa yhteyttä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

Jos haluat lukea näistä aiheista lisää, niin Nuortennetin ”Mieli ja keho” -osiossa löydät tietoa esimerkiksi syömishäiriöistä.

Muista, että olet tärkeä ja arvokas sekä hyvä juuri tuollaisena kuin nyt olet! <3

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Hyvä, että kirjoitit tänne tilanteestasi. Kirjoitit viestisi lähes viikko sitten ja toivon, että olet päässyt jonnekin turvalliseen paikkaan yöksi. Suomessa ei tosiaan pärjää ulkosalla ja lisäksi olet niin nuori, että tarvitset vielä vuosien ajan aikuisten huolenpitoa.

Asut siis sijaisperheessä, mutta et sanojesi mukaan pysty asumaan siellä. Kohdellaanko sinua siellä huonosti vai miksi haluat sieltä pois? Koska sinut on sijoitettu, sinulla on siis oma, sinulle nimetty sosiaalityöntekijä, joka hoitaa asioitasi ja pitää sinun puoliasi. Tiedätkö, kuka hän on ja onko sinulla hänen yhteystietonsa? Sinulla on oikeus olla häneen yhteydessä ja on tärkeää, että kerrot hänelle, jos sijaisperheessä on jokin asia hullusti etkä viihdy siellä tai sinua jopa kohdellaan siellä huonosti. Silloin sinun ei tietenkään ole hyvä asua siellä ja sosiaalityöntekijäsi täytyy etsiä sinulle uusi koti.

Pyydä siis sijaisperheeltäsi sosiaalityöntekijäsi yhteystiedot ja laita hänelle viestiä. Jos se tuntuu hankalalta, voit myös hakeutua koulussa jonkun turvallisen aikuisen juttusille ja kertoa hänelle, ettet halua enää asua sijaisperheessäsi. Tällaisia aikuisia ovat esimerkiksi joku opettajasi, terkkari, kuraattori tai esim. ohjaaja, kouluvalmentaja tai muu koulusi aikuinen. Heillä on velvollisuus auttaa sinua.

Ei ole oikein, että sinua itkettää ja karkailet kotoa. Sinulla pitäisi olla hyvä ja turvallinen paikka, jossa voit asua ja olla oma itsesi.

Jos sinulle tulee kotona sellainen olo, että sinua pelottaa tai olet vaarassa, pue ulkovaatteet päälle, lähde ulos ja soita hätänumeroon 112. Kerro hätäkeskuspäivystäjälle, että sinua pelottaa. He kyllä kyselevät lisää ja lähettävät paikalle jonkun auttamaan sinua ja pääset turvaan sellaiseen paikkaan, missä sinusta pidetään hyvää huolta.

Voit myös soittaa meille ja jutella kanssamme, jos haluat. Meille voi soittaa joka päivä eikä se maksa mitään. Numero on 116 111 ja meille voi soittaa arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Olet ihana ja sinun kuuluu saada olla turvassa ja olla onnellinen! Pyydä siis apua yllämainituilta aikuisilta – keneltä vain, keneen on sinusta helpointa olla yhteydessä. Tarvittaessa autamme sinua täältä, jos soitat meille ja sanot tarvitsevasi apua.

Sinua ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi, jossa kerroit monenlaisista mieltäsi painavista asioista. Se, että perheellä on taloudellisia haasteita, on valitettavasti tosi yleistä. Vaikka kavereillasi on paljon rahaa käytössä, on aika tavallista, että perheillä on rahan suhteen tiukkaa. Se voi olla tosi stressaavaa ja aiheuttaa monenlaista pahaa mieltä varsinkin, jos erot kavereiden perheisiin on suuret.

Se ei kuitenkaan ole sinun vikasi ja toivoisin, ettet häpeäisi asiaa, vaikka se onkin varmasti helpommin sanottu kuin tehty. Kaverisi varmasti tietävät tai heidän on ainakin hyvä jo oppia, että kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia lähtökohtia kuin heillä ja se täytyy ottaa huomioon puheissa ja esim. ehdotuksissa liittyen siihen, mitä tehdään vapaa-ajalla. Sanoit, ettet halua puhua asiasta heidän kanssaan. Ennemmin tai myöhemmin he tulevat kuitenkin törmäämään tilanteeseen, jossa toisen osapuolen taloudellinen tilanne on pakko ottaa huomioon. Ehkä viimeistään opinnoissa, joissa opiskelijat eivät enää asu kotona ja ystäväsi tutustuvat uusiin ihmisiin, jotka tulevat kaikki erilaisista perheistä.

Jos siis vain mahdollista, niin voit joskus rohkaista mielesi vastaamalla johonkin ehdotukseen, että ”mulla ei taida olla rahaa lähteä sinne”. Tai kommentoida johonkin jutteluun, että ”Joillain on tuollaiseen varaa, mutta useimmilla ei.” Mutta ymmärrän, jos tämä on vaikeaa. Jos asian salaaminen on raskasta, rohkaisen sinua kuitenkin harkitsemaan asiasta puhumista.

Sellainenkin tuli mieleen, että onko sinulla mahdollisuutta ansaita rahaa itse? 4H:lla on koiranhoitokursseja (se on tosin maksullinen) ja sen jälkeen pääsee heidän koiranhoitajarinkiinsä (alaikäraja on kylläkin 14 vuotta eli joudut odottamaan hieman sinne pääsyä). Myös Fb:ssa on sivustoja, joilla etsitään lemmikille hoitajia. Tai onko ketään tuttavaa, naapuria tai sukulaista, jonka luona voisit käydä säännöllisesti tekemässä jotain töitä? Tai oletko sen ikäinen, että voit hakea vaikka kunnan tarjoamia nuorten kesätöitä?

Ymmärrän, että on varmasti raskasta muuttaa kerran viikossa toiseen kotiin ja yrittää muistaa ottaa mukaan kaikki oleellinen. Kun kerran olet yli 12-vuotias, sinua pitää kuulla näissä asumiseen liittyvissä asioissa. Olisiko sinun siis helpompaa olla enemmän toisessa kodissa ja vierailla toisessa kodissa vähemmän ja vaikka olla siellä esimerkiksi lomilla enemmän? Asumiskuvioita on hyvä tarkastella aina silloin tällöin ja miettiä, onko tarpeen tehdä niihin muutoksia. Lisäksi tuosta pahan puhumisesta olisi tärkeää puhua vanhemmille. Heidän ei tule puhua pahaa toisistaan sinun kuultesi. Jos he haluavat purkaa omaa ärtymystään jollekin, se on parempi tehdä jollekin ystävälle tai sukulaiselle. Voit siis hyvin sanoa heille, että et halua kuulla sellaista.

Vaikka kurjat asiat olivat viestiäsi kirjoittaessa mielessä, niin toivottavasti elämässäsi on myös hyviä asioita. Viihdytkö muutoin ystäviesi parissa, jos tuota eroa taloudellisessa tilanteessa ei oteta huomioon? Pidätkö koulunkäynnistä tai onko sinulla kivoja harrastuksia? Muista nauttia myös kaikesta kivasta ja etsiydy sellaisten ihmisten pariin, joiden seurassa sinulla on hyvä olla. Sinulla on oikeus iloita ja tehdä sinulle mukavia asioita.

Jos tuntuu kuitenkin siltä, että et jaksa yksin kantaa murheitasi tai haluat aikuisen apua tuohon asumisjärjestelyyn tai aikuisten toimintaan kotona, niin ethän epäröi käydä vaikka kuraattorin juttusilla. Hän on expertti tällaisissa asioissa. Juttelemalla saat vähän omaa kuormaa kevennettyä ja hän voi auttaa sinua muuttamaan elämässäsi olevia kurjia asioita tai ainakin helpottaa kestämään niiden kanssa elämistä.

Myös me täällä Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä kuuntelemme mielellämme, jos haluat joskus purkaa sydäntäsi meille tai saada rohkaisua jonkun asian muuttamiseen. Numero meille on 116 111 ja vastaamme puheluihin joka ikinen päivä. Soittaminen on maksutonta eikä sinun tarvitse kertoa nimeäsi. Täällä Nuortennetissä on lisäksi chat joka ilta klo 17-20 sekä nettikirjepalvelu, jos kirjoittaminen on sinulle luontaisempaa.

Toivon, ettet jää yksin näiden asioiden kanssa, vaan saat niihin jutteluapua.

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä