Stressi ja rentoutuminen

”Stressaantuneena tuntuu kipua vatsassa. Helpottaa, kun pysähtyy hetkeksi. Mietin rauhoittavia asioita, hengitän ja oon vaan kaikessa rauhassa.”

Stressi tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisen voimavarat tuntuvat vähenevän monien vaikeiden asioiden, vaatimusten tai isojen muutosten myötä. Stressin voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että on epävarma, levoton tai ahdistunut olo. Joskus sydän hakkaa, ajatus harhailee ja keskittyminen vaikeaa.

Stressi on yleensä ohimenevää ja omaan oloon voi vaikuttaa. Kova kiire tai suorituspaineet voivat aiheuttaa stressiä. Paineita voi kertyä, jos ajattelee, että pitäisi jaksaa harrastaa joka päivä tai parantaa koko ajan suorituksiaan koulussa tai harrastuksissa. Kukaan ei jaksa koko ajan olla parhaimmillaan.

Stressi voi liittyä myös vaikeisiin elämäntilanteisiin, kuten omien vanhempien eroamiseen, läheisen kuolemaan, kiusatuksi joutumiseen tai jos on riidellyt kavereiden tai vanhempien kanssa. On raskasta, jos elämässä tapahtuu ikäviä asioita, joihin ei itse ole oikein voinut vaikuttaa, ja silloin tarvitaan muiden apua. Ihminen kestää stressiä jonkin aikaa ja jaksaa keksiä keinoja siitä selviytymiseen, mutta pitkäkestoinen stressi voi olla monin tavoin haitallista.

Jokainen tarvitsee kiireiden ja paineiden keskellä aikaa myös itselleen. On tärkeää pysähtyä ja rentoutua hetkeksi, hengittää rauhallisesti ja syvään. Rentoutuminen on ennen kaikkea virkistäytymistä, lepoa sekä omien tunteiden ja ajatusten kuuntelemista. On monenlaisia tapoja rentoutua. Joku kuuntelee musiikkia, lukee kirjoja tai katsoo elokuvia, toinen lähtee metsään rauhalliselle kävelylle, kolmas juoksee itsensä uuvuksiin, neljäs rentoutuu huumorin avulla. Jotkut rentoutuvat mieluiten yksin, jotkut muiden seurassa. Myös piristävät harrastukset tai kavereiden tapaaminen voivat olla hyviä keinoja rentoutua.

Rentoutusharjoituksia

Rentoutusharjoituksista on apua oman olon ja mielen nollaamisessa. Rentoutusharjoitusten avulla voi saada apua nukahtamiseen, keskittymiseen ja itsensä rauhoittamiseen.

  • Rento asento. Istu mukavasti tai käy makuulle. Tärkeintä on, että asento on mukava ja jaksat olla siinä noin kaksikymmentä minuuttia.
  • Kuuntele omaa hengitystäsi. Vedä henkeä syvään sisään, nenän kautta. Keuhkot täyttyvät ilmalla ja myös rintakehä liikkuu. Puhalla pitkään ulos. Kiinnitä huomiota erityisesti rintakehän liikkumiseen, koska se tekee hengittämisestä syvää ja auttaa rauhoittumaan.
  • Kuvittele. Laita silmät kiinni. Mieti jotain sellaista paikkaa tai maisemaa, jossa olet tuntenut olosi levolliseksi. Kuvittele itsesi siihen paikkaan: Mitä näet? Mitä kuulet? Millainen lämpötila paikassa on? Hengitä syvään. Tunne olosi rentoutuneeksi.

Rentoutusharjoitusten avulla voi nollata itsensä myös ennen jännittäviä tilanteita. Jos koulussa pidettävä esitelmä jännittää, voit valmistautua siihen:

  • Sulje silmäsi. Hengitä nenän kautta sisään ja ulos niin hitaasti ja voimakkaasti, että huomaat rintakehän ja pallean liikkuvan hengityksen mukana. Pidä hartiat rentoina.
  • Kun tunnet olosi rauhalliseksi, kuvittele itsesi pitämässä esitelmää.
  • Kuvittele, miten esitelmän pitäminen sujuu sinulta luontevasti, itsevarmasti ja rennosti: puhut rauhallisesti, hymyilet, katsot yleisöäsi. Aloitat selkeällä lauseella, kerrot asiasi ja lopetat etukäteen mietityllä lauseella. Katsot taas yleisöön.
  • Toista tätä ajatuskuviota muutaman kerran. Hengitä koko ajan syvään.
  • Kun olet todellisessa tilanteessa, sinulla on olemassa mielikuva itsestäsi pitämässä esitelmää itsevarmasti ja rennosti. Rentoutumisen lisäksi voit myös harjoitella etukäteen esitelmän pitämistä puhumalla sen ääneen itseksesi tai jollekin läheiselle.

Aiheeseen liittyvät