Motivaatio

”Mun kaverit halus aina vaan hengata kaupungilla koulunkäynnin sijaan. Olihan se aluks ihan hauskaa, kunnes opettajat rupes soittaa kotiin ja vanhemmat halus tietää, missä oon ollu päivisin. Siinä olikin sitten selittämistä.”

Vastuu omasta opiskelusta lisääntyy yläkoulussa ja kasvaa entisestään toisella asteella. Koulunkäyntiin tarvitaan motivaatiota, joka tarkoittaa halua tehdä jotakin asiaa.

Koulunkäynti on vaativaa. Koulutehtävät ovat joskus vaikeita, sillä niiden on tarkoitus kehittää ajattelua. Kotitehtäviä voi tulla välillä paljon ja voi tuntua, ettei ehdi muuta kuin opiskelemaan. Onneksi lomia on paljon ja uuden oppiminen auttaa eteenpäin.

1. Miksi opiskelet? Mitä haluat saavuttaa, mitä haluat oppia ja missä haluat kehittyä?
2. Ovatko itsellesi asettamat tavoitteet liian korkeita, sopivia vai liian helppoja? Liian korkeat tai alhaiset tavoitteet vievät motivaatiota.
3. Missä olet hyvä?
4. Missä tarvitsisit enemmän tukea?
5. Miten selität kokeissa onnistumisen tai epäonnistumisen? Se, mitä kerrot itsellesi, vaikuttaa tuleviin suorituksiisi, ole siis positiivinen ja kannustava itseäsi kohtaan.
6. Mikä motivoi sinua hyvään koulumenestykseen? Kannustavatko sinua eniten rahan saaminen hyvistä numeroista tai haluatko kavereidesi arvostusta? Vai haluatko oppia uutta ja koet iloa opiskelusta? Omista sisäisistä syistä lähtevä oppiminen, sen sijaan että toimisi esimerkiksi palkkioiden toivossa, motivoi usein paremmin.

  ...

”Mua ei vaan napannut käydä koulua. Sit mut laitettiin kuraattorin vastaanotolle ja se rupes kyselee mun koulunkäynnistä. Aloin kertoo sille mun elämästä ja lopulta ymmärsin, ettei asiat liittyny kouluun mitenkää.”

Jokainen on vastuussa omasta oppimisestaan. Joskus täytyy ikävä kyllä opiskella vaikeilta ja tyhmiltä tuntuvia asioita, jotta pääsee elämässä eteenpäin. Motivaation puute voi iskeä joskus. Motivaation puute voi johtua monesta eri asiasta, mutta usein nuoret kuvaavat sitä lauseilla ”en halua” tai ”ei kiinnosta”. On hyvä miettiä, mitä näiden lauseiden taustalle kätkeytyy. Miksi ei oikeasti halua tehdä jotain tai miksi ei kiinnosta? On aikoja, jolloin ei vain jaksa! Itselle pitää olla armollinen ja ymmärtäväinen. Jos tilanne kuitenkin pitkittyy ja motivaation puutteesta tulee yleinen olotila, kannattaa hakea pian apua.

• Nukutko tarpeeksi, vähintään 8 tuntia yössä? Unettomuus voi viedä keskittymiskykyä ja tuoda tunteen, ettei osaa tai pysty. Väsyneenä ei mikään huvita eikä suorituskyky ole hyvä. Aivot tarvitsevat unta ja happea toimiakseen tehokkaasti. Uni edistää myös uusien asioiden mieleen painamista.
• Ulkoiletko tarpeeksi? Pitkien koulupäivien ja istumisen vastapainona on hyvä liikkua, mieluiten raikkaassa ulkoilmassa.
• Syötkö tarpeeksi ja säännöllisesti? Alhainen verensokeri haittaa keskittymistä, ja nälkä vie huomion tunnilla.
• Onko sinulla kotona opiskelurauha? Jos ei, pyydä vanhemmiltasi omaa nurkkausta kotiinne ja rauhallista hetkeä kotitehtävien tekoon päivittäin.
• Onko sinulla mukavaa tekemistä koulutyön vastapainoksi? Ajatukset pitää saada välillä kokonaan pois koulusta. Aloita vaikka uusi harrastus tai ala ulkoilla.

Itse ei aina huomaa, että muut elämässä tapahtuvat asiat vaikuttavat koulunkäyntiin.

1. Perheen tilanne. Onko kotonasi ongelmia, esimerkiksi vanhempien avioero tai perheriitoja? Kotitilanteiden käsitteleminen voi vaatia paljon energiaa ja aiheuttaa keskittymiskyvyn puutetta ja ahdistusta. Lintsaaminen voi houkuttaa.
2. Seurustelu. Jos seurustelusuhde on katkennut, voi se vaikeuttaa koulussa keskittymistä.
3. Mä en tajuu mitään! Tuntuuko opiskelu liian vaikealta? Onko sinulle tehty esimerkiksi testejä liittyen oppimis- tai keskittymisvaikeuksiin?
4. Koulukiusaaminen. On hyvin ymmärrettävää, ettei kiusaamisen takia halua mennä kouluun. Kiusaamiseen täytyy puuttua. Katso alhaalta linkki Nuortennetin kiusaamis-osioon.
5. Kaverit. Koostuuko kaveriporukkasi nuorista, joita koulunkäynti ei huvita? Lintsaaminen voi tuntua hauskemmalta kuin koulussa istuminen. Jos siitä kuitenkin on tulossa tapa, kannattaa asiaa miettiä tarkemmin. Ikävä kyllä ystävät eivät ole auttamassa silloin, kun tulee päättökokeiden hetki tai työnantaja kysyy, mistä huonot arvosanat johtuvat. Muista, että omat tekosi vaikuttavat vain omaan tulevaisuuteesi.
6. Yksinäisyys. Jos kavereita ei koulussa ole, ei kouluun lähteminen aina kiinnosta.
7. Eikö mikään vain huvita? Tuntuuko siltä, että koko ajan on surullinen olo ja tekisi vain mieli jäädä kotiin nukkumaan? Kyse voi olla masennuksesta.

Jos tunnistit itsesi jostakin yllä olevasta kohdasta, älä jää tilanteeseen yksin! Vaikeat tilanteet kotona tai koulussa ovat voitettavissa. Juttele huolistasi luotettavalle aikuiselle kuten vanhemmille, terveydenhoitajalle tai kuraattorille. Katso myös Nuortennetin ”Apua ja tukea” -osio. Jo pelkkä puhuminen auttaa.

Vaikka juuri nyt koulunkäynti ei kiinnostaisi, voivat huonot arvosanat harmittaa myöhemmin. Vanhempien tai koulun henkilökunnan kanssa voidaan sopia erilaisia toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan parantaa. Myös kavereilta voi pyytää tukea. Päättäkää, että tänä viikonloppuna luetaan tenttiin yhdessä.

Älä jää tilanteeseen yksin!

[helpful]