Tunteiden kuohuja

”Miks mua ärsyttää näin kauheasti?”

“Nää järkyttävät mielialanvaihtelut stressaa, mikä mua vaivaa.”

Omat tunnekuohut saattavat yllättää. Samana päivänä voi pursua intoa ja itsevarmuutta ja toisena hetkenä olo on ihan toivoton. Aina ei itsekään ymmärrä omia tunteitaan ja niiden voimakkuutta. Aiemmin on saattanut kokea olevansa valoisa ja avoin, mutta nyt ei tee mieli hymyillä ja olla hyväntuulinen. Olo saattaa olla levoton ja ärtyisä. Koulujuttuihin voi olla
vaikea keskittyä. Epätoivon tunteet saattavat iskeä päin naamaa yllättävistäkin asioista ja moni asia voi nostaa esiin häpeän tunteita. On olemassa kaikenlaisia tunteita, joista kaikki ovat hyviä ja sallittuja. Erilaisia tunnetiloja tulee ja menee, eikä niitä kannata pelätä.

Haikeus ja alakulo voivat vaivata mieltä ajoittain. Aikuistuminen ja lapsen maailman taakse jättäminen edellyttävät luopumista. Vähitellen mieleen nousee ajatus siitä, etteivät vanhemmat välttämättä pysy aina elämän tärkeimpinä ihmisinä, kuten lapsena on ajatellut. Aikuisuuteen on matkattava, halusi tai ei, eikä paluuta lapsen maailmaan ole. Ajoittainen alakuloisuus ja surumielisyys ovatkin osa normaalin murrosikäisen tunnemaailmaa. Jos alakuloisuuden tunteet kestävät yhtäjaksoisesti useita viikkoja, on kuitenkin hyvä ottaa asia puheeksi läheisen aikuisen tai esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Tässä vaiheessa kokee usein myös energiaa ja uhoa. Päähän pälkähtää ideoita, jotka ehkä sillä hetkellä tuntuvat loistavilta ajatuksilta, ja niitä saattaakin lähteä toteuttamaan ennakkoluulottomasti. Erehdyksiltä ja mokilta ei voi välttyä. Toisaalta tämä elämänvaihe on riskialtista aikaa, koska voi herkästi ajautua väärään seuraan ja tekemään sellaista, mitä ei oikeasti haluaisi.

Aggression tunteet, kuten pelko, häpeä, pettymys tai raivo, kuuluvat elämään. Aggressio voi ilmetä esimerkiksi vihamielisyytenä ja hyökkäävyytenä. Erityisesti murrosiässä nämä tunteet korostuvat. Aggression hallinnassa pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteet ja niiden hallinta ovat keskeisiä. Musiikki, vaatetus, elokuvat, tietokonepelit, liikunta ja omista tunteista puhuminen saattavat toimia hyvänä tapana hallita, purkaa ja käsitellä omia aggression tunteita. Niiden kautta aggression tunteeseen on mahdollista tutustua ja sietää tunnetta.

Itsetunto saattaa vaihdella laidasta laitaan. Ajoittain voi kokea olevansa ujo, epävarma ja itseensä tyytymätön, vaikka aikaisemmin on kokenut olevansa sinut itsensä kanssa. Itseään tulee tutkailtua kriittisten silmälasien läpi, ja käsitys itsestä saattaakin vaihdella jyrkästi myönteisestä kielteiseen. Muuttuva keho ja heittelehtivät tunteet saattavat tuntua todella hämmentäviltä ja tekevät olon epävarmaksi.

Syyt tunnemyrskyihin, mielialan muutoksiin ja itsekeskeiseen ajatteluun johtuvat sekä hormonaalisista tekijöistä että uudenlaisista sisäisistä vaatimuksista, joita jokainen joutuu tässä vaiheessa kohtaamaan. Kehossa tapahtuu lyhyessä ajassa paljon muutoksia ja psyykkinen kehitys etenee fyysistä kehitystä hitaammin.

Keskinuoruudessa (15–17-vuotta) pahimmat murrosikään kuuluvat myrskyt ovat usein jo laantuneet. Silloin voi totutella uudennäköiseen itseensä ja etsiä omaa identiteettiään. Irrottautumisprosessi vanhemmista on keskinuoruuden tärkeä tehtävä. Kukin etsii vanhempiinsa uudenlaista suhdetta ja tarvitsee tilaa itsenäistymiselle. Jokainen silti tarvitsee edelleen vanhempiensa tukea ja aikaa.