Stressi
Stressi on kehon ja mielen tarkoituksenmukainen reaktio ylikuormittuneessa tai uhkaavaksi koetussa tilanteessa. Stressireaktio syntyy tilanteesta, jossa ihmisen selviytymiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla. Stressin aikana elimistössä syntyy erilaisia stressihormoneja kuten adrenaliinia ja kortisolia, joiden pääasiallinen tehtävä on kohottaa elimistön suoritustasoa. Ulkoisia stressitekijöitä ovat esim. kiireinen elämä, itseen kohdistuvat kohtuuttomat vaatimukset, sosiaalisen tuen puute, kiusaamisen ja sosiaaliset ongelmat.
Minulla on ollut paljon tilanteita ja asioita, jotka ovat saaneet minut tuntemaan stressiä kuten esim. koulupaineet, kokeet ja testit. Suoritan kaksoistutkintoa ja siitäkin tulee aina välillä stressiä, esimerkiksi kun tulee paljon tehtäviä ja pitäisi löytää aikaa milloin tehdä jokainen tehtävä lukiosta sekä amiksesta.
Ensinnäkin, kaikki stressi ei ole haitallista. Keskeistä on, onko stressi tilapäistä ja lyhytaikaista tai pitkittynyttä. Lyhytaikainen ja pitkittynyt stressi vaikuttavaa eri tavoin ihmisen terveyteen ja toimintakyvyn. On myös mahdollista ottaa stressi haltuun monin eri tavoin. On tärkeää löytää itselleen sopivat selviytymiskeinot stressaaviin tilanteisiin, esimerkiksi tunnistaa omat rajansa sekä voimavaransa, pyrkiä eroon murehtimesta – vatvomisen sijaan kannattaa etsiä konkreettisia ratkaisuja tilanteeseen. Tunnista asiat, joihin voit vaikuttaa ja pyri hyväksymään ne asiat, joihin et voi vaikuttaa. Liikunnan vastapainona muista lepo ja rentoutuminen. Voit myös kokeilla syvähengitystä tai meditaatiota, kun koet stressiä.
Muista, ettei ole mitään häpeällistä tuntea stressiä ja että voit aina pyytää apua ja tukea läheisiltä. Voit myös kysyä apua ammattilaisilta.
Kirjoittaja:
Ammattilukion terveystiedon 2.vuosikurssin opiskelija.