Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei Menetetty,

Kiitos koskettavasta viestistäsi tänne Nuortennettiin. Kerrot sairastaneesi masennusta ja ahdistusta seitsemän vuoden ajan. On hyvä kuulla, että olet saanut apua itsellesi ja vaikka olosi ei ole helpottunut – toivon että saat apua edelleen sillä joskus toipuminen ja parantuminen voi kestää pitkään. Mutta vaikka se kestäisi pitkään ei se tarkoita, ettet joskus voisi voida paremmin.

Olet joutunut vakavan ja pitkään kestäneen kiusaamisen kohteeksi eikä aikuiset ole pystyneet suojelemaan sinua kiusaamiselta. Täysin ymmärrettävää, että pahan olosi lisäksi luottamuksesi aikuisiin ja ihmisiin ylipäänsä on saanut kovan kolauksen. On myös ymmärrettävää, ettei paha olosi helpotu vaikka saatkin apua, jos yksinäisyys ja kiusaaminen silti jatkuvat. Voidaksesi luottaa sinua auttaviin ihmisiin ja ansaitsemaasi apuun, sinun kuuluisi tuntea olevasi turvassa.

Kerrot myös itsetuhoisuudesta elämässäsi ja kuinka olet oppinut elämään sen kanssa. On ymmärrettävää, että kuormittunut mieli pyrkii purkamaan ylitsepääsemätöntä ahdistusta toisaalle, mutta tässä hetkessä sinä ansaitset ennen kaikkea lempeyttä ja myötätuntoa itseäsi kohtaan. Et ole tehnyt mitään väärää etkä ansaitse kiusaamista, pahaa oloasi etkä myöskään kipua jota aiheutat itsellesi. Voisitko yrittää ensi kerralla pahan olon vyöryessä tehdäkin jotain lempeää itseäsi kohtaan, esimerkiksi lemmikin halaaminen, rauhoittava musiikki, luonnossa kävely, liikunta tai toiselle ihmiselle puhuminen voi auttaa.

Jokainen meistä ansaitsee läheisiä ihmisiä ja halauksia. On myös inhimillistä kaivata näitä asioita elämäänsä. Toivottavasti lohduttava ajatus on se, että minä hetkenä hyvänsä ne tärkeät ja rakkaat ihmiset voivat saapua elämääsi, he ovat jo matkalla, vaikka eivät ole ehkä vielä löytäneet luoksesi. Kerrot, että sinulla on yksi luotettava ihminen elämässäsi. Yhdelläkin ihmisellä voi olla suuri vaikutus, ihanaa että hän on elämässäsi.

Me Lasten ja nuorten puhelimessa ja Tukilinjalla (p. 116 111) olemme tukenasi vuoden jokaisena päivänä klo 24 saakka. Meille voit jutella kiireettömästi ja luottamuksella ja usein olo kevenee, kun saa jakaa sen jonkun kanssa. Et ole yksin <3

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Moi ”15v yks jalka haudassa”!

Kiitos, kun kirjoitit vielä uudestaan ja hienoa, että olet palannut tämän viestiketjun äärelle.

Pohdit viestissäsi, miten voisit puhua aikuiselle ilman vanhemmille kertomista. Esimerkiksi koulukuraattorin tai jonkun muun koulun oppilashuoltoon kuuluvan ammattilaisen kanssa voi käydä juttelemassa luottamuksellisesti ilman vanhemmille kertomista. Koulukuraattorilla on vaitiolovelvollisuus, joten asiat pysyvät teidän välisinä. Kuitenkin joissain tapauksissa koulukuraattorilla on velvollisuus kertoa huoltajille, esimerkiksi jos käy ilmi jotain, joka vaarantaisi nuoren turvallisuuden ja terveyden.

Koulukuraattorille tai jollekin toiselle ammattilaiselle voi sanoa, että haluat jutella niin, ettei vanhemmille kerrota. Hienoa kuulla, että luotat vanhempiisi ja ymmärrän myös sen, että joistakin asioista voi olla helpompaa jutella jonkun ulkopuolisen aikuisen kanssa.

Vaikutat tosi empaattiselta nuorelta, kun pohdit myös vanhempiesi näkökulmaa. Vanhempasi kuitenkin aikuisina pystyvät käsittelemään vaikeitakin asioista eri tavalla, vaikka elämässä olisikin muita asioita meneillään samaan aikaan. Uskon myös, että he varmasti haluaisivat tietää, miten sinulla ihan oikeasti menee. Mitä siis ajattelisit siitä, jos heillekin avaisi mielesi sisäistä maailmaa edes hiukan? Samalla heille voi myös kertoa sen, että toivoisit pääseväsi juttelemaan jonkun ulkopuolisen kanssa, esimerkiksi koulukuraattorin.

Olipa hienoa, että kerroit isällesi rehellisesti tunteistasi TET-paikkaan liittyen, mutta ikävä kuulla, että isäsi reaktio ei tainnut olla sellainen, mitä olisit toivonut. Oletko pystynyt kertomaan isällesi, miltä hänen kommenttinsa sinusta tuntui ja mitä olisit ehkä kaivannut häneltä?

Oli kiva myös kuulla, että sinulla harjoituksia, jotka tarjoavat sinulle sosialisoitumista. Mitä ajattelet, jos kertoisit vanhemmillesi, miksi harkat ovat sinulle tärkeitä? Parhaimmillaan harkat tuovat mielekästä sisältöä arkeen.

Vaikeiden ajatusten ja tunteiden kanssa ei pidä jäädä yksin, ja siksi onkin hienoa, että päätit kirjoittaa tänne vielä uudestaan. Ethän jää jatkossakaan yksin, vaan hakeudut juttelemaan jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa.

Muistathan, että myös meille on mahdollista soittaa nimettömästi, luottamuksellisesti ja ilmaiseksi numeroon 116 111. Myös chattiin voi tulla juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen.

Hyvää kevättä toivottaa
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei 12vtyttö,

Olipa hienoa sinulta kirjoittaa ajatuksistasi tänne Nuortennettiin! Uskon, että viestisi koskettaa monia ikäisiäsi, sillä moni pohtii samankaltaisia asioita.

Koet täysin ymmärrettävästi ristiriitaisuutta siinä, kuinka toiset ihastelevat hoikkuuttasi, toiset taas huolestuvat ja huolehtivat sinusta ja voinnistasi. Olet myös itse alkanut pohtimaan, mistä on kysymys ja tarvitseeko asialle kenties tehdä jotain.

Olet iässä, jossa keho alkaa muuttumaan pikkuhiljaa lapsen kehosta kohti aikuisempaa. Tyttökehoissa se tarkoittaa esimerkiksi rintojen kasvua sekä lantion, reisien ja takapuolen pyöristymistä. Murrosikä ei kuitenkaan ala kaikilla samaan aikaan, ja siksi voi olla hämmentävää, kuinka osalla samanikäisistä kehon muutokset ovat paljon pidemmällä kuin itsellä. Tämä on kuitenkin täysin normaalia ja muutokset tasaantuvat kaikilla iän myötä. Lisää murrosiän muutoksista voit lukea täältä Nuortennetistä https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/tytto/

Kerrot urheilevasi paljon ja onkin hienoa kuulla, että kotona pohditte yhdessä, miten ruokavaliosi olisi mahdollisimman monipuolinen ja tarjoaisi sinulle riittävästi energiaa, että jaksat koulussa ja harrastuksissa. Tärkeä oli myös lukea, kuinka vanhempasi haluavat olla tässä tukenasi ja puhuvat asiasta, vaikka se ymmärrettävästi saa olosi tukalaksi. Jos sinua mietityttää mikä hyvänsä kehoosi tai painoosi liittyen, niiden ajatusten kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan kertoa niistä jollekin turvalliselle aikuiselle kuten olet tehnytkin kirjoittamalla tänne.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että olet hyvä ja ihana juuri tuollaisena. <3 Sinulla on myös oikeus sanoa kavereille, ettet toivoisi enää kehoasi tai laihuuttasi kehuttavan ja kommentoitavan, vaan että juteltaisiinko jostain muusta.
Jos haluat jutella kehoosi liittyvistä ja muita mieltäsi painavista asioista, koulun terkkari varmasti auttaa sinua mielellään. Voit myös aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai kirjoittaa meille chattiin, olemme joka päivä auki ja meille voit jutella nimettömästi ja luottamuksella.

Aurinkoista pääsiäistä kevättä sinulle toivotellen,

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei,

Kiitos, kun kirjoitit ajatuksistasi. Tosi ikävä kuulla, että sinusta tuntuu, ettei sinulla ole ketään, joka rakastaisi ja olisi ylpeä sekä olet huolissasi biologisen äitisi terveydestä. Näistä ajatuksista ja kokemuksista huolimatta toivon sinun tietävän, että olet tärkeä ja arvokas. <3

Kerroit käyväsi terapiassa. Tuntuisiko sinusta, että pystyisit kertomaan terapeutille, miten koet terapian? Omien ajatusten kertominen rehellisesti on tärkeää, jotta terapeutti pystyisi auttamaan sinua parhaiten. Siitäkin on tärkeää kertoa, joko terapeutille itselleen tai jollekin toiselle aikuiselle, jos terapeutin kanssa ei suju. Eri ammattilaistenkin kanssa voi tulla juttuun eri tavalla.

Vaikeiden ajatusten ja tunteiden kanssa on tärkeää tukeutua johonkin luotettavaan ja turvalliseen aikuiseen. Olisiko esimerkiksi huostaanottopaikassasi tai koulussa jotain sellaista luottoaikuista, kenelle tuntuisi hyvältä jutella? Joskus jo sekin, että saa kerrottua ajatuksensa ääneen jollekin, voi jo keventää mieltä. Silloin myös aikuiset osaisivat olla paremmin tukenasi.

Myös täältä Nuortennetistä on mahdollista saada keskustelutukea. Ilmainen Lasten ja nuorten puhelin sekä Nuorten tukilinja numerossa 116 111 päivystää joka päivä. Myös chattiin voi tulla juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia.

Silloin, kun on mieli maassa ja vaikea olla, on aina tärkeää purkaa ajatuksiaan, aivan kuten olet tehnyt nyt kirjoittamalla tänne. Ethän jää jatkossakaan yksin. <3

Lämpimin halauksin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olen tosi harmissani kokemuksestasi, ettei kukaan ymmärrä sinua kunnolla. Toista ihmistä ei voikaan koskaan täysin ymmärtää, mutta silti toivoisin, että tulisit kuulluksi ja sinulla olisi kokemus, ettet ole yksin, vaan saat tukea kokemiisi asioihin.

Olen varma, että sinulla on paljon hyviä ominaisuuksia ja taitoja, mutta jostain syystä näet itsessäsi paljon huonoja asioita. Se on harmillista. Meissä kaikissa on asioita, joita haluaisimme muuttaa, mutta miten saisin sinuun valettua uskoa, että ne eivät haittaa? On asioita, joissa voi kehittyä tai joita voi muuttaa. Ja sitten on asioita, joille ei voi mitään, mutta niiden kanssa voi oppia elämään ilman, että antaa niille sen suurempaa painoarvoa.

Se, että haluat huomiota, ei ole huono asia. Jokainen meistä toivoo tulevansa nähdyksi ja hyväksytyksi eikä siinä ole mitään pahaa. Olisi luonnotonta elää yksin, kun meidät on luotu olemaan täällä toistemme kanssa, toimimaan yhdessä ja luottamaan toisiimme. Saat siis haluta huomiota. Se on pikemminkin osoitus siitä, että et saa tarpeeksi hellyyttä, huolenpitoa tai arvostusta, jota ansaitsisit.

Olen hyvin huolissani sinusta. Kerrot, että sinua ahdistaa, viiltelet ja sinun tekee mieli kuolla. Se ei ole oikein eikä sinun pidä olla yksin noiden valtavan suurten asioiden kanssa. Toivoisin, että huonoista kokemuksistasi huolimatta löytäisit itsestäsi vielä sen verran sisua, että yrittäisit vielä hakea apua.

Kerro, että kukaan ei ole aiemmin ymmärtänyt sinua. Sano, että viiltelet etkä jaksa enää. Jos olet jossain koulussa, voit varata ajan esim. terkkarilta tai kuraattorilta ja laittaa viestiin vaikka juuri nuo asiat. Sinun ei tarvitse selitellä aikaa varatessasi sen enempää. Jos ensimmäinen käynti on pettymys, niin sano se (ääneen tai viestillä) tällä ihmiselle ja kerro, mitä häneltä toivoisit.

Jos puhuminen tuntuu vielä tässä vaiheessa hankalalta, voit harjoitella sitä meidän kanssamme. Voit kirjoittaa elämästäsi nettikirjepalvelussamme (sinne voi kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa ja saat kirjoittaa niin lyhyesti tai pitkästi, kuin haluat) tai chat-palvelussamme (se on täällä Nuortennetissä ja auki joka ilta klo 17-20) tai soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (numero on 116 111 eikä soittaminen maksa sinulle mitään). Juttelemme mielellämme kanssasi. Meiltä ei saa ammattiapua, mutta voit harjoitella puhumista, jäsentää asioita ja miettiä päivystäjän kanssa yhdessä sopivia sanoja. Olemme täällä sinua varten!

Haethan helpotusta oloosi, sinun ei tarvitse jaksaa yksin.

Sinua ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei ”Lostchild20”,

Lämmin kiitos, kun olet rohkeasti ja rehellisesti kertonut ajatuksistasi ja kokemastasi.

Toivoit, ettei viestiäsi sensuroitaisi tai poistettaisi. Valitettavasti jouduin joitakin kohtia moderoimaan pois, pahoittelut. Olet hienosti ajatellut, kuinka tekstisi voi jollekin vertaistuki ja toivon, että tekstisi edelleen välittää sitä, vaikka joitakin kohtia on poistettu. Uskon, että tästä joku voi saada itselleen kokemuksen, ettei ole vaikeiden ajatustensa kanssa yksin. Kiitos siis vielä kerran, kun olet halunnut jakaa tekstisi tänne.

Kirjoitit, kuinka vaikeiden kokemusten kautta olit joitakin vuosia sitten päätynyt tilanteeseen, jossa olit synkässä ja pahassa paikassa ajatuksiesi kanssa. Kun on esimerkiksi kokenut vakavaa kaltoinkohtelua, on myös ymmärrettävää, että oma vointi ja ajatukset voivat mennä tosi huonoiksi ja synkiksi. On ymmärrettävää, että lapsuutesi kokemukset vaikuttavat sinuun edelleen, vaikka synkimmästä paikasta oletkin onnistunut nousemaan ylös.

Olen pahoillani kaikesta kokemastasi ja kuinka vointiisi ei olla osattu tai huomattu tarttua, kun olet ollut nuorempi. Olet joutunut kokemaan asioita, jotka ovat varmasti jättäneet syvät jäljet ja joiden kanssa joudut edelleen kamppailemaan. Olet onnistunut ponnistamaan noista synkimmistä ajoista tähän hetkeen ja pyrit väkivallattomuuteen. Se on todella tärkeää. Samalla on tosi tärkeää, että saat edelleen itsellesi mahdollisimman hyvää apua. Vaikeista ja toivottomankin tuntuisista asioista on mahdollista selviytyä ja sinä olet sillä matkalla juuri nyt. Tie kohti parempaa ei ole aina tasainen ja suora, vaan se saattaa sisältää kivikkoa ja takapakkia, mutta niistäkin on mahdollista selvitä. Tärkeintä on, että ei jää asioiden kanssa yksin.

Oli erittäin ikävää kuulla huonoista kokemuksistasi terveydenhuoltoon liittyen. Olet toiminut oikein ja hienosti, kun olet silloin kertonut väkivaltaisuudestasi, sillä sehän on sellainen asia, johon kuuluu saada apua nimenomaan terveydenhuollosta. Olen pahoillani, että tämän seurauksena sinulle huudettiin ja sinulta evättiin apu. Ymmärrän, että tuollainen epäinhimillinen kohtelu vaikuttaa sinuun edelleen ja se on varmasti vienyt luottamusta ammattilaisiin.

Viestistäsi ei käy ilmi, oletko tällä hetkellä avun piirissä. Ymmärrän samalla myös sen, jos avun hakeminen ammattilaisilta tuntuu vaikealta aikaisempien kokemustesi pohjalta. Luottamuksen rakentaminen ammattilaisiin voi viedä aikaa, mutta sitä on mahdollista saada takaisin ja saada korjaavia, hyviä kokemuksia. Olet joutunut kokemaan todella haastavia asioita, jotka vaikuttavat sinuun edelleen. Oikean ammattilaisen kanssa näitä asioita, aina kaltoinkohtelusta väkivaltaisuuteen, on mahdollisuus päästä työstämään. Toivon siis, että jaksat edelleen hakea tukea terveydenhuollosta. Ansaitset saada itsellesi parasta mahdollista apua sekä lämmintä ja empaattista kohtaamista.

Mainitsit, että sinulla ei juurikaan ole ihmiskontakteja ja toivon, että tästä vastauksestani on sinulle jotain tukea. Tiesitkö muuten, että meille on myös mahdollista soittaa, chattailla tai kirjoittaa ihan anonyymisti ja luottamuksellisesti?

Lasten ja nuorten puhelin sekä Nuorten tulilinja ilmaisessa numerossa 116 111 päivystävät joka päivä. Lasten ja nuorten puhelimessa vastaavat koulutetut vapaaehtoiset päivystäjät ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20. Nuorten tukilinjassa vastaavat ammattilaiset joka ilta klo 20-00.

Lasten ja nuorten chat päivystää joka ilta klo 17-20. Nettikirjepalveluun voi myös kirjoittaa. Lasten ja nuorten puhelimeen, chattiin ja nettikirjepalveluun voit ottaa yhteyttä ihan vaan, jos kaipaat ihmiskontaktia. Voit jutella mistä aiheesta tahansa.

Meillä on mahdollisuus varata myös ajanvarauksella chat- tai soittoaika MLL:n työntekijän kanssa.
Ajanvarauschatista voit lukea lisää täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ajanvarauschat/
Ja Nuorten tukilinjan soittoajanvarauksesta täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

Jos tulee hetki, että sinulla on akuutisti paha olla sekä vaikeat ajatukset valtaavat mielen ja tulee tunne, että niitä haluaisi toteuttaa, voi aina soittaa hätäkeskukseen 112.

Kirjoitit hienosti siitä, kuinka ikinä ei voi tietää, mitä joku toinen käy läpi mielessään. Joskus pienikin ystävällinen ele voi olla toiselle tosi merkityksellinen. Haluan myös vielä kerran tässä lopussa kiittää, että olet avannut tässä ajatuksiasi ja kokemaasi. Ei voi tietää kuka tämän viestisi sattuu lukemaan ja kuinka tärkeää se voi olla jollekin huomata, että ei ole ajatustensa ja kokemustensa kanssa yksin. Toivon myös, että tämän kaiken kirjoittaminen auki on auttanut myös sinua jäsentämään ajatuksiasi. Olet arvokas ja tärkeä! <3

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Sinua on kohdeltu huonosti monessa paikassa. Kotona on raivottu ja riidelty, vaikka sen pitäisi olla sinulle se turvallinen paikka, jossa on hyvä olla ja jossa saa hellyyttä ja huolenpitoa. Olen tosi pahoillani, ettei näin ole ollut. Riitoja on tietenkin aina ihmisten välillä, mutta eivät nekään saisi pelottavia olla. Kirjoitat asiasta imperfektissä eli ymmärtääkseni tällainen on jo takana päin. Toivottavasti niin! Jos asia vielä vaivaa sinua, toivon, että pystyt kertomaan siitä vanhemmillesi.

Inhottavaa, että myös koulussa on ollut ihmisiä, jotka ovat kohdelleet sinua rumasti. Se on tosi väärin! Jokaisella tulisi olla oikeus käydä koulua hyvillä mielin ja ilman pelkoa. Vieläköhän tämä jatkuu? Toivottavasti ei! Omat vinkkisi keskustelupalstan muille lukijoille on hyvät: kiusaamisesta ja muusta huonosta käyttäytymisestä kannattaa aina kertoa koulun aikuisille, sillä lapset saattavat tehdä vääriä asioita, mutta heitä tulisi opettaa siihen, miten yhteisissä tiloissa käyttäydytään ja kuinka toisia ihmisiä kohdellaan.

Kiusaamiskokemukset voivat jäädä mieleen harmittamaan ja niistä olisi silloin hyvä päästä keskustelemaan jonkun ammattilaisen kanssa, jotta voisi jatkaa elämäänsä hyvillä mielin.

Toivon, että elämässäsi on tällä hetkellä mukavia ihmisiä ja kaikki on hyvin!

Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä