Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kiitos viestistäsi!

Ikävää kuulla, että sinua kiusataan koulussa. Kiusaaminen on aina väärin ja toivon, että tiedät sen, ettei kiusatuksi joutuminen ole sinun vikasi. Sinulla on ollut iso muutos, kun olet vaihtanut koulua ja tosi kurjaa, että uudessa koulussa on kiusattu.

Surullista kuulla myös, että sinua ahdistaa ja haluaisit kuolla sekä kuinka et pidä itsestäsi. Olet tärkeä ja arvokas sekä juuri hyvä tuollaisena kuin olet. <3

Kiusaamiseen pitää aina puuttua ja siksi kiusaamisesta on tärkeää kertoa aikuisille. On tärkeää myös, että omista vaikeista tunteista ja ajatuksista puhuu jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Kuka olisi sinulle sellainen aikuinen, kenelle sinusta tuntuisi kaikista helpoimmalta kertoa kiusaamisesta ja huonosta olostasi? Voisiko se olla esimerkiksi sinun oma lähiaikuinen, esimerkiksi vanhempi, tai opettaja?

Jos haluat jutella tilanteestasi lisää ja miettiä, miten parhaiten saisit haettua apua, voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen numerossa 116 111. Voit tulla myös chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia!

Olit tosi rohkea, kun kirjoitit tänne ja toivon, että rohkaistut kertomaan asiasta myös jollekin sinua lähellä olevalle luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle! <3

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki ”Mielenterveys pa*kana”!

Kiitos viestistäsi! Ikävää kuulla, että voit huonosti ja vointisi on lähtenyt menemään alamäkeä. Oli myös huolestuttavaa kuulla, että olet satuttanut itseäsi.

Joskus ahdistuksesta voi tulla kierre, joka ruokkii itse itseään. Ahdistuneena voi olla vaikea saada unta ja väsymys usein saa mielialan matalaksi. En tiedä, mitä kaikkea elämässäsi on meneillään, mutta seiskaluokalle siirtyminen on myös iso juttu ja tuo varmasti muutoksia arkeen.

Hienoa, että siellä opettaja ja kuraattori ovat tietoisia poissaoloistasi, mutta harmi, ettei aikasi kuraattorin kanssa ole vielä epäonnisten sattumien takia päässyt toteutumaan. Nyt kuitenkin tarvitset aikuisten tukea ja se, että olet pystynyt kirjoittamaan tänne voinnistasi, on jo tosi tärkeä askel!

Mainitsit, että et uskalla puhua vanhemmillesi. On ymmärrettävää, että puhuminen ei ole aina helppoa ja vaikeaa se voi olla erityisesti silloin, jos ei voi hyvin. Juuri silloin kuitenkin olisi tärkeää tukeutua läheisiin aikuisiin. Kerrottuaan oma mieli voi hieman keventyä ja silloin myös omat aikuiset osaisivat parhaiten olla tukena. Mitä siis ajattelisit siitä, että rohkaistuisit kertomaan vanhemmillesi?

Tosi tärkeää olisi myös, että pääsisit juttelemaan kuraattorin kanssa. Onko kuraattori ollut sinuun uudestaan yhteydessä, että saisitte uuden ajan? Jos ei ole ollut, niin voit myös itse laittaa hänelle viestiä ajan sopimiseksi.

Jos puhuminen tuntuu jännittävältä, niin voit kokeilla kirjoittaa voinnistasi ja näyttää tekstin haluamallesi luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi kuraattorille tai vanhemmille. Olet tässä osannut taitavasti sanoittaa oloasi ja joskus kirjoittaminen voi olla helpompaa kuin kasvotusten puhuminen.

Täältä voit halutessasi lukea lisää vinkkejä huolista puhumiseen: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/

Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti, voit olla yhteydessä myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen ja Nuorten tukilinjaan numerossa 116 111. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Voit jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti mistä tahansa. Jos puhuminen jännittää, niin meille yhteyttä ottaminen voi olla myös hyvä ja turvallinen tapa harjoitella vaikeista asioista puhumista.

Ahdistuksen kierteen saa kyllä katkaistua, mutta yksin ei pidä pärjätä. Olet kaiken avun ja tuen arvoinen. <3

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei MangoPepsi,

Onpa hienoa, että päätit kirjoittaa ajatuksesi ja tunteesi sanoiksi ja lauseiksi – toivottavasti jo sen auki kirjoittaminen keventää vähän oloasi. Kuvaat koskettavasti syvää ulkopuolisuuden kokemustasi, jota olet alkanut tuntea syksyn aikana yläkouluun siirryttyäsi. Aikaisemmin olet nauttinut kavereiden ja läheisten kanssa olosta, nyt sosiaaliset tilanteet niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa ovat alkaneet tuntumaan entistä vaikeammilta ja ahdistavimmilta. Pohdit, onko tämä normaalia vai pitäisikö sinun hakea apua.

Kuvaamasi ajatukset ja huolet kuuluvat useimpien ikäistesi elämään, kun yhtäkkiä mieli ja keho alkavat valmistautua irtautumaan lapsen maailmasta kohti nuoruutta ja aikuisuutta. Alkava murrosikä sekä siirtyminen yläkouluun ovat tuoneet elämääsi monia mullistuksia. Aikaisemmin luontevilta tuntuneet asiat, kuten fyysinen läheisyys perheen kesken tai hassuttelu kavereiden kesken, voi tuntua yhtäkkiä ahdistavalta tai vaivaannuttavalta. Nuoruusiässä tulemme yhtäkkiä hyvin tietoisiksi itsestämme ja samalla epävarmuus omasta olemisesta ja toisaalta huoli muiden mielipiteistä kasvaa. Lisää asiasta voit lukea täältä https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/tunteiden-kuohuja/

Mikäli sinua kuitenkin huolettaa omat ajatukset ja eri tilanteissa nouseva ahdistus saa otetta elämässäsi, kannattaa ehdottomasti jutella asiasta lähipiirin kuuluvan aikuisen kanssa. Voisitko ajatella meneväsi juttelemaan esimerkiksi koulun terkkarin tai kuraattorin kanssa? Myös Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa voit jutella meille mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella, vuoden jokaisena päivänä.

Mitkä asiat elämässäsi antaa sinulle rauhaa ja hyvää mieltä tällä hetkellä? On täysin ok vetäytyä omiin oloihin, jos isot kaveriporukat tuntuvat kuormittavilta tällä hetkellä. Voisiko musiikin kuuntelu, urheilu, kävely tai vaikka kirjan lukeminen auttaa rauhoittamaan mielesi? On viisautta kuunnella omaa jaksamistaan ja omia tarpeitaan kuin myös avun pyytäminen silloin, kun oma olo huolettaa.

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Tuntuupa kurjalta puolestasi. On varmasti raskasta kuunnella äitisi ja veljesi riitelyä eikä isästäkään tosiaan taida olla apua, jos on Ruotsissa asti.

On hyvä, että haluat jotain muutosta tilanteeseen. Kuulostaa siltä, että tilanne ei ole mukava myöskään veljellesi eikä äidillesi. Kaikista parasta olisi, jos äitisi hakisi apua siihen, miten saisi elämää kotona rauhallisemmaksi.

Sinä voit auttaa omalta osaltasi kertomalla kotitilanteestasi jollekin koulun ammattilaiselle, vaikka terkkarille tai kuraattorille. He voisivat tarjota äidillesi apua kertomalla, mistä hän voi teidän kotipaikkakunnallanne saada apua veljesi kanssa keskusteluun (tällainen voisi olla esimerkiksi perheneuvola). Kerro, että tilanne ahdistaa sinuakin ja sano myös tuo huolesi koskien sitä, että äitisi tekee jotain itselleen. Se viimeistään saa varmasti ammattilaisen huolestumaan perheestäsi ja tarjoamaan äidillesi jotain apua.

Jos sinua joskus pelottaa olla kotona tai äitisi vaikka lähtee jonnekin ja olet hänestä huolissasi, voit aina myös soittaa hätäkeskukseen. Poliisille ei ole iso vaiva käydä tsekkaamassa, onko äitisi kunnossa ja sitäkin kautta tulette saamaan perheellenne apua. Onhan kännykässäsi hätäkeskussovellus? Sen käyttäminen hätäkeskukseen soittamisessa on sikäli parempi, että siitä näkyy automaattisesti sijaintisi.

On tosi hyvä, että kerroit täällä tuosta mieltäsi painavasta asiasta ja aika isostakin huolesta koskien äitiäsi. Toivon, että pystyt nyt ottamaan seuraavan askeleen, jotta et jäisi yksin huolesi kanssa. Toivottavasti voit tarvittaessa tukeutua myös isääsi. Myös hänen on hyvä tietää, millaista sinulla on kotona tällä hetkellä.

Meillekin voi soittaa aina, kun siltä tuntuu tai jos huoli kasvaa liian suureksi. Kuuntelemme täällä mielellämme ja meille voi soittaa vuoden jokaisena päivänä. Numeromme on 116 111 ja soittaminen on täysin ilmaista ja anonyymia.

Pidäthän itsestäsi huolta!

Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei nimimerkki 12 ❤️‍🩹N-B🏳️‍🌈

Kiitos kommentistasi. Harmillista kuulla, että olet satuttanut itseäsi, mutta hyvä, että sinulla on mahdollisuus käydä juttelemassa voinnistasi. Kurjaa tosin, ettet tykkää käydä siellä eikä siitä ole ainakaan vielä ole ollut apua.

Psyykkisen puolen pulmat ovat siitä hankalia, etteivät ne poistu yhtä näppärästi kuin hammaskipu hammaslääkärissä. Joskus olon parantumiseen menee pitkänkin aikaa eikä se silti hoidu niin, että psykiatri ”parantaa” sinut, vaan vaaditaan joskus raskaaltakin tuntuvaa työskentelyä hankalien, kivuliaiden ja itselle arkojen aiheiden parissa.

Toivon kovasti, että jaksat jatkaa käyntejä ja pystyt olemaan psykiatrillesi rehellinen kaikista ajatuksistasi ja tunteistasi. Muutoin hän ei pysty auttamaan sinua eikä hoito etene. Toivon myös, että olet kertonut tai kerrot hänelle siitä, ettei hoito tunnu auttavan. Silloin hän voi miettiä, mitä voisitte tehdä toisin, jotta alkaisit voimaan paremmin.

Uskon, että jossain vaiheessa tilanne kääntyy parempaan suuntaan. Sillä jos jokin hoitomuoto ei auta, siirrytään yleensä kokeilemaan jotain toista. Pidäthän psykiatrisi aina hyvin kartalla siitä, miten voit ja mitä mielessäsi liikkuu, jotta hän voi tehdä parhaansa sinun auttamiseksesi.

Jos joskus kaipaat kuuntelijaa, olemme täällä tukenasi. Emme anna ammattiapua, mutta jos olo on kurja tai yksinäinen tai haluat jutella niitä näitä, niin soita meille. Aiemmassa viestissämme on kerrottu palveluistamme tarkemmin.

Voi hyvin!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Yks tyyppi,

Oletpa tärkeällä asialla liikkeellä, ystäväsi on onnekas, kun olet hänen tukenaan!

Kerrot, että sinä ja kaverisi olette huomanneet, että ystävänne syö huonosti ja että sinua huolestuttaa hänen terveytensä. Hyvä kuulla, että opettajanne tietää asiasta, aikuisten kuuluukin ottaa vastuu ystävänne avun saamisesta ja tervehtymisestä, mutta ymmärrän että asia huolettaa silti teitä. Jos opettajanne jo tietää asiasta, siinä tapauksessa voisitte hyvin kertoa hänelle, että asia huolestuttaa teitä ja haluaisitte auttaa kaverianne jotenkin. Opettaja varmasti ymmärtää ja osaa neuvoa teitä.

Olette pohtineet fiksusti sitä, mikä on auttamisen ja toisen asioiden urkkimisen ero. Usein vaikeassa tilanteessa tai olossa olevalle henkilölle asiasta kertominen voi olla hankalaa ja voi olla todella helpottavaakin, kun joku läheinen ihminen sanoo, että hei, näen että sulla on nyt hankalaa. Voinko auttaa tai tehdä jotain?

Luen tekstistäsi, että aidosti välität ystävästäsi ja olet hänestä huolissasi – miltä sinusta tuntuisi kertoa asia ystävällesi? Vaikka viestillä jos kasvokkain sanominen tuntuu hankalalta? Voit kertoa hänelle, että välität hänestä ja sinua huolettaa huomattuasi, että kaverisi syö huonosti. Voit myös rohkeasti kysyä ystävältäsi, että tuntuuko että hänellä on syömisen kanssa haasteita ja haluaisiko, että yhdessä kertoisitte asiasta vaikka terkkarille?

Voit myös aina ehdottaa ystävällesi, että soitatte vaikka yhdessä meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoitatte chattiin. Olemme auki vuoden jokaisena päivä näin syyslomaviikkojenkin aikanakin ja meille voi jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.

Voit olla todella ylpeä itsestäsi, kuinka ihanasti tuet ja huolehdit kaveristasi. Muistathan silti myös nauttia syyslomastasi ja tehdä kivoja asioita, jotta saat ajatukset välillä muuallekin. Voit myös aina jutella jollekin aikuiselle, joko omassa lähipiirissä tai sitten meille, joko huolestasi tai mistä tahansa muusta.

Aurinkoisin syysterveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kiitos, kun kirjoitit rehellisesti voinnistasi. Tosi ikävää kuulla, että voit huonosti, sinulla on itsetuhoisia ajatuksia ja syömisen kanssa on haasteita. Olen pahoillani, ettei äitisi osaa kuunnella sinua ja syyttää sinua voinnistasi. Toivon, että tiedät, ettei huono vointisi ole mitenkään sinun syytäsi. Vointisi kertoo siitä, että tarvitset nyt itsellesi mahdollisimman hyvää apua ja tukea.

Kirjoitit, että olet ollut avun piirissä, mutta se ei ole auttanut. Tärkeää olisikin, että saisit itsellesi lisää apua. Ymmärrän, että puhelimessa puhuminen voi tuntua vaikealta vieraan ihmisen kanssa ja jos joku on kotona, niin silloin ei välttämättä kunnolla pystykään. Muitakin keinoja on onneksi avun saamiselle!

Oletko vielä käynyt tapaamassa ketään ammattilaista, esim. kuraattoria tai terapeuttia? Jos käyt, niin hänelle olisi tärkeää kertoa rehellisesti, miten sinä voit juuri nyt ja kuinka koet, että nykyinen tuki ei ole auttanut riittävästi. Jos et käy tällä hetkellä kenenkään luona, niin koulusi kuraattori on hyvä lähestyä asian kanssa.

Jos puhelimessa puhuminen on vaikeaa, niin meiltä Nuortennetistä saa tukea myös chatin tai nettikirjepalvelun kautta. Lasten ja nuorten chat on auki joka ilta klo 17-20 ja nettikirjepalveluun voi kirjoittaa milloin tahansa silloin, kun kirjelaatikossa on tilaa. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia.

Meillä on myös ajanvarauschat, jossa tukenasi on MLL:n työntekijä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ajanvarauschat/

Jos tilanteesi on sellainen, että tarvitset vahvempaa apua itsellesi esimerkiksi päivystyksestä tai lastensuojelusta, niin chatin kautta voidaan olla puolestasi yhteydessä esimerkiksi hätäkeskukseen tai lastensuojeluun, jos suostut antamaan yhteystietosi. Lastensuojelusta saatu apu ei tarkoita automaattisesti sitä, että otetaan huostaan (se on itseasiassa ihan viimeinen vaihtoehto), mutta sieltä osattaisiin kartoittaa parhaimpia keinoja tueksesi.

Ansaitset saada itsellesi parhainta mahdollista tukea, joten ethän jää asian kanssa yksin. Olet tärkeä ja arvokas!

Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Kurja kuulla, miten sinulla on hankaluuksia mielenterveyden, kavereiden ja äidinkin kanssa. Ihanaa kuitenkin on, että haluat saada apua ja olet sitä hakenutkin. Aina vain avun saanti ei helpota tilannetta kovin nopeasti.

Nyt olisi tosi tärkeää, että ammattilaiset, jotka nyt ovat tai ovat viimeksi olleet apunasi, saisivat tietää, että saamasi apu ei ole ollut riittävää. Apua lisätään ja muutetaan aina tarpeen mukaan. Osaatko ottaa yhteyttä johonkin tällaiseen tahoon ja kertoa siellä, että olosi ei ole helpottunut, vaan tarvitset nyt tukevampaa apua?

Harmillisesti ei taida olemassa yhtä sellaista aikuista, joka voisi tai osaisi auttaa näissä kaikissa erilaisissa asioissa. Mielenterveyteen on olemassa omat tahonsa ja heidän kanssaan pääset purkamaan siihen liittyviä asioita ja opit esimerkiksi erilaisista ajatusvääristymistä sekä niistä keinoista, joilla pystyt hallitsemaan vaikkapa ahdistusta.

On erinomaista, että olet käynyt myös kuraattorin juttusilla. Voi tosiaan olla, että aina ei tunnu siltä, että käynnistä olisi ollut apua. Silti on todella hyvä, että olet saanut purkaa jollekin asioitasi, sillä aina kun asioista puhuu, ne selkiytyvät itsellekin. Ja kun asioista kertoo esimerkiksi kuraattorille, hän oppii tuntemaan sinua paremmin ja osaa jatkossa auttaa sinua paremmin verrattuna siihen, että tapaisit hänet ensimmäistä kertaa.

Kuraattorin kanssa voi jutella esimerkiksi juuri kotiin liittyvistä asioista, sillä hän voi olla niin halutessasi yhteydessä äitiisi ja yrittää kertoa hänelle sinun näkökulmasi asiaan ja kertoa, miten hän voisi olla paremmin tukenasi sen sijaan, että aiheuttaa sinulle turvattomuuden tunnetta.

Lisäksi kuraattori on oikea henkilö kaverisuhteisiin liittyvissä pulmissa, sillä hän voi halutessasi olla yhteydessä myös opettajiisi, mikäli opettaja pystyy tunnilla tukemaan sinua ja auttamaan omalta osaltaan hyvän luokkahengen rakentamisessa.

On siis tosi hyvä, että olet puhunut hankalista asioista eri ammattilaisten kanssa. Vaikka he eivät olekaan pystyneet vaikuttamaan niihin niin hyvin kuin olisit toivonut, niin olet selvästi tottunut hakemaan apua silloin kun tuntuu ettet selviä yksin ja olet oppinut puhumaan vaikeistakin asioista. Se on tosi tärkeää!

Valitettavasti paha olo ja hankalat asiat eivät aina muutu paremmaksi kovin nopeasti. Ehkä esimerkiksi äitisi ei pysty paljoa muuttumaan, mutta ehkä pikkuhiljaa hän oppisi ottamaan huomioon myös sinun tarpeesi, jos joku juttelisi hänen kanssaan. Ja jos yksi kerta ei riitä, niin ehkä siihen tarvitaan useampi kerta.

Minun täytyy siis vain rohkaista sinua olemaan sinnikäs hakiessasi apua. Kerro aikuisille rehellisesti, että olosi on huonontunut ja tarvitset enemmän apua. Aina avun hakemiseen ei ehkä olisi voimia, mutta toivon lämpimästi, että jaksat silti tehdä sen. Joskus se vaatii vain yhden lyhyen viestin. Ja ystäväsi on oikeassa siinä, että tosi vaikeassa hetkessä voit tosiaan myös soittaa/mennä päivystykseen tai soittaa hätäkeskukseen.

Jos kaipaat joskus kuuntelijaa, niin me olemme täällä sinunkin tukenasi! Meille voit soittaa numeroon 116 111 joka arkipäivä klo 14-24 ja viikonloppuisin klo 17-24. Illan viimeiset kolme tuntia puheluihin vastaavat ammattilaiset, muulloin MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset. Puhelut ovat aina täysin maksuttomia ja anonyymejä ja voit jutella kerrallaan niin pitkään kuin haluat, meillä ei ole mihinkään kiire. Voit myös tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa meille nettikirjeen, ne löydät täältä Nuortennetistä ja myös ne ovat anonyymejä. Ja jos haluat (ja annat meille yhteystietosi), niin myös me voimme tehdä uuden lastensuojeluilmoituksen. Joskus niitä voi olla hyvä tehdä useampi.

Toivon sinulle jaksamista, mutta myös auringon lämpöä, kauniita hetkiä ja onnen säteitä!

Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä