Hei nimimerkki ”Hmm”,
Kiitos, kun laitoit viestiä. Viestisi oli kovin lyhyt, mutta samalla huolta herättävä. Kerroit, että et jaksa enää.
En tiedä, mitä kaikkea olet kokenut ja mitä elämässäsi on meneillään, mutta on hienoa, että jaksoit kuitenkin kirjoittaa nämä sanat tänne. Vaikeiden asioiden kanssa ei tarvitse jaksaa yksin ja silloin on tärkeää saada tukea itselleen.
Oli mieltä painava asia, mikä tahansa, niin aina on hyvä hakea turvaa ja tukea joltakin luotettavalta ja turvalliselta aikuiselta. Toivoisin, että voisit mennä juttelemaan jaksamisestasi ja voinnistasi jonkun läheisen aikuisen kanssa. Ehkä tästä Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -sivusta voi olla tukea asian puheeksi ottamiseen: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Moikka! Nykyään tuntuu että kaikki ahdistaa. Pienet äänet alkavat ahdistamaan jatkuvasti, esimerkiksi jos joku muu imuroi tai tyhjentää tiskikonetta. Tuntuu myös etten pysty rentoutumaan koskaan, vaan aina pitäisi olla valmiina johonkin. Kaupassa käynti tai muille kuin perheelle tavallinen puhuminenkin tuntuu vaikealta, samoin viestien laitto. Tuntuu myös ettei harrastuksista tule mitään ja aina vain väsyttää.
Mulla ei ole ollut nyt kavereita kahteen vuoteen (lukuunottamatta henkilöä jonka kanssa juttelen vähän jos ollaan samassa bussissa) ja alkaa olla aika turhautunut olo siihen ettei ole ketään kelle jutella omista mielenkiinnonkohteista. Olen yrittänyt jutella vanhempieni kanssa niistä, mutta sen kyllä huomaa ettei heitä kiinnosta. Ensi syksynä menen lukioon ja olen yrittänyt toivoa, että saisin kavereita sieltä, mutta jos totta puhutaan niin tuntuu silti aika onnettomalta, koska mulle sanottiin aina yläasteesta, että sieltä löytyy paljon samantyyppisiä kavereita, mutten saanut.
En oikein tiedä kenelle puhua tai mistä lähteä korjaamaan tilannetta, kävin jo koulukuraattorilla kaveriasioita johtuen, mutta hän ei oikein auttanut, sanoi vain ”yritä vaan mennä johonkin porukkaan”…
(Nimimerkki on valenimi)
En tiedä mitä tekisin ku kotona minua haukutaan ja vielä kun on ulkonäkö paineita niin siihen lisäksi minulla on pikkuveli joka haukkuu minua jatkuvasti läskiksi ja [osa tekstistä poistettu] ja se ahdistaa niin paljon etten tiedä mitä tehdä ja kun pikku veljeni käyttää sanaa [osa tekstistä poistettu] haukkuma sanana eikä vanhempani edes välitä siitä
Hei nimimerkki ”Joku”!
Tosi hyvä, kun kirjoitit, sillä vaikeita asioita ei pidäkään jäädä yksin pohtimaan.
Olen pahoillani, että sinua haukutaan kotona. Haukkuuko sinua kukaan muu pikkuveljesi lisäksi? Ei ole oikein haukkua kenenkään kehoa tai käyttää rasistisia nimityksiä.
Oli ikävä myös kuulla, että sinulla on ulkonäköpaineita. Haukkuminen satuttaa aina ja varmasti tekee ulkonäköpaineiden kanssa painimisen vielä vaikeammaksi. Ulkonäköpaineet ovat harmillisen yleisiä, etkä ole yksin asian kanssa. Vaikka sitä voi olla välillä vaikea nähdä itse, niin sinä olet täydellinen juuri tuollaisena kuin nyt olet. <3 Jos haluat, niin ulkonäköpaineista voi lukea lisää täältä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/itsetunto/ulkonakopaineita/
Haukkuminen on kiusaamista ja aikuisten pitää puuttua siihen. Ikävä kuulla, että vanhempasi eivät ole välittäneet, kun veljesi on haukkunut sinua. Mitä luulet, voisiko vanhemmille kertoa vielä uudestaan, millä tavoin veljesi on haukkunut sinua ja kuinka koet myös ulkonäköpaineita? Ja jos vanhemmille sanoisi myös, että sinulle on tullut olo, että he eivät välitä?
Jos tuntuu, että vanhemmat eivät ota asiaa vakavissaan tai heille tuntuu muuten vaikealta puhua, niin silloin on hyvä kertoa asiasta jollekin toiselle aikuiselle, kenelle puhuminen tuntuu hyvältä ja turvalliselta. Tällainen aikuinen voi esimerkiksi olla sukulainen, kaverin vanhempi tai joku koulun työntekijä. Tuleeko sinulle mieleen ketään sellaista aikuista, kenelle voisit mennä juttelemaan?
Koulussa voi aina mennä juttelemaan esimerkiksi opettajan, kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. Heille voit jutella kokemastasi haukkumisesta sekä kertoa myös ulkonäköpaineistasi. Kummatkin ovat sellaisia asioita, että niiden kanssa ei pidä jäädä yksin!
Täältä voit lukea lisää vinkkejä siihen, miten huolia voi ottaa puheeksi ja jos puhuminen tuntuu jännittävältä, voit kokeilla hyödyntää myös ”Huoli puheeksi” -lomaketta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Voit soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111), jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti tilanteestasi. Vaihtoehtoisesti voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Muista, että olet tärkeä ja arvokas! <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä