Monikulttuurisuus ja kunnioittava kohtaaminen

Lasten ja nuorten moninaisuus on arkeamme niin kouluissa kuin vapaa-ajalla. Kaikilla meillä on tärkeä rooli siinä, että jokainen tulee kohdattua omana itsenään, ei sen mukaan, miltä ihminen näyttää, mistä hän on kotoisin tai mikä on hänen etninen taustansa tai ihonvärinsä.

Nuoren näkökulmasta arki saa merkityksensä pitkälti kavereista ja ystävistä, johonkin ryhmään kuulumisesta. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret saattavat kokea syrjivää kiusaamista tai rasismia, mikä sulkee ulkopuolelle. Koulussa ja vapaa-ajalla kiusaaminen ja syrjiminen heijastuvat myös koko ilmapiiriin, vaikkeivat ne kohdistuisi kuin osaan nuorista. Ne vaikuttavat nuorten yhteisiin kokemuksiin, turvallisuuden tunteeseen ja viihtyvyyteen.

Yhdenvertaisuus kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle

Yhdenvertaisuutta voidaan edistää:

  • mahdollistamalla kohtaamisia ja ystävystymistä
  • puuttumalla syrjivään kiusaamiseen
  • toimimalla esimerkkeinä luomalla mukaan ottavaa ja moninaisuutta arvostavaa toimintakulttuuria.
  • Kouluissa esimerkiksi tukioppilaat voivat olla myös merkittävässä roolissa uuden maahanmuuttajaoppilaan kotoutumisessa ja kouluyhteisöön kiinnittymisessä.

Rasismi kouluissa

Suuri osa lasten ja nuorten kokemasta rasismista tapahtuu koulupäivän aikana. Oppilaiden kanssa on tärkeää käydä keskusteluja siitä, mitä rasismi on, miten se ilmenee ja mistä se johtuu.

Rasismin taustalla on usein pelkoa, tiedon puutetta, vahvoja ennakkoluuloja ja stereotyyppistä ajattelua. Rasistinen käytös voi saada huomaamatta alkunsa esimerkiksi siitä, että muualla syntyneiden oppilaiden kanssa ei puhuta tai valitaan ryhmät ja välituntien oleskelupaikat syntyperän mukaan.

Oppilaiden kanssa on hyvä keskustella mitä ennakkoluulot ja stereotyyppinen ajattelu tarkoittavat. Jokaisella meillä on ennakkoluuloja. Olennaista onkin, että omia ennakkoluulojaan pitää haastaa ja punnita.

Omista mielipiteistä ja ennakkoluuloista huolimatta on tärkeää, että jokaista kohdellaan kunnioittavasti. Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi haluamallaan tavalla, ilman pelkoa leimaamisesta tai lannistamisesta. Jokainen voi kiinnittää huomiota siihen, kuinka puhuu toisista ihmisistä. On tärkeää puhua siten, että luodaan me-henkeä, eikä tuoteta toiseutta käyttämällä syrjivää puhetapaa.


Nuoret kotouttamisen tukena

Meidän kaikkien vastuulla on huolehtia, että jokainen pääsee osaksi koulu- ja vapaa-ajan yhteisöä. Suomeen muuttaneelle uuteen kotimaahan sopeutuminen on tärkeää, jotta jatkossa voisi opiskella, tehdä töitä ja kokea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa. Elämän perusasioiden, kuten sosiaalisten suhteiden, ystävien ja tuen saaminen, auttaa uutta oppilasta.

Näin voit auttaa uutta tulokasta kokemaan olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi:

  1. Esittele tulokkaalle koulun tai harrastuspaikan tilat ja käytännöt. Tutustuta naapuruston hengauspaikkoihin.
  2. Tervehdi ja kysy kuulumisia ja pyydä mukaan, ettei uusi nuori jää yksin.
  3. Pienillä eleillä on valtavan suuri merkitys. Hymy, tervehtiminen ja ystävälliset katseet ovat tärkeitä viestejä, jotka luovat myönteistä ilmapiiriä, vaikka yhteistä kieltä ei ole.
  4. Yhteisten tempausten avulla luodaan mukavaa me-henkeä.
  5. Kaverin ei tarvitse toimia terapeuttina, tärkeintä on osoittaa myötätuntoa. Aikuiset auttavat vaikeissa tilanteissa.

On hyvä muistaa, että itsessään muutto uuteen maahan on jo iso stressitekijä. Kotimaastaan paenneilla voi olla myös takanaan suuria menetyksiä, traumaattisia kokemuksia ja surua, jotka varmasti näkyvät myös nuoren arjessa.

Tutustuminen uusiin kavereihin sekä pääseminen osaksi lasten ja nuorten yhteisöä luo toivoa ja uusia näköaloja. Hyvän kotoutumisen edellytyksenä on toivo paremmasta tulevaisuudesta.

Lue lisää Tukioppilastoiminnasta ja löydä ideoita nuorten toimintaan

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Aiheeseen liittyvät

Aiheeseen liittyvät

Apua ja tukea

Osallistu