Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Kiitos, kun kirjoitit ajatuksistasi tänne keskustelupalstalle.
Oli kurjaa kuulla, kuinka huono olo sinulla on itsesi kanssa. Sinä olet hyvä ja riittävä juuri tuollaisena, mutta näitä sanoja voi olla vaikea uskoa, jos oma mieli tuntuu raskaalta ja itsessään ei näe mitään hyvää. Vaikka en tunne sinua, niin tämän viestisi perusteella saan kuvan, että olet ihana ja auttavainen ystävä sekä näen, että osaat sanoittaa ajatuksiasi hienosti kirjoittamalla.
Joskus sitä voi tuntua helpoimmalta esittää kaiken olevan hyvin, vaikka niin ei olisikaan. Ihan kaikenlaiset tunteet ja ajatukset kuuluvat elämään, eikä se tee sinusta millään tavalla huonompaa, vaikka koetkin vaikeita tunteita. On ihan täysin normaalia, että aina ei ole iloinen ja tyytyväinen itseensä. Sinulla on lupa kokea myös vaikeat tunteet.
Esimerkiksi ulkonäköpaineet ovat hyvin yleisiä ja et olekaan näiden ajatustesi kanssa yksin. Sosiaalisesta mediasta voi saada vääristyneen kuvan siitä, miltä pitäisi näyttää. Todellisuudessa ihmiset eivät ole niin täydellisiä, mitä some antaa ymmärtää.
Olet tosi ihanasti yrittänyt auttaa ja tukea kavereitasi, jos heillä on ollut paha olla. Mitä jos seuraavaksi sinä saisitkin olla autettavana? Vaikka vaikeiden tunteiden peittäminen voi tuntua helpolta vaihtoehdolta, niin pidemmän päälle se käy raskaaksi ja tekee usein olosta vielä huonomman.
Mainitsit viestisi alussa, että esität iloista, jotta sinun ei tarvitsisi mennä kuraattorille. Mitä jos itseasiassa menisitkin kuraattorille juttelemaan? Moni käy tapaamassa kuraattoria ja kuraattori osaa olla tukena monenlaisissa asioissa.
Ymmärrän kyllä, että omista asioista voi tuntua vaikealta mennä juttelemaan ja varsinkin kuraattorille, jos hänen luona ei välttämättä ole aiemmin käynyt. Tuleeko sinulla itselläsi mieleen sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle puhuminen tuntuisi vähiten vaikealta? Esimerkiksi oma lähiaikuinen tai joku tuttu opettaja? Jos puhuminen tuntuu vaikealta, niin joillekin voi olla helpompi kertoa asiansa aikuiselle kirjoittamalla.
Me myös mielellään olemme tukenasi täällä Nuortennetissä, jos haluat harjoitella vaikeista asioista puhumista! Jos haluat, niin voit ottaa yhteyttä nimettömästi ja luottamuksellisesti meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin tai nettikirjepalveluun. Palveluissamme voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa. Voit lopettaa yhteydenoton kesken milloin tahansa ja voit ottaa aina yhteyttä uudestaan. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Vaikeista ajatuksista huolimatta sinä olet hyvä ja arvokas! <3
Paljon voimia kevääseen toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Olen tosi pahoillani, että sinulla on syöpä ja toivon sydämestäni, että hoidot tehoavat ja paranet pian. Ymmärrän hyvin, että syöpään sairastuminen lisää pelkoa oman terveyden puolesta. Toisaaltahan on hyvä tarkkailla omaa vointia ja hakeutua avun piiriin, jos joku huolettaa. Mutta liika huolestuminen on varmasti tosi kuormittavaa ja vie energiaa muilta, mukavilta asioita.
Hyvä, että kävit näyttämässä luomea lääkärille. Toivottavasti voit luottaa hänen sanaansa ja olla rauhassa kesän ajan. Lääkäriinhän pääsee kyllä ennen syksyäkin, jos luomessa näkyy jotain muutoksia.
Jos epäilet itselläsi OCD:tä, niin se olisi kyllä hyvä tutkia. Siinä on tosi hyvät hoitoennusteet eli se saadaan yleensä hyvin kuriin oikeanlaisella avulla. Suosittelen siis, että otat tuon huolesi esiin sinua hoitavan tahon tai ihan vaikka vain kouluterkkarin kanssa, jotta pääset asian tiimoilta tutkimuksiin.
Hyvä, että pystyt puhumaan perheellesi peloistasi, vaikkei vastaanotto aina olekaan sellainen, mitä toivot. Kirjoitit, että pelko valtaa mielesi ellei kukaan osaa puhua sinulle järkeä tai rauhoittaa sinua. On tosi hyvä, että tiedät, mikä sinua auttaisi. Oletko kertonut perheellesi tuon, että et itse pysty siirtämään ajatuksia pois pelosta, mutta toisen ihmisen vakuuttelu auttaa sinua? Tuohon juttutuokioon ei varmasti mene ihan kauhean kauaa ja senkin voi ehkä ihan sanoittaa heille.
Joskus kun on rauhallinen hetki, voisit ehkä kertoa heille, että toivot heidän pystyvän jättämään senhetkisen puuhansa muutamaksi minuutiksi ja kertovan sinulle, ettei ole hätää. Kerro heille, että se auttaa sinua ja että sen jälkeen he voivat jatkaa puuhaansa. En tietenkään tiedä, kauan siihen menee, mutta voisiko tuollainen pyyntö auttaa siihen, että he jaksaisivat jatkossa pysähtyä rauhoittelemaan sinua, kun pelko valtaa mielesi?
Luulen, että myös joku ammattilainen pystyisi opettamaan sinua oman mielen rauhoittamisessa. Oletko saanut tämän syöpään sairastumisen tiimoilta aikoja psykologille? Jos et, niin ehkä voisit pyytää sellaisia samalla kun käyt terkkarilla juttelelemassa noista OCD-epäilyistä? Psykologi osaa auttaa sinua pelkojen kanssa, sillä erilaiset pelot ovat meille ihmisille aika tyypillisiä ja psykologit työskentelevät paljon niiden parissa.
Jos haluat, olemme täällä Lasten ja nuorten puhelimessakin aina valmiit kuuntelemaan sinua. Numeromme on 116 111 ja vastaamme puheluihin joka päivä. Puhelut eivät maksa sinulle mitään ja voit soittaa anonyyminä. Meidän kanssamme voi myös chattaillä täällä Nuortennetissä joka ilta klo 17-20 tai kirjoittaa meille nettikirjeen.
Hyviä vointeja sinulle ja pikaista paranemista!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos lisäkysymyksestä! Joskus hankalien asioiden sanominen ääneen on tosiaan vaikeaa. Silloin voi olla helpompaa kirjoittaa niistä. Mitä siis sanot, jos kirjoittaisit tuolle et:n opettajalle, että voisitteko siirtyä puhumaan jo muista asioista, sillä näiden asioiden pitäminen esillä jatkuvasti tuntuu tosi raskaalta? Voit laittaa viestin vaikka wilman kautta tai sitten sähköpostilla. Uskon hänen ymmärtävän, että nämä maailman tilaan liittyvät aiheet voivat aiheuttaa ahdistusta ja jos niitä on pakko vielä käsitellä, niin teemaa voisi tutkia välillä toiveikkaasti.
Sama pätee myös noihin diagnoosiepäilyihisi. Jos asiasta puhuminen ensimmäistä kertaa jännittää, voisit laittaa niistä viestin terkkarillesi. Voit kirjoittaa viestissäsi, että olet pohtinut tällaisia asioita ja että olisikohan mahdollista tulla juttelemaan niistä tai päästä tutkimuksiin? Hän kyllä tietää, miten siitä edetään. Miltä tämä kuulostaa?
Nämä asiat ovat sekä et:n opettajalle että terkkarille varmasti tosi tuttuja ja jokapäiväisiä, joten uskon heidän suhtautuvan viesteihisi asiallisesti ja ymmärtävästi.
Toivottavasti asiat etenevät. On hienoa, että pidät huolta itsestäsi!
Mukavaa kevään jatkoa sinulle!
Toivottaa
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
On varmasti pelottavaa katsoa oman tyttöystävän sairastamista. Ymmärrän, että olet hänestä tosi huolissasi. Kuulostaa siltä, että ei ole vielä kenenkään aikuisen tiedossa.
Syömishäiriöissä aikainen avunsaanti on erityisen tärkeää. Kehotankin sinua kertomaan huolestasi esimerkiksi koulusi terkkarille mahdollisimman nopeasti. Muita vaihtoehtoja ovat tyttöystäväsi vanhemmat, koulusi kuraattori tai kuka tahansa opettaja. Sekään ei haittaa, jos tyttöystäväsi on toisessa koulussa. Oma terkkarisi voi ottaa yhteyttä tyttöystäväsi kouluterkkariin ja välittää huolesi hänelle. On ensiarvoisen tärkeää, että tyttöystäväsi pääsee avun piiriin mahdollisimman nopeasti.
Ei haittaa, vaikka tyttöystäväsi suuttuisi sinulle. Terkkari voi ottaa hänet luokseen kertomatta, kuka hänestä on ollut huolissaan. Tärkeintä on, että tyttöystäväsi alkaisi saamaan apua syömispulmaansa mahdollisimman nopeasti. Vaikka hän suuttuisi sinulle tai välinne katkeaisivat, hän kyllä tulee ymmärtämään, että olit hänestä huolissasi eikä sinulla ollut vaihtoehtoja. Syömishäiriöt ovat vakavia eikä tilanne voi jatkua tuollaisena enää yhtään kauempaa.
Sinä voit auttaa häntä olemalla hänen kanssaan samalla tavalla kuin ennenkin. Tehkää mukavia asioita ja jutelkaa tavallisista asioista. Tärkeintä on, että hän voi kokea olevansa sinulle ja muillekin tärkeä ja hyvä sellaisena kuin on, painosta tai ulkonäöstä huolimatta.
Ethän jää huolesi kanssa yksin. Sen lisäksi, että kerrot ystävästäsi terkkarille tai muulle aikuiselle, joka voi viedä asiaa eteenpäin, puhu asiasta omille vanhemmille tai jollekulle toiselle, ettei asia paina sinua liikaa. Tee itsekin mukavia asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli ja pidä kaikin tavoin hyvää huolta myös itsestäsi.
Sekä sinä että ystäväsi voitte soittaa myös meille Lasten ja nuorten puhelimeen, jos haluatte jutella asiasta anonyymisti. Numeromme on 116 111 ja meille voi soittaa ilmaiseksi joka ikinen päivä. Puheluihin vastaavat MLL:n vapaaehtoiset aikuiset. Tai jos kirjoittaminen on helpompaa, meillä on chat auki täällä Nuortennetissä joka ilta klo 17-20.
Aurinkoa kevääseen sekä sinulle että tyttöystävällesi! Toivotaan, että hän pääsee pian avun piiriin ja alkaa voimaan paremmin!
Lämpimin ajatuksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä14.3.2025, 15:04 vastauksena käyttäjälle: Miksi mua masentaa se, että mulla ei ole poikaystävää? #191727AvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Sitä oli mukava lukea – tunnet selvästi itsesi hyvin ja osaat sanallistaa tunteitasi ja toiveitasi. Sinulla tuntuu myös olevan ihanat vanhemmat, jotka pitävät sinusta hyvää huolta.
Ajattelen, että seuran ja rakkauden kaipuu on hyvin luonnollista – kukapa ei haluaisi tuntea olevansa tykätty, haluttu ja kaivattu. Meidät on luotu rakastamaan ja olemaan toisten ihmisten kanssa. Juurikin romanttisten elokuvien tai kirjojen avulla pääsemme jo vähän nauttimaan noista tunteista ja kuvittelemaan, millaista romanttinen tosirakkaus mahtaa olla.
Suuret tunteet ja tunteikkuus eivät ole ollenkaan paha juttu. Mitä olisikaan elämä, jossa mikään ei tunnu miltään tai kaikki tuntuisi vain laimealta? Vaikka myös surut ja pettymykset voivat olla vahvasti tuntevilla ihmisillä suurempia, niin myös ilo tuntuu heillä vahvasti koko kehossa ja ihastus ja rakkaus voivat pakahduttaa ja saada leijumaan. Se se on elämää!
Myös alakulo ja masennus kuuluvat joidenkin elämään. Aina masennuksen syy ei selviä ja se on ihan ok. Onko olosi nyt siis parempi? Kun hoitotasapaino on kunnossa, saat tarvittaessa apua ja opit tuntemaan itsesi päivä päivältä paremmin, kaikenlaisten diagnoosien kanssa voi onneksi tulla toimeen ja elää hyvää ja onnellista elämää.
Sain viestistäsi sen vaikutelman, että olet onneksi saanut muuttonne jälkeen uusia kavereita. Se on hienoa! Eikä vauvakuumekaan huonolta kuulosta, monilla on vahva hoivavietti jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Toivottavasti saat joskus jälkikasvua, jos sitä vielä aikuisena toivot. Omien lasten kanssa saa taas ihan uudella tavalla ihmetellä tätä maailmaa ja sen tapahtumia, isoja ja pieniä.
Kuulostaa siltä, että tykkäät pohtia asioita – toivottavasti sinulla on lähelläsi hyviä keskustelukumppaneita, joiden kanssa voit vaihtaa ajatuksia.
Jos joskus kaipaat juttukumppania, mutta kaikki läheisesi ja kaverisi ovat varattuja, niin olet aina tervetullut soittamaan meille Lasten ja nuorten puhelimeen! Juttelemme mielellämme kanssasi kaikesta maan ja taivaan väliltä. Numeromme on 116 111 ja palvelumme on auki joka päivä. Täällä Nuortennetissä voit ottaa yhteyttä chatin tai kirjepalvelun kautta. Kuulisimme sinusta mielellämme!
Parhain terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Lämmin tervehdys sinulle sinne ruudun toiselle puolelle! On hyvä, että kerrot näistä asioista etkä jää niiden kanssa yksin. Lähelläsi olevat aikuiset selvästi välittävät sinusta ja haluavat sinun parastasi. Olet vanhemmillesi äärettömän rakas! Vanhempana sinäkin varmasti haluaisit enemmän kuin mitään muuta, että oma lapsesi olisi onnellinen vailla murheita.
Itsensä hyväksyminen, elämän tarkoituksen pohtiminen ja oman identiteetin rakentuminen ovat tärkeitä nuoruuden kehitystehtäviä, joskaan eivät yleensä kovin helppoja ja aiheuttavat usein epävarmuutta. Kertomasi kuulostaa siis sikäli ihan normaalilta ja toivoisin, että pystyisit luottamaan siihen, että opit pikkuhiljaa tuntemaan uuden itsesi, sellaisen joka sinusta lapsuuden jälkeen tässä myllerryksessä hiljakseen kehittyy.
Murrosiässä moni asia muuttuu. Luontainen temperamentti pysyy, mutta moni muu meissä muuttuu, samoin käsitys itsestä muovautuu ja heittää häränpyllyä monesti ja vielä aikuisenakin. Siihen pitää vain tottua, että tutustumme itsekin itseemme joka päivä uudestaan ja paremmin. Kun saat tulevien vuosien aikana lisää varmuutta siihen, kuka ja millainen olet tai haluat olla, tilanne kyllä helpottuu, olen siitä ihan varma.
Myös kaverisuhteet saattavat muovautua nuoruuden aikana juuri siksi, että ihminen itsekin muuttuu. Sinäkin olet erilainen nyt kuin alaluokilla ja niin kuuluu ollakin. Toivoisin tietenkin, että sinulla olisi joku kaveri, jonka kanssa voit viettää aikaa ja pohtia tätä elämänmenoa. Voit vaikuttaa omalta osaltasi kaverisuhteisiin olemalla ystävällinen ja luotettava, kysymällä kuulumisia ja kuuntelemalla. Mutta muiden käytökseen et voi vaikuttaa. Joskus voi olla parempi jättää kaverisuhde, jossa ei itse tule kuulluksi tai tulee kohdeltua huonosti. Väärinkäsityksiä tai pieniä suuttumisia tietenkin voi aina tulla, mutta riidat voi sopia ja anteeksi pyytää, jos tuntuu siltä, että kaikesta huolimatta viihtyy toisen seurassa.
Minua suretti lukea, että satutat itseäsi eivätkä elintapasi ole tällä hetkellä kaikkein parhaat. Toivoisin, että olisit hellä ja armollinen itseäsi kohtaan ja kohtelisit itseäsi kauniisti. Olet kaiken rakkauden ja huolenpidon arvoinen ja se koskee myös sitä, miten itse ajattelet ja kohtelet itseäsi. Mitä rankempaa sinulla on, sitä paremmin sinun olisi hyvä kohdella itseäsi. Kun on kurja mieli, tee jotain, mikä tekee sinulle hyvää. Mene luontoon ja kuuntele ympäristön ääniä, syö jotain hyvää, pyydä vanhempaasi antamaan sinulle päähierontaa tai silitä lemmikkiä, jos sinulla sellainen on. Kuuntele kaunista musiikkia tai silitä itse itseäsi. Aivosi eivät tee eroa siinä, kuka ihoasi sivelee.
Lisäksi: ota vastaan kaikki aikuisten apu, jota sinulle tarjotaan. On tosi hienoa, että olet päässyt kuraattorille! Hän tietää, millaista nuorena voi olla ja osaa auttaa sinua, jos vain pystyt kertomaan hänelle huolistasi. Voi mennä tovi, kunnes opit luottamaan ja puhumaan hänelle, mutta se kyllä kannattaa.
Toivoisin myös, että uskaltautuisit tukeutumaan myös vanhempiisi. Voi olla, että he eivät tiedä, miten pystyisivät sinua auttamaan. Aina ei tarvitse sanoja, mutta voisitko esimerkiksi joskus sanoa, että sinulla on kurja olo ja että voisitko päästä kainaloon tai voisiko joku hieroa jalkojasi tai muuta vastaavaa, mikä vain sinusta tuntuisi luontevalta. Tutkimusten mukaan kosketuksella on tosi iso positiivinen vaikutus ja se voisi ehkä olla hyvä vaihtoehto sille, että olet yksin tunteesi kanssa ja satutat itseäsi. Mitä ajattelet?
Voit aina myös soittaa meille numeroon 116 111. Arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20 sinulle vastaa koulutettu vapaaehtoinen ja joka ilta klo 17-20 linjan toisessa päässä on MLL:n ammattilainen. Soittaminen on aina maksutonta eikä sinun tarvitse kertoa nimeäsi. Jos kirjoittaminen on sinulle helpompaa, meillä on täällä Nuortennetissä chat auki joka ilta klo 17-20 tai sitten voit kirjoittaa meille nettikirjeen. Senkin löydät täältä Nuortennetistä. Meille voi olla yhteydessä niin usein kuin haluaa.
Kiva, kun kysyit muilta nuorilta vinkkejä. Toivottavasti joku vastaa sinulle. Monesti juuri puhuminen ja aika auttavat. Joku päivä sinäkin tulet huomaamaan, että pahin on jo ohi ja olosi on jo kevyempi.
Pidäthän huolta itsestäsi! Sinua on vain yksi ja olet juuri oikeanlainen tuollaisena kuin olet!
Toivon sinulle kaikkea hyvää,
terveisin Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi! On tosiaan valitettavan yleistä, että lapset saavat seksuaalissävytteisiä viestejä netissä ja erilaisilla somealustoilla. Sellaista paikkaa ei netissä olekaan, mikä olisi suojassa näiltä ihmisiltä.
Olet kyllä toiminut esimerkillisesti, kun olet estänyt ko. henkilöt ja tehnyt heistä ilmoituksen. Hyvä sinä! Toivottavasti asia on edennyt eivätkä he ole enää pystyneet jatkamaan toimintaansa. Hienoa, ettet enää hyväksy tuntemattomia ihmisiä snäpissä – heille on turha antaa aikaansa, vaan on parempi keskittyä ystävien kanssa olemiseen tai viestittelyyn. Uusia tuttavuuksia kyllä löytää paremmista tai turvallisemmistakin paikoista.
Osaa nuorista kertomasi kaltaiset viestit eivät tosiaan häiritse. Heillä on ehkä hyvä itsetuntemus ja he näkevät itsensä arvokkaana eivätkä hätkähdä pienestä. Syitä voi olla monia muitakin ja tosiaan kuviin tai viesteihin voi myös turtua.
Toiset taas järkyttävät näistä pahasti, he eivät tiedä, kuinka niissä tilanteissa kuuluisi toimia ja kohtelevat näitä tuntemattomia ”saalistajia” turhankin kauniisti (sillä hyvää käytöstähän meille on aina opetettu). Jos tuntuu, ettei kukaan tykkää, voi tällainen huomio tuntua hyvältä ja silloin viestittelyä saattaa jatkaa, kunnes huomaa sen muuttuneen ahdistavaksi tai pelottavaksi. Joskus toki viestittelyn jatkamiseen voi johtaa silkka mielenkiinto tai se, että on tylsää.
On siis tosi hyvä, että käyt hiljaista taistelua näitä lapsia etsiviä aikuisia käyttäjiä vastaan (ja osahan voi toki olla toisia nuoria, mutta heidänkin kuuluisi oppia, että netissäkin kuuluu kohdella toisia ihmisiä nätisti) ja ilmoitat heistä eteenpäin. Mutta en olisi huolissani siitä, etteivät ne hetkauta sinua. Hyvä vain, jos et niiden vuoksi menetä yöuniasi eivätkä ne muutenkaan vaikuta hyvinvointiisi.
Maailma muuttuu pikkuhiljaa paremmaksi, kun olet tekemässä siitä omalta osaltasi turvallisempaa muille lapsille ja nuorille. Kiitos siitä!
Kaikkea hyvää sinulle,
toivottaa Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi ja olipa hyvä, että kirjoitit asiasta tänne!
Ikävää kuulla, että opettajan käytös aiheuttaa sen, että tunneilla vihaa olla. Vaikka kaikista opettajista ei pitäisikään, niin oppitunneilla olon pitäisi tuntua turvalliselta. Jos kokee opettajan käyttäytyvän asiattomasti, niin siitä on ehdottoman tärkeää kertoa jollekin aikuiselle, jotta asiaan voidaan puuttua! Oletko kertonut tästä esimerkiksi omalle lähiaikuiselle tai koululla jollekin toiselle opettajalle tai rehtorille? Vaikka olisitkin kertonut jo, mutta tilanteeseen ei ole tullut muutosta, niin aina kannattaa kertoa uudestaan.
Jos haluat jutella tästä lisää, niin voit ottaa yhteyttä myös meidän Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin tai nettikirjepalveluun. Meillä voit jutella mistä aiheesta tahansa luottamuksellisiesti ja nimettömästi! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Toivon kovasti, että kerrot asiasta rohkeasti vielä jollekin sinua lähellä olevalle turvalliselle aikuiselle!
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”haluan [nimimerkkiä muutettu]”!
Kiitos, kun kerroit tilanteestasi! Kirjoitit, kuinka vanhempasi suuttuvat usein ja helposti sekä kuinka sinulle on asetettu tiukat säännöt. Jokainen varmasti kaipaa kuulla omilta läheisiltään, että nämä ovat ylpeitä ja onkin kurja kuulla, että vanhempasi eivät ole tätä osanneet sanoittaa sinulle. Sinussa on paljon muutakin kuin pelkkä urheilu, arvosanat tai huoneen siisteys!
Oli myös ikävä kuulla, että isäsi on rasisti ja suhtautuu vähättelevästi mielenterveyteen liittyviin haasteisiin. Puhuminen voi varmasti olla vaikeaa, jos aikuisilla on ennakko-oletuksia mielenterveyteen liittyvistä asioista tai jos vastaanotto on yleisesti ollut huono.
Jokaisessa perheessä on vähän erilaiset rajat ja säännöt ja ne kertovat välittämisestä. Aikuisten tehtävänä on asettaa rajat, mutta tärkeää olisikin, että perheen lapset pääsevät osallistumaan keskusteluun ja yhdessä sopimiseen.
Tuot tässä viestissäsi tosi tärkeitä ajatuksia, joista vanhempiesikin olisi tärkeää saada kuulla. Ymmärrän kuitenkin, että omien ajatuksien kertominen ääneen voi tuntua vaikealta, jos vastaanotto on yleensä ollut huono. Mitä luulet, pystyisikö vanhempiesi kanssa keskustella sellaisena hetkenä, jolloin on rauhallista? Jos heille kertoisi, että olet ollut masentunut, kaipaisit kuulla heidän olevan ylpeitä sinusta ja toivoisit, että säännöistä voitaisiin keskustella? Jos puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit kokeilla kertoa asiat myös tekstin muodossa. Olet nimittäin hienosti osannut kuvata asiaa tässä viestissäsi!
Joskus voi olla parempi ja helpompi jutella jonkun perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa, jos puhuminen omille vanhemmille tuntuu mahdottomalta ja ilmapiiri kotona on tulenarka. Esimerkiksi koulun oppilashuolto, esimerkiksi kuraattori, tarjoaa tukea nuorille monenlaisissa tilanteissa. Tärkeää onkin, ettei jää yksin ja saa apua itselleen.
Voit ottaa yhteyttä myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin tai nettikirjepalveluun. Kanavissamme voit jutella mistä aiheesta tahansa luottamuksellisesti ja nimettömästi. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa 116 111 joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Muista, että voit olla tosi ylpeä itsestäsi, kun olet rohkeasti kertonut ajatuksistasi täällä. Ethän jää jatkossakaan yksin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei sinä!
Hienoa, että etsit keinoja, joilla voisit helpottaa omaa oloasi ja tehdä arjestasi vähemmän kuormittavaa. Kerrot olevasi introvertti ja kuormittuvasi sosiaalisista tilanteista. Hyvä kuulla, että sinulla on ystäviä ympärilläsi, joiden seurassa viihdyt. Nämä asiat eivät sulje toisiaan pois – ihmisellä voi olla läheisiä ystäviä, joiden seurasta nauttii ja samalla voi tarvita paljonkin aikaa palautuakseen kohtaamisista, myös niistä kivoistakin.
Me kaikki olemme erilaisia, toiset meistä saa lisää energiaa muiden seurassa olemisesta, toiset meistä taas kaipaavat enemmän rauhaa, hiljaisuutta ja tilaa ympärilleen. Sen sijaan, että yrität muuttaa itseäsi, yritä huomioida hyviä asioita itsessäsi. Mitkä asiat tekevät sinusta oman ainutlaatuisen ja ainutkertaisen itsesi?
Kerrot olleesi osastolla masennuksen ja muiden syiden takia. Jos voit tällä hetkellä psyykkisesti huonosti, on täysin ymmärrettävää, että koet myös sosiaaliset tilanteet ahdistaviksi ja kuormittavaksi. Se ei tarkoita, että tämä piirre olisi sinussa aina – kun alat voimaan paremmin ja kehosi ja mielesi rauhoittuu, myös aikaisemmat painostavat ja ahdistavat tilanteet voivat muuttua siedettävimmiksi.
Mikä auttaa sinua palautumaan ja rauhoittumaan? Voisitko yrittää lisätä näitä tässä hetkessä arkeesi, erityisesti koulupäiviisi ja -iltoihisi? Tärkeää on se, miten hyvin olet huomannut mitkä tilanteet sinua kuormittavat. Kun näitä tilanteita pystyy ennakoimaan ja varaamaan sen jälkeen omaa aikaa palautumiseen alkaa arki sujumaan varmasti paremmin.
Toivottavasti sinulla on tällä hetkellä joku aikuinen tai ammattilainen, jolle jutella olostasi. Hänen kanssaan voitte miettiä myös oloasi helpottavia ja palauttavia keinoja. Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi jos sitä tarvitset. Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa mielen päällä olevasta asiasta, nimettömästi ja luottamuksella!
Auringonvaloa ja tsemppiä viikkoosi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Mitä teen,
Olet rohkea, kun otat puheeksi sinua vaivaavan asian. Kuten tästä viestiketjusta huomaat, et ole yksin haasteesi kanssa vaan sinulla on paljon kohtalontovereita! On myös hienoa, että olet yrittänyt lopettaa valehtelun etkä tee sitä juurikaan ystävillesi. Hyvä sinä!
Ikävä kuulla, että valehtelu on vaikuttanut sinun ja isäsi väleihin. Mainitset, että aloit valehtelemaan isällesi suunnilleen kaksi vuotta sitten. Tapahtuiko silloin jotain erityistä? Oletteko pystyneet juttelemaan asiasta isäsi kanssa? Entä mitä ajattelet, jos yrittäisit näyttää hänelle tänne kirjoittamasi viestin?
Jos isäsi on itse hyvin rehellinen, voi hänen olla hankala ymmärtää tapaasi valehdella ja siksi on tärkeää jutella asiasta, jotta voit kertoa, ettet pysty lopettamaan sitä ja että tarvitset siihen apua.Kerrot tulleesi rangaistuksi valehtelusta ja olet myös itse rankaissut itseäsi. Valehtelemisesta voi tulla tapa, josta on vaikea päästä eroon. Rangaistus on kuitenkin kehno tapa motivoida itseä tai toista muutokseen, voisitko ajatella enemmän palkitsevasi itsesi, jos olet onnistunut vaikkapa olemaan päivän valehtelematta isällesi? Tai voisitteko yhdessä miettiä jotain palkitsevaa?
Voit myös jutella asiasta koulussasi kuraattorille tai terkkarille. Lisäksi voit aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin. Olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella! Asiat järjestyvät kyllä, kun otat ne rohkeasti puheeksi!
Aurinkoista kevään odotusta!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Ihminen1234,
Hienoa, että uskalsit jakaa kokemuksiasi tänne keskustelupalstalle. Kerrot ahdistuksestasi sekä siitä, että olet joutunut koulussa kiusatuksi. Olen todella pahoillani puolestasi, kukaan ei ansaitse tulla kiusatuksi, ei seksuaalisuuden, sukupuolen, ulkonäön tai minkään muunkaan syyn takia. Toivon, että ympärilläsi on ihmisiä, kuten tyttöystäväsi, joilta saat tukea vaikeissa ja hankalissa tilanteissa niin koulussa kuin arjessa muutenkin.
Kerrot kokeneesi pahaa ahdistusta pari vuotta sitten. Toivottavasti olosi on helpottanut ja olet löytänyt asioita elämääsi, jotka voivat helpottaa oloa ahdistuksen keskellä. Mitkä asiat saavat sinut tällä hetkellä voimaan paremmin? Voisitko yrittää lisätä niitä asioita elämääsi?
Kirjoitat myös, että olet huolissasi mielenterveydestäsi. Oletko pystynyt kertomaan ajatuksistasi jollekin aikuiselle tai ammattilaiselle? Olisi tärkeää, että saisit apua ja tukea itsellesi, jotta olosi ja ajatuksesi kevenisivät ja alkaisit voimaan paremmin. Onko lähipiirissäsi aikuista, johon luotat ja jolle voisit ajatella kertovasi olostasi? Jos asiasta ääneen puhuminen tuntuu hankalalta, voit myös näyttää tänne kirjoittamasi viestin.
Me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme myös tukenasi! Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta luottamuksella ja nimettömästi. Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa joka ilta klo 20–24, nyt myös viikonloppuisin! Sinne voi soittaa pahan olon hetkellä ja saada ammattilaisen tukea, myös nimettömästi ja luottamuksella.
Voimia ja jaksamista sinulle toivoen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Huvitutti,
Viestisi on moderaattorien toimesta siirretty Päivystäjä mukana keskustelussa -palstalle, sillä Nuortennetin aikuisilla on herännyt huoli sinusta. Kirjoitat viestissäsi toisen ihmisen sekä itsesi vahingoittamisesta, joka on aina vakava ja huolestuttava asia. Oletko pystynyt näiden viestien lisäksi kertomaan olostasi ja ajatuksistasi jollekin lähipiirisi aikuiselle?
On tärkeä kuulla, että sinulla on elämässäsi läheisiä, jotka välittävät sinusta ja joista sinä välität. Läheiset voivat myös rohkaista hakemaan apua, jos yksin ei jaksa tai pysty. Voisiko esimerkiksi siskosi auttaa ja tukea sinua avun hakemisessa?
Pahaa oloa ei kannata ohittaa. Jos huomaa olevansa jatkuvasti mieli maassa, ärtynyt tai ärsyyntynyt, jatkuvasti itkuinen tai turta, tai ajatukset pyörivät itsensä tai muiden vahingoittamisessa, on tärkeä kääntyä aikuisten puoleen ja kertoa olostaan. Koulussa esimerkiksi kuraattori ja terkkari on oppilaita varten ja auttavat ja kuuntelevat juuri tämän kaltaisissa asioissa.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi, jos sitä kaipaat. Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Lisäksi Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa klo 20–24 joka ilta, nyt myös viikonloppuisin! Sinne voi soittaa pahan olon hetkellä ja saada tukea ammattilaiselta, myös nimettömästi ja luottamuksella.
Pidäthän huolta itsestäsi, yksin ei tarvitse jäädä <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä4.3.2025, 11:37 vastauksena käyttäjälle: oon trans, haluisin jo alkaa transitioitumaan mutta en uskalla. #191243AvainmestariHei trans19,
Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa tänne Nuortennettiin sinulle henkilökohtaisesta ja tärkeästä asiasta! Toivon, että saat myös muilta nuorilta vastauksia kysymyksiisi ja löydät täältä vertaistukea samassa tilanteessa olevilta nuorilta.
Pohdit viestissäsi, miten alkaisit muuttamaan ulkonäköäsi kohti oikeaa sukupuoli-identiteettiäsi. Asia varmasti jännittää ja mietityttää – toisaalta sinulla on oikeus edetä juuri siinä tahdissa, joka sinusta tuntuu luontevalta tässä hetkessä. Omaa sukupuoli-identiteettiään voi aluksi ilmaista esimerkiksi meikin, vaatetuksen, hiustyylin ja uuden nimen kautta. Lisää tietoa ja vertaistukea löydät asiasta esimerkiksi Sukupuolen osaamiskeskuksen sivuilta!
Tärkeintä on, että kuuntelet omaa oloasi ja tuntemuksiasi – mikä tuntuu luonnolliselta ja luontevalta. Voit myös ottaa asian puheeksi uudelleen äitisi kanssa, on mahdollista, että hienotunteisuudesta sinua kohtaan hän ei itse kysele vaan odottaa sinun avaavan keskustelun.
Olet täysin riittävä ja ainutlaatuinen juuri omana itsenäsi. Meistä jokaisella on oikeus määritellä tai olla määrittelemättä omaa sukupuoltaan eikä se koskaan ole liikaa tai liian vähän. Olet hyvä juuri noin <3
Mikäli kaipaat vielä juttuseuraa, me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme mielellämme tukenasi! Olemme auki vuoden jokaisena päivänä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.
Aurinkoisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariMoi ”I’m only human”!
Hienoa, kun päätit kirjoittaa tänne! Toivottavasti saisit tähän myös muiden nuorten vertaiskokemuksia.
Ymmärrän hyvin, että ikävistä ja huolestuttavasta asioista, kuten vaikka ilmastonmuutoksesta, puhuminen voi kuormittaa. Silloin voi tulla tosi toivotonkin olo sekä voi olla vaikea nähdä mitä kaikkea hyvää ja toivoa tuovaa maailmassa vielä on. Jos ymmärsin oikein, niin ilmeisesti et-tunneilla on myös oppilaita, joiden takia et uskalla kertoa opettajalle ajatuksistasi. Ymmärrän myös, että opelle voi olla vaikea puhua, jos luottamusta ei ole vielä rakentunut kunnolla.
On tosi hienoa, että olet pohtinut myös puhuvasi terkkarille. Ahdistus, väsymys sekä oma epäilys ADHD:sta/ASD:sta ovatkin sellaisia aiheita, joista on hyvä kertoa esimerkiksi juuri terveydenhoitajalle. Samaan aikaan voi olla kuitenkin tosi vaikeaa puhua, erityisesti, jos on haasteita rakentaa luottamusta ihmisiin.
Onko sinulla lähelläsi jotakin sellaista aikuista, kenet koet turvalliseksi ja luotettavaksi? Joku sellainen, kenelle sinun olisi mahdollisimman helppo puhua? Jos nyt toistaiseksi ei ole vielä pystynyt puhumaan opettajalle tai terkkarille, niin tärkeää on, että voisit puhua ainakin jonkun oman läheisen aikuisen kanssa.
Mitä muuten ajattelisit siitä, että jos menisit juttelemaan terveydenhoitajan kanssa, mutta avaisit ensimmäisellä kerralla vain sen verran, mikä itsestä tuntuu sopivalta? Jos terkkarille kertoisi, että haluaisit päästä juttelemaan, mutta tarvitset aikaa, jotta luottamus pääsee rakentumaan? Tällöin terveydenhoitajakin voisi osata varautua siihen, että antaa sinulle tilaa ja aikaa.
Tiesitkö muuten, että myös meillä Nuortennetissä on Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja nettikirjepalvelu, joihin voi ottaa yhteyttä ihan millä asialla tahansa, jos haluaa puhua? Kaikki yhteydenotot ovat ilmaisia, nimettömiä ja luottamuksellisia. Meille voi ottaa yhteyttä niin monta kertaa kuin haluaa ja voi jakaa sen verran, mikä itsestä tuntuu hyvältä juuri sillä hetkellä.
Vaikka puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit olla jo nyt ylpeä itsestäsi, sillä olet osannut hienosti kirjoittaa ajatuksistasi tänne Nuortennettiin ja on hienoa, että pohdit opettajalle tai terkkarille puhumista. Tämä on jo tärkeä askel oikeaan suuntaan!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit