Nukkuminen on hyvinvoinnin perusta

”Nukuin jatkuvasti liian vähän. Mulle väsymys alkoi olla jo ihan normaali olotila. En enää edes tajunnut, että päänsäryn ja huonovointisuuden taustalla voisi olla liian vähäinen uni. Säännöllisillä kymmenen tunnin yöunilla olotila parani ihmeesti.”

Riittävä uni on välttämätön ihmisen terveydelle. Nukkuessa aivot nollaavat kuluneen päivän tapahtumat ja latautuvat seuraavaa päivää varten.

Jos nyt ei vaan malta mennä nukkumaan? Moni huomaa ilta toisensa jälkeen menevänsä nukkumaan liian myöhään. Voi tuntua paljon houkuttelevammalle jutella kavereiden kanssa netissä, katsoa hyvä elokuva tai pelailla kuin mennä ajoissa nukkumaan.

Moni ajattelee, että pienen väsymyksen kanssa tulee toimeen. Jatkuva yöunista nipistäminen kuitenkin näkyy ja tuntuu. Silmiä painaa, päätä särkee, ajatus ei kulje. Voi tuntua, että kaikki kaatuu niskaan. Ei jaksa eikä huvita tehdä mitään. Mielikuva itsestä voi vääristyä. Itseään saattaa alkaa pitää saamattomana, kömpelönä ja apeana. Tämä tekee onnettoman tunteen. Liian vähäinen yöuni alkaa näkyä yleisenä levottomuutena, jatkuvana sairasteluna ja oppimisvaikeuksina. Liian vähän nukkuvilla on myös suuri riski masentua.

On hyvä tietää, mihin kaikkeen yöunet vaikuttavat ja miten saa nukuttua hyvin. Myös painajaisunet on mahdollista voittaa.

Liian vähäinen uni:

  • Aiheuttaa oppimisvaikeuksia, keskittymiskyvyn puutetta ja levottomuutta.
  • Saa helpommin hermostumaan. Toiset käyvät hermoille ja olo on ärsyyntynyt.
  • Aiheuttaa päänsärkyä, huimauksen tunnetta ja vatsavaivoja.
  • Lisää riskiä joutua tapaturmiin. Tarkkaavaisuus ei ole samalla tasolla kuin virkeänä.
  • Lisää ylipainon riskiä. Väsyneenä ruokahalu kasvaa ja mieli tekee herkkuja.
  • Vaikuttaa ulkonäköön. Tummat silmänaluset ja vetistävät silmät kertovat liian vähäisestä unesta.
  • Vaikuttaa olemukseen.  Muut ihmiset huomaavat väsymyksen.
  • Heikentää vastustuskykyä tauteja vastaan.
  • Laskee mielialaa ja lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin. Liian vähäisellä unella ja masennuksella on suuri yhteys.
  • Lisää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauksiin ja aikuisiän diabetekseen.

Kuinka monta tuntia unta on riittävästi? Kasvava nuori tarvitsee enemmän unta kuin aikuinen. Murrosikäinen tarvitsee yössä unta noin 9–10 tuntia, vaikka unen tarve onkin yksilöllistä.

Oma olo on hyvä mittari. Kun aamulla herää virkeänä ja olo on hyvä, tietää nukkuneensa tarpeeksi. Liiallinen nukkuminen lisää väsymyksen tunnetta.

Unirytmi

”Pidin itseäni iltavirkkuna, kun aina aamuisin nukutti tosi paljon. Kun aikaistin nukkumaanmenoa, huomasin, että aamulla olin oikeastaan parhaimmassa vireessä.”

Oletko ilta- vai aamu-uninen? Jokainen ihminen on tässä erilainen. Toisia alkaa illalla väkisin nukuttaa jo hyvissä ajoin, mutta aamuisin he ovat pirteitä. Toisilla on illalla vire kohdillaan, mutta aamulla väsyttää.

Unirytmi kääntyy helposti päälaelleen. Jos nukkumaanmeno venyy pitkälle, aamullakin nukuttaa pitkään. Se saattaa lykätä seuraavan illan nukkumaanmenoa ja niin edelleen. Unirytmin häiriintyminen saattaa aiheuttaa väsymystä sekä hetkellistä tai jatkuvaa unettomuutta.

Jos rytmi meinaa kääntyä päälaelleen:

  • Aikainen herätys mahdollistaa rytmin kääntämisen. Illalla nukuttaa enemmän ja uni tulee aikaisemmin, kun vaan malttaa mennä nukkumaan. Seuraavana aamuna ei enää väsytä niin paljon.
  • Rytmiin voi vaikuttaa jonkin verran esimerkiksi liikkumalla riittävästi ja syömällä terveellisesti päivällä ja säätelemällä valon määrää. Aamutorkkua voi auttaa heräämisessä kirkas valo.

Aiheeseen liittyvät

Nuorten kysymyksiä