Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei ”Kalapuikko”,
Kiitos, kun rohkeasti kerroit tilanteestasi. Muista, että olet tärkeä ja arvokas, ja ansaitset tulla kohdelluksi hyvin ja arvostaen. Olen tästä viestistäsi moderoinut joitakin kohtia pois, mutta olen lukenut viestisi kokonaan.
Viestissäsi kuvailemasi asiat ovat fyysistä ja henkistä väkivaltaa, ja olen tosi pahoillani, että olet joutunut sitä kokemaan. Kaikenlainen väkivalta on aina tuomittavaa ja äitipuolesi on toiminut tosi väärin sinua kohtaan. Jokaisella on oikeus olla turvassa ja kokea olonsa hyväksytyksi. Oli tosi kurja kuulla myös siitä, että et voi olla kotona täysin oma itsesi sekä kuinka sinulla on itsetuhoisia ja kuolemaan liittyviä ajatuksia.
Tilanteesi on sellainen, että tarvitset itsellesi aikuisten tukea. Yksin ei pidä jäädä ja apua on tärkeää saada. Kerroit käyväsi koulukuraattorilla, mikä on hieno juttu! Ikävä kuitenkin kuulla, että sinulla on olo, että häntä ei kiinnosta. Mitä ajattelet, että pystyisitkö kertomaan koulukuraattorille rehellisesti tuntemuksistasi? Kuraattoria nimittäin ehdottomasti tulisi kiinnostaa sinun asiasi ja juuri hankalat kotitilanteet ovat sellaisia, mitkä ovat koulukuraattorille hänen työssään tuttuja asioita ja hänellä on velvollisuus auttaa sinua.
Entä tuleeko sinulle mieleen, kuka muu voisi koulukuraattorin lisäksi olla sellainen luotettava ja turvallinen aikuinen, kenelle sinusta tuntuisi hyvältä kertoa tilanteestasi? Tärkeää olisi, että voit tukeutua tässä myös johonkin aikuiseen, kenet tunnet siellä omassa arjessasi.
Me pystymme täältä Nuortennetistä tarjoamaan sinulle apua ja tukea myös puhelimen (116 111), chatin tai nettikirjepalvelun kautta. Kaikki yhteydenotot kaikissa kanavissa ovat ilmaisia, nimettömiä ja luottamuksellisia.
Numerossa 116 111 päivystetään joka päivä arkisin ma-pe klo 14-24 ja viikonloppuisin la-su klo 17-20. Ennen klo 20 Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat puheluihin ja klo 20-24 numerossa on Nuorten Tukilinjan ammattilaiset vastaamassa.
Lasten ja nuorten chat päivystää joka ilta klo 17-20. Nettikirjepalveluun voi kirjoittaa milloin tahansa.
Meillä on mahdollista varata myös MLL:n työntekijälle keskusteluaika joko chattiin tai puhelimeen.
Ajanvarauschatista löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ajanvarauschat/
Ja Nuorten Tukilinjan ajanvarauksesta täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/Palveluissamme pystymme auttamaan nuoria myös tekemällä lastensuojeluilmoituksen. Tämän ilmoituksen pystymme kuitenkin tekemään vain siinä tapauksessa, jos nuori antaa siihen luvan ja suostuu itse antamaan tietonsa. Palvelumme ovat täysin nimettömät, joten muussa tapauksessa emme sitä pysty tekemään, koska emme näe tietoja. Lastensuojelu voi kuulostaa pelottavalta, mutta lastensuojelun työntekijöiden tehtävänä on kartoittaa perheen tilannetta ja tarjota apua perheelle. Lisää lastensuojelusta voit lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/apua-lastensuojelusta/
Ihana kuulla, että sinulla on ystäviä, ketkä ovat puolellasi! Muista, että omista vaikeista jutuista kertominen ei ole huomion halua sekä uskon ja toivon, ettei sitä nähdä valehteluna.
Teit tosi hienosti, kun kirjoitit tänne ja toivon, ettet jatkossakaan jää asian kanssa yksin. Sinulla on oikeus saada apua!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Yks tyyppi,
Oletpa tärkeällä asialla liikkeellä, ystäväsi on onnekas, kun olet hänen tukenaan!
Kerrot, että sinä ja kaverisi olette huomanneet, että ystävänne syö huonosti ja että sinua huolestuttaa hänen terveytensä. Hyvä kuulla, että opettajanne tietää asiasta, aikuisten kuuluukin ottaa vastuu ystävänne avun saamisesta ja tervehtymisestä, mutta ymmärrän että asia huolettaa silti teitä. Jos opettajanne jo tietää asiasta, siinä tapauksessa voisitte hyvin kertoa hänelle, että asia huolestuttaa teitä ja haluaisitte auttaa kaverianne jotenkin. Opettaja varmasti ymmärtää ja osaa neuvoa teitä.
Olette pohtineet fiksusti sitä, mikä on auttamisen ja toisen asioiden urkkimisen ero. Usein vaikeassa tilanteessa tai olossa olevalle henkilölle asiasta kertominen voi olla hankalaa ja voi olla todella helpottavaakin, kun joku läheinen ihminen sanoo, että hei, näen että sulla on nyt hankalaa. Voinko auttaa tai tehdä jotain?
Luen tekstistäsi, että aidosti välität ystävästäsi ja olet hänestä huolissasi – miltä sinusta tuntuisi kertoa asia ystävällesi? Vaikka viestillä jos kasvokkain sanominen tuntuu hankalalta? Voit kertoa hänelle, että välität hänestä ja sinua huolettaa huomattuasi, että kaverisi syö huonosti. Voit myös rohkeasti kysyä ystävältäsi, että tuntuuko että hänellä on syömisen kanssa haasteita ja haluaisiko, että yhdessä kertoisitte asiasta vaikka terkkarille?
Voit myös aina ehdottaa ystävällesi, että soitatte vaikka yhdessä meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoitatte chattiin. Olemme auki vuoden jokaisena päivä näin syyslomaviikkojenkin aikanakin ja meille voi jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.
Voit olla todella ylpeä itsestäsi, kuinka ihanasti tuet ja huolehdit kaveristasi. Muistathan silti myös nauttia syyslomastasi ja tehdä kivoja asioita, jotta saat ajatukset välillä muuallekin. Voit myös aina jutella jollekin aikuiselle, joko omassa lähipiirissä tai sitten meille, joko huolestasi tai mistä tahansa muusta.
Aurinkoisin syysterveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei nimimerkki M!
Onpa kurjaa, että sinulla on jostain syystä niin paha olla, että ilmeisesti satutat itseäsi. Se kertoo minulle siitä, että mielessäsi on paljon hankalia asioita, tapahtumia tai tunteita, joiden kanssa et pärjää. Itsensä satuttaminen kun on merkki siitä, että yrittää hillitä fyysisellä kivulla henkistä pahoinvointia. Se voi turruttaa pahan olon hetkeksi, mutta kuten ehkä olet huomannut, se ei paranna niitä juurisyitä, vaan voi aiheuttaa lisää ongelmia, kuten jälkien piilottelua, salaisuuksia ja huonoa omaatuntoa.
Vaikka aikuisten ensireaktiot voivatkin olla tosi kurjia, ne kuitenkin kestävät vain jonkin aikaa ja sen jälkeen aikuiset yleensä rauhoittuvat. Suuttuminen, huutaminen tai sinun syyttämisesi kertoo heidän suuresta hädästään ja siitä, että olet heille äärimmäisen rakas ja tärkeä. Heillä voi nousta suuri suru ja viha myös itseään kohtaan, kun eivät ole tienneet, mitä sinulle kuuluu ja huomanneet, että voit huonosti.
Jos heidän reaktionsa todella pelottavat sinua, voisi ollakin hyvä kertoa viiltelystä ja pahasta olosta ensin vaikka koulun terkkarille, joka kertoo siitä vanhemmillesi. Hän osaa puhelussa tai tapaamisessa kertoa heille, mistä on kyse ja kuinka he voivat parhaiten olla tukenasi. Näin et joutuisi todistamaan heidän vahvaa ensireaktiotaan, vaan tapaisit heidät muutama tunti myöhemmin, kun he ovat ehtineet miettiä asiaa ja rauhoittua. He voivat olla epävarmoja siitä, kuinka osaavat olla apunasi ja tarvita sinun apuasi siinä. Voit jo etukäteen yrittää miettiä, minkälaista apua ja tukea heiltä toivot ja kirjoittaa niitä vaikka muistiin ja näyttää heille sopivan tilaisuuden tullen.
Kun sinulla on huono olo, toivotko esimerkiksi, että voisit puhua heille niin, että he vain keskittyvät kuuntelemaan eivätkä neuvoisi tai keskeyttäisi sinua? Haluaisitko, että jompikumpi lähtisi sinun kanssa vaikka kävelylle, kunnes paha olo on helpottanut? (Liikunnan on todettu auttavan yhtä hyvin kuin lääkitys ja myös luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta on paljon tutkimustietoa.) Auttaisiko selän rapsutus, hiusten harjaus tai jalkahieronta? (Kosketus tutkitusti laskee verenpainetta, sykettä ja stressitasoa.) Tai onko kaverisuhteissa tai vaikkapa kodin ilmapiirissä jokin, joka alun perin aiheuttaa sinulle pahaa oloa ja johon he ehkä voisivat vaikuttaa?
Vanhemmat kannattaa siis ilman muuta ottaa mukaan, jotta he voivat olla sinun tukenasi eikä sinun enää tarvitse salailla heiltä asioita. Ensireaktio menee kyllä ohi ja olen ihan varma, että he haluaisivat helpottaa oloasi, jos vain tietäisivät miten.
Terkkarin kanssa asiasta on hyvä jutella myös siksi, että saisit ammattimaista keskusteluapua. Siellä voit keskustella pahan olon syistä ja siitä, kuinka voit sietää ahdistavaa oloa ja helpottaa sitä omin avuin, kunnes sen pahin huippu on ohi. (Viiltelyn asemesta samanlaisen kehollisen shokkireaktion voi saada aikaan turvallisesti esimerkiksi rämpyttämällä kuminauhaa ranteessa, käymällä kylmässä suihkussa tai valuttamalla kylmää vettä ranteille muutaman keinon mainitakseni.)
Jos asiasta puhuminen vielä jännittää, niin voit myös soittaa meille ja harjoitella puhumista meidän kanssamme. Numerossa 116 111 sinulle vastaa MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aina klo 20 asti ja sen jälkeen klo 20-24 ammattilaiset. Soittaminen ei maksa sinulle mitään ja linjat ovat auki arkisin klo 14-24 ja viikonloppuisin klo 17-24. Jutella voi aina niin pitkään kuin haluaa. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä chat klo 17-20 sekä nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat anonyymejä.
Toivoisin, että hakisit apua mahdollisimman pian, ettei sinun tarvitsisi olla yksin näin isojen asioiden kanssa. Voit vaikka aloittaa laittamalla terkkarillesi lyhyen viestin: ”Minulla on paha olo ja tarvitsen apua.”
Sinua lämmöllä ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos, kun kirjoitit rehellisesti voinnistasi. Tosi ikävää kuulla, että voit huonosti, sinulla on itsetuhoisia ajatuksia ja syömisen kanssa on haasteita. Olen pahoillani, ettei äitisi osaa kuunnella sinua ja syyttää sinua voinnistasi. Toivon, että tiedät, ettei huono vointisi ole mitenkään sinun syytäsi. Vointisi kertoo siitä, että tarvitset nyt itsellesi mahdollisimman hyvää apua ja tukea.
Kirjoitit, että olet ollut avun piirissä, mutta se ei ole auttanut. Tärkeää olisikin, että saisit itsellesi lisää apua. Ymmärrän, että puhelimessa puhuminen voi tuntua vaikealta vieraan ihmisen kanssa ja jos joku on kotona, niin silloin ei välttämättä kunnolla pystykään. Muitakin keinoja on onneksi avun saamiselle!
Oletko vielä käynyt tapaamassa ketään ammattilaista, esim. kuraattoria tai terapeuttia? Jos käyt, niin hänelle olisi tärkeää kertoa rehellisesti, miten sinä voit juuri nyt ja kuinka koet, että nykyinen tuki ei ole auttanut riittävästi. Jos et käy tällä hetkellä kenenkään luona, niin koulusi kuraattori on hyvä lähestyä asian kanssa.
Jos puhelimessa puhuminen on vaikeaa, niin meiltä Nuortennetistä saa tukea myös chatin tai nettikirjepalvelun kautta. Lasten ja nuorten chat on auki joka ilta klo 17-20 ja nettikirjepalveluun voi kirjoittaa milloin tahansa silloin, kun kirjelaatikossa on tilaa. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia.
Meillä on myös ajanvarauschat, jossa tukenasi on MLL:n työntekijä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ajanvarauschat/
Jos tilanteesi on sellainen, että tarvitset vahvempaa apua itsellesi esimerkiksi päivystyksestä tai lastensuojelusta, niin chatin kautta voidaan olla puolestasi yhteydessä esimerkiksi hätäkeskukseen tai lastensuojeluun, jos suostut antamaan yhteystietosi. Lastensuojelusta saatu apu ei tarkoita automaattisesti sitä, että otetaan huostaan (se on itseasiassa ihan viimeinen vaihtoehto), mutta sieltä osattaisiin kartoittaa parhaimpia keinoja tueksesi.
Ansaitset saada itsellesi parhainta mahdollista tukea, joten ethän jää asian kanssa yksin. Olet tärkeä ja arvokas!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariMoi ” Puunoksa 🍂”!
Olipa hyvä, että kirjoitit tänne! Ymmärrän tosi hyvin, että olet surullinen kaverisi puolesta ja hänen vointinsa varmasti herättää ison huolen. Uskon, että et ole huolesi kanssa yksin ja toivottavasti saisit tähän myös muiden nuorten vertaiskokemuksia.
Huoli kaveristasi on liian iso sinulle yksin kannettavaksi ja kaverisi tarvitsee apua. Siksi kannustankin sinua kertomaan tästä jollekin luotettavalle aikuiselle. En tiedä, miten asia on sinun kohdallasi, mutta joskus kaverista kertominen aikuiselle saattaa mietityttää, kun ei ole varma, miten kaveri asiaan saattaisi reagoida. Oli kuitenkin kaverisi ensireaktio asiaan mikä tahansa, niin uskon, että hän saattaa myöhemmin ymmärtää sen, että kerroit aikuiselle siksi, koska välität hänestä ja olet huolissaan.
Mitä ajattelet, että kuka voisi olla sinulle sellainen aikuinen, kenelle tuntuisi helpoimmalta kertoa asiasta? Tällainen aikuinen voi olla sinun oma lähiaikuinen, opettaja, kuraattori tai kaverin lähiaikuinen. Voit myös itse kannustaa kaveria menemään kuraattorin tai terveydenhoitajan puheille tai kertomaan jollekin luotettavalle omalle aikuiselle. Pääasia kuitenkin, että sinä et jää huolesi kanssa yksin, vaan saat myös itse kerrottua asiasta jollekin.
Voit ottaa yhteyttä myös meidän palveluihimme, jotka ovat kaikki ilmaisia, nimettömiä ja luottamuksellisia. Voit soittaa numeroon 116 111, tulla chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Voit kannustaa myös kaveriasi ottamaan meihin yhteyttä! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Täältä voit lukea aiheesta halutessasi vielä lisää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/apua-kaverille/
Olet tosi hyvä ystävä! Ethän jää kuitenkaan huolesi kanssa yksin. <3
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
AvainmestariHei!
Kurja kuulla, miten sinulla on hankaluuksia mielenterveyden, kavereiden ja äidinkin kanssa. Ihanaa kuitenkin on, että haluat saada apua ja olet sitä hakenutkin. Aina vain avun saanti ei helpota tilannetta kovin nopeasti.
Nyt olisi tosi tärkeää, että ammattilaiset, jotka nyt ovat tai ovat viimeksi olleet apunasi, saisivat tietää, että saamasi apu ei ole ollut riittävää. Apua lisätään ja muutetaan aina tarpeen mukaan. Osaatko ottaa yhteyttä johonkin tällaiseen tahoon ja kertoa siellä, että olosi ei ole helpottunut, vaan tarvitset nyt tukevampaa apua?
Harmillisesti ei taida olemassa yhtä sellaista aikuista, joka voisi tai osaisi auttaa näissä kaikissa erilaisissa asioissa. Mielenterveyteen on olemassa omat tahonsa ja heidän kanssaan pääset purkamaan siihen liittyviä asioita ja opit esimerkiksi erilaisista ajatusvääristymistä sekä niistä keinoista, joilla pystyt hallitsemaan vaikkapa ahdistusta.
On erinomaista, että olet käynyt myös kuraattorin juttusilla. Voi tosiaan olla, että aina ei tunnu siltä, että käynnistä olisi ollut apua. Silti on todella hyvä, että olet saanut purkaa jollekin asioitasi, sillä aina kun asioista puhuu, ne selkiytyvät itsellekin. Ja kun asioista kertoo esimerkiksi kuraattorille, hän oppii tuntemaan sinua paremmin ja osaa jatkossa auttaa sinua paremmin verrattuna siihen, että tapaisit hänet ensimmäistä kertaa.
Kuraattorin kanssa voi jutella esimerkiksi juuri kotiin liittyvistä asioista, sillä hän voi olla niin halutessasi yhteydessä äitiisi ja yrittää kertoa hänelle sinun näkökulmasi asiaan ja kertoa, miten hän voisi olla paremmin tukenasi sen sijaan, että aiheuttaa sinulle turvattomuuden tunnetta.
Lisäksi kuraattori on oikea henkilö kaverisuhteisiin liittyvissä pulmissa, sillä hän voi halutessasi olla yhteydessä myös opettajiisi, mikäli opettaja pystyy tunnilla tukemaan sinua ja auttamaan omalta osaltaan hyvän luokkahengen rakentamisessa.
On siis tosi hyvä, että olet puhunut hankalista asioista eri ammattilaisten kanssa. Vaikka he eivät olekaan pystyneet vaikuttamaan niihin niin hyvin kuin olisit toivonut, niin olet selvästi tottunut hakemaan apua silloin kun tuntuu ettet selviä yksin ja olet oppinut puhumaan vaikeistakin asioista. Se on tosi tärkeää!
Valitettavasti paha olo ja hankalat asiat eivät aina muutu paremmaksi kovin nopeasti. Ehkä esimerkiksi äitisi ei pysty paljoa muuttumaan, mutta ehkä pikkuhiljaa hän oppisi ottamaan huomioon myös sinun tarpeesi, jos joku juttelisi hänen kanssaan. Ja jos yksi kerta ei riitä, niin ehkä siihen tarvitaan useampi kerta.
Minun täytyy siis vain rohkaista sinua olemaan sinnikäs hakiessasi apua. Kerro aikuisille rehellisesti, että olosi on huonontunut ja tarvitset enemmän apua. Aina avun hakemiseen ei ehkä olisi voimia, mutta toivon lämpimästi, että jaksat silti tehdä sen. Joskus se vaatii vain yhden lyhyen viestin. Ja ystäväsi on oikeassa siinä, että tosi vaikeassa hetkessä voit tosiaan myös soittaa/mennä päivystykseen tai soittaa hätäkeskukseen.
Jos kaipaat joskus kuuntelijaa, niin me olemme täällä sinunkin tukenasi! Meille voit soittaa numeroon 116 111 joka arkipäivä klo 14-24 ja viikonloppuisin klo 17-24. Illan viimeiset kolme tuntia puheluihin vastaavat ammattilaiset, muulloin MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset. Puhelut ovat aina täysin maksuttomia ja anonyymejä ja voit jutella kerrallaan niin pitkään kuin haluat, meillä ei ole mihinkään kiire. Voit myös tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa meille nettikirjeen, ne löydät täältä Nuortennetistä ja myös ne ovat anonyymejä. Ja jos haluat (ja annat meille yhteystietosi), niin myös me voimme tehdä uuden lastensuojeluilmoituksen. Joskus niitä voi olla hyvä tehdä useampi.
Toivon sinulle jaksamista, mutta myös auringon lämpöä, kauniita hetkiä ja onnen säteitä!
Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Onpa kurjaa, että sekä sinulla että ystävälläsi on nyt huono olo ja hankala vaihe elämässä. Ihanaa kuitenkin, että teillä on toisenne. Hän selvästi luottaa sinuun, kun laittoi sinulle viestin tuona iltana. Saat tämän vastauksen nyt viiveellä, pahoittelut siitä, mutta toivottavasti siitä on kuitenkin apua.
Vaikka onkin tärkeää, että hyvä ystävä on tukena vaikeina hetkinä, niin on selvää, että te molemmat tarvitsette nyt aikuisten ja ammattilaisten apua. Näin vakavat asiat ovat sellaisia, jolloin teidän ei tarvitse pärjätä keskenänne, vaan olisi hienoa, jos pystyisitte luottamaan aikuisten apuun. Oletteko molemmat avun piirissä?
Jos teillä ei vielä ole keskusteluapua, niin toivoisin, että pystyisitte molemmat hakemaan sitä mahdollisimman pian: jos ei vielä tänään, niin viimeistään huomenna. Jos olette molemmat vielä koulussa tai jossain opinnoissa, niin helpointa se on koulunne terveydenhoitajan kautta. Hänen luonaan voi käydä tai laittaa viestiä, johon laittaa vaikka että ”Voin tosi huonosti ja mietin monesti kuolemaa. Tarvitsisin apua.” Viestin ei tarvitse olla tuon pidempi eikä siinä tarvitse olla sen tarkempia tietoja. Terkkari kyllä tietää, miten siitä edetään. Tärkeintä on ottaa tuo ensimmäinen askel ja laittaa ensimmäinen viesti.
Jos ystäväsi ei uskalla ottaa yhteyttä ammattilaisiin, niin myös sinä voit kertoa heille, että olet hänestä tosi huolissasi. Vaikka ystäväsi suuttuisikin sinulle, niin hänen henkensä on kuitenkin kaikkein tärkein, eikö?
Toki myös vanhempienne on hyvä tietää, miten voitte. Tietävätkö he? Toivoisin, että voisitte tiukan paikan tullen kääntyä myös heidän puoleensa, mutta siinä toki auttaisi, että he lähtökohtaisesti tietäisivät, minkälaisten asioitten kanssa painitte.
Jos asiasta puhuminen jännittää, sitä voi harjoitella vaikka soittamalla meille Lasten ja nuorten puhelimeen. Numeromme on 116 111 ja soittaa voi aina täysin maksutta ja anonyymisti. Olemme auki arkisin klo 14-24 ja viikonloppuisin klo 17-24. Yön viimeiset kolme tuntia puheluihin vastaa ammattilaiset, muulloin MLL:n valitsemat ja kouluttamat aikuiset vapaaehtoiset. Meille voi soittaa minkälaisissa asioissa vain ja jutella saa niin pitkään kerrallaan kuin haluaa. Jos ääneen puhuminen jännittää aluksi liikaa, meillä on täällä Nuortennetissä myös chat, joka on auki joka ilta klo 17-20.
Palvelumme ei korvaa ammattiapua, mutta meillä voi hyvin harjoitella puhumista tai saada seuraa illalla, jos ahdistaa tai kaipaa muuten vain juttukumppania.
Tärkeintä nyt kuitenkin on hakea apua. Huonon olon ja itsetuhoisten ajatusten kanssa ei kannata eikä tarvitse jäädä yksin. Joku päivä tämä kaikki on takana päin ja olette iloisia siitä, että saitte apua! Tai jos olette jo avun piirissä, niin näistä kaikista tilanteista ja ajatuksista on tosi tärkeää kertoa hoitavalle taholle, jossa voidaan sitten miettiä, onko nykyinen apu riittävää vai pitäisikö sitä jotenkin muuttaa.
Ja aina voi myös soittaa hätäkeskukseen, jos pelkää että on itselleen vaaraksi tai jos pelkää, että jonkun muun ihmisen henki tai terveys on vaarassa. Sitä kauttakin on mahdollisuus päästä avun piiriin eikä vastuu jää ystäville tai läheisille.
Toivon teille molemmille paljon huolenpitoa, hellyyttä ja hyvää mieltä, olette rakkaita!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos, kun kerroit mietteistäsi. On väärin, että elät tilanteessa, joka tuntuu niin hankalalta, että ajatuksiin on tullut lopettaa koko elämä. Se on ihan ymmärrettävää, jos ei ole kokemusta siitä, että asiat voisivat alkaa mennä parempaan suuntaan.
Asiat kuitenkin monesti kääntyvät jossain vaiheessa parempaan, vaikka sitä voi olla nyt tosi vaikea uskoa. Mutta olen ihan varma, että joskus tulee olemaan se päivä, kun huomaat, että olo onkin parempi kuin aiemmin! Elämä on täynnä erilaisia vaiheita – huonoja, tosi huonoja, hyviä ja kerrassaan mahtavia! Ne vaihtelevat ja silloin kun on huono hetki, voi olla vaikeaa nähdä tulevaisuuteen ja uskoa siihen, että siellä on jotain kivaa odotettavissa. Ymmärrän sen kyllä. Siksi on tärkeää, että me muut lähellä olevat ihmiset uskomme siihen sinun puolestasi.
Kirjoitat, että et haluaisi huolestuttaa vanhempiasi. Tuohon virkkeeseen sisältyy se tosiasia, että he huolestuvat sinusta, jos sinulla menee huonosti – eli että olet heille äärimmäisen rakas ja tärkeä! Välittävät vanhemmat on iso voimavara elämässäsi. Pystytkö ajattelemaan asiaa toisin päin: jos sinulla on joskus lapsi ja lapsellasi on joku hätä, haluaisitko tietää siitä ja yrittää auttaa häntä? Mitä ajattelisit, jos hän sanoisi, ettei kehtaa kertoa sinulle hädästään?
Toivoisin siis sydämestäni, että kertoisit vanhemmillesi mietteistäsi ja olostasi. Voisitko vaikka laittaa heille tai jommallekummalle viestin, että sinulla on tosi huono olo. Pystytkö luottamaan siihen, että he kyllä vievät keskustelua eteenpäin, kyselevät lisää ja hankkivat sinulle apua? Sinun ei tarvitse pärjätä yksin, siksi on olemassa vanhemmat, muut aikuiset ja ammattilaiset. He kaikki toivovat sinun parastasi.
Osastoreissu voisi olla hyväkin asia: saisit siellä levättyä ja olisit turvassa. Eikö se olisi hyvä asia? Sinun ei tarvitsisi pelätä, mitä teet itsellesi eikä olla yksin ajatustesi kanssa. Osasto on sinulle jo tuttu, joten se ei ehkä enää pelota tai jännitä, niin kuin ensi kertaa sinne meneviä. Jos sellaista sinulle tarjotaan, niin silloin ammattilaiset ajattelevat, että siitä on sinulle hyötyä.
Toivon kovasti, että annat muiden auttaa sinua. Pääset kyllä tämänkin kurjan hetken yli. Ja jos joskus pelkäät, että satutat itseäsi, niin soitathan hätäkeskukseen? Siellä tämänkaltaiset yhteydenotot on tuttuja ja he kyllä tietävät, kuinka toimia niin, että pääset turvaan.
Olet monelle rakas!
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Random!
Olipa hyvä, että laitoit viestiä tätä kautta! Onpa tosi harmillista, ettet ole päässyt läpi chattiin eikä ajanvarauksen puolella ole ollut sinulle sopivia aikoja. Tulevana viikonloppuna iso joukko päivystäjiä on jälleen teitä nuoria varten päivystämässä ja jos tulet jonoon heti klo17 kun chat aukeaa, pääset mitä todennäköisimmin juttelemaan illan aikana. Chatissa voidaan myös miettiä haluatko jatkaa chat-keskusteluja työntekijän kanssa ajanvarauschatin puolella. Kaikki chat-ajat eivät näy varauskalenterissa ja siksi niistä kannattaa aina kysyä!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Joku outo24,
On hienoa kuulla, että koet asiasta puhumisen helpottavan oloasi! Mikäli kaipaat juttukaveria tai haluat harjoitella asiasta puhumista aikuiselle, voit aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen ja nuorten tukilinjalle (p. 116 111). Olemme auki vuoden jokaisena päivänä (ma – pe klo 14-00 ja viikonloppuisin ja pyhinä 17-00) ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi, maksuttomasti ja luottamuksella!
Lämpimin syysterveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHej Noah!
Snoppar kommer i många olika storlekar, både längd och tjocklek varierar från person till person. Då man kommer i puberteten börjar snoppen att förändras. För de allra flesta börjar testiklarna växa först, alltså de som finns under snoppen. Det kan också göra så att man blir fundersam över sin snoppstorlek. För alla ändras snoppen i något skede, men på olika sätt.
Att du är 11 och nu har en snopp som är som en tum (vilket jag tolkar som 1 tum = 2,54cm) behöver inte betyda något speciellt om hur snoppen kommer vara eller se ut när den har utvecklats färdigt.
Att fundera på sin snopp och kropp är vanligt och har du en fråga får du gärna ställa den till oss så gör vi vårt bästa för att svara på den!
Hälsningar, en jouris på Barn- och ungdomstelefonen
AvainmestariHei!
Kiitos, kun jaoit kokemuksistasi tänne Nuortennettiin! Silloin ei pidäkään jäädä yksin, jos on asioita, jotka painavat mieltä. Hieno juttu siis, että kirjoitit niistä tänne.
Ikävä kuulla, että sinulla on ollut tilanteita, jotka ovat edelleen jääneet painamaan mieltäsi. On myös tosi ymmärrettävää ja luonnollista, että jotkut tapahtumat saattavat jäädä mielen päälle pidemmäksikin aikaan. Joskus taas voi olla, että muistikuvat ovat hämäriä tai niistä ei enää muista.
En tiedä, millaista kotonasi on nyt sekä millaiset välisi ovat vanhempiisi ja pikkuveljeesi juuri nyt. Kodin on kuitenkin tärkeää olla sellainen paikka, jossa voi kokea olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Mainitsit, että isäsi saattaa olla kovakourainen ja kerroitkin, kuinka hän oli tuossa yhdessä tilanteessa ottanut pikkuveljeäsi kovakouraisesti kiinni. Aikuiset eivät ikinä saa olla kovakouraisia lapsia kohtaan. Oli myös ikävä kuulla, että pikkuveljesi käy suuttuessaan fyysiseksi ja silloin aikuisen olisi myös tärkeää huolehtia, että sinä olet turvassa ja pikkuveljesi saa tukea ison tunteen käsittelyn kanssa.
Se on hyvä, että olet kirjoittanut tapahtuneet auki tähän viestiisi. Kirjoittaminen voi olla hyvä tapa käsitellä asioita! Aina on tärkeää myös jutella jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa, jos on mieltä painavia asioita, oli kyse sitten jostakin perheen kanssa sattuneesta tilanteesta tai ikävästi käyttäytyvästä kaverista.
Luuletko, että vanhemmillesi pystyisi puhumaan näistä asioista, mitkä painavat mieltäsi? Voi olla, että aikuiset eivät aina itse hoksaa, miten lapset voivat kokea asiat ja se voisikin olla tärkeää, että he saisivat kuulla kokemuksistasi.
Jos kuitenkin omille vanhemmille puhuminen ei syystä tai toisesta tunnu hyvältä, voit jutella myös jonkun muun aikuisen (esim. sukulainen tai tuttu opettaja) kanssa, kenet koet luotettavaksi ja turvalliseksi. Lisäksi, jos isäsi edelleen on käyttäytynyt kovakouraisesti tai kotona on usein riitaisi ilmapiiri, niin silloin on aina tärkeää kertoa jollekin aikuiselle.
Koululla voi mennä juttelemaan mieltä painavista asioista esimerkiksi opettajalle tai kuraattorille. Se usein jo helpottaa, että saa purettua mieltään jollekin. Silloin myös aikuiset osaisivat olla tukenasi, kun he tietävät, mitä mielessäsi pyörii.
Jos haluat tukea siihen, miten huolistaan voisi puhua, voit tutustua tähän Nuortennetin sivuun: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Jos haluat jutella lisää näistä asioista, mistä tässä kerroit, tai ihan jostain muusta, voit myös soittaa meille ilmaiseksi numeroon 116 111, tulla chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet tosi hyvin osannut kertoa ajatuksistasi tässä ja toivon, ettet jatkossakaan jää asioiden kanssa yksin. Olet tärkeä ja arvokas!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”Tuhka Prinsessa”,
Kiitos, kun kirjoitit. Olen pahoillani, että olet voinut huonosti jo pitkään ja vointisi ei ole mennyt paremmaksi. Joskus tie kohti parempaa vointia voi olla pitkä ja vaikea, mutta toivon, ettet menetä uskoasi parempaan tulevaisuuteen. Olet tärkeä ja ansaitset saada itsellesi parhainta mahdollista apua.
Olen myös pahoillani siitä, että olet joutunut vakavan seksuaaliväkivallan ja ryöstön uhriksi. Kiitos, kun rohkeasti kerroit siitä tässä. Oletko käynyt tapahtuneen jälkeen lääkärissä ja oletko tehnyt asiasta rikosilmoituksen? Toivon, ettet jää tämän asian kanssa yksin, vaan haet itsellesi tukea. Apua ja tukea seksuaalirikoksen uhreille saa esimerkiksi Raiskauskriisikeskus Tukinaisesta https://tukinainen.fi/ ja Rikosuhripäivystyksestä https://www.riku.fi/ tai lähimmältä Seri-tukikeskukselta.
En tiedä, millaista apua olet saanut jo aiemmin, mutta ilmeisesti olet käynyt ainakin terapeuttien luona. Se, että vointisi on huono ja on mennyt huonompaan suuntaan, on merkki siitä, että tarvitset itsellesi edelleen apua. Jos sinulla on jokin hoitokontakti, niin ovatko he siellä tietoisia todellisesta voinnistasi? Olisi tosi tärkeää, että voisit viedä heille viestiä, että vointisi on huono ja asiasi ovat vain eskaloituneet, jotta he voisivat miettiä keinoja tukea sinua vielä vahvemmin.
Mainitsit myös, että olet menettämässä suhdettasi perheeseesi. Toivon, että ympärilläsi on sellaisia turvallisia aikuisia, ketkä ymmärtävät, että käyt vaikeita ja raskaita asioita läpi juuri nyt. Onko sinulla ketään sellaista läheistä aikuista, kenelle sinusta tuntuisi turvalliselta kertoa voinnistasi ja keneen voisit tukeutua?
Me täällä voimme olla tukenasi myös, jos kaipaat nimetöntä ja luottamuksellisesti keskustelutukea. Voit soittaa ilmaiseksi numeroon 116 111, tulla chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Jos haluat lisää pohtia tilannettasi tai ihan vain purkaa mieltäsi, niin olethan yhteydessä!
Meillä voit myös varata soittoajan tai ajanvarauschat ajan MLL:n työntekijälle. Ajanvarauspalveluista voit lukea lisää täältä:
Ajanvarauschat nuorille – Nuortennetti
Nuorten tukilinja – ilmaista keskusteluapua nuorille – Nuortennetti
Se, että sinulla on motivaatiota ja halua saada elämäsi takaisin raiteilleen on tosi tärkeä juttu. En tiedä, millaisia unelmia sinulla nyt on ja millä tavalla sairautesi vaikuttaa tulevaisuuteesi, mutta toivon, että pystyt pitämään kiinni unelmistasi tai luottamaan ainakin siihen, että jos jokin ovi sulkeutuu, niin aina voi avautua uusia ovia ja unelmia. <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Ymmärrän tunteesi. Tuollainen kontrollointi sen suhteen, kenen kanssa saat olla ja kenen kanssa et, ei ole oikein. Ei myöskään itsemurhalla uhkailu, mikäli ymmärsin sinua oikein. Olosi on syystäkin kurja.
Joskus, kun teillä on rauhallinen tilanne eikä hän ole suuttunut mistään, niin voisitko ottaa asian puheeksi? Vai oletko jo pystynyt sanomaan asiasta hänelle? Voisit sanoa esimerkiksi, että hän on tosi hyvä ystävä, mutta haluat silti olla muidenkin ihmisten kanssa eikä se vaikuta teidän ystävyyteenne.
Ja että se ei tunnu ollenkaan hyvältä, että hän suuttuu sinulle niin pienistä asioista. Jotta teillä olisi yhdessä mukavaa, olisi hyvä hillitä tunteita ja yrittää olla ystävällinen toiselle, vaikka jokin asia ärsyttääkin.Ei ole hyvä olla vain yhden ystävän kanssa, sillä sitten ei ole ketään, jos tämä ainoa ystävä on joskus vaikka sairaana tai muuttaa joku päivä pois paikkakunnalta.
Ja jos hän vielä joskus uhkaa itsemurhalla, voit sanoa, että se ei ole sinun vastuullasi, vaan jokainen on vastuussa omista teoistaan. Ja että jos hän tosiaan on vaaraksi itselleen, niin sinun velvollisuutenaan hänen ystävänään on kertoa tuosta huolesta hänen vanhemmilleen tai koulun terveydenhoitajalle. Kuolema on asia, jolla ei pitäisi pelleillä ja ehkä tuollainen vastaus hänen uhkailuunsa saisi hänet ymmärtämään, että hänen käytöksensä ei ole oikein ja sillä on seurauksia.
Jos mahdollista, niin asioista kannattaa aina sanoa mahdollisimman suoraan. Niin ihminen tietää, miten hänen käytöksensä vaikuttaa muihin ihmisiin ja hän voi halutessaan muuttaa käytöstään. Jos hän seuraavan kerran pyytää sinua olemaan hänen kanssaan, voit vaikka vastata, että et oikein tiedä, kun hän suuttuu niin helposti ja sitten sinulla on koko loppupäivän ihan mälsä olo.
Jos tuntuu siltä, että asiat eivät muutu, niin kannattaa ehdottomasti jutella asiasta omille vanhemmille tai jollekin muulle, turvalliselle aikuiselle. Sellainen voi olla vaikka nuokkarin työntekijä, koulun ohjaaja tai muu tuttu aikuinen.
Voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen ja kertoa lisää asiasta, niin voimme pohtia sitä yhdessä. Toki voit soittaa meille missä tahansa muussakin asiassa. Numeromme on 116 111 ja meille voi soittaa ilmeiseksi ja anonyymisti joka ikinen päivä. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä chat (auki joka ilta klo 17-20) sekä nettikirjepalvelu.
On tärkeää, että voit hyvin ja sinulla on ympärillä ihmisiä, joiden kanssa sinulla on hyvä olla.
Lämmöllä,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Hyvä kysymys! Lasten ja nuorten puhelimeen soittaminen ei näy puhelinlaskussa, sillä se ei kerrytä laskun summaa.
Itse puhelimeen (eli käyttämääsi puhelinlaitteeseen) jää puhelulokiin lista soitetuista puheluista, mutta ne pystyy poistamaan sieltä joko yksitellen tai kerralla koko puheluhistorian. (Tämä riippuu puhelimen käyttöliittymästä.) Tarvittaessa tämän tekemiseen voi kysyä neuvoa kaverilta tai joltain lähellä olevalta aikuiselta. Olen varma, että myös netistä löytyy tähän ohjeet.
Erilaisia perheen käyttämiä sovelluksia on sen sijaan niin monia erilaisia, että niihin liittyen en osaa sanoa yhtä pätevää vastausta. Parhaiten asian saa selville kokeilemalla sitä yhdessä vanhempien kanssa. Jos esimerkiksi soitat kaverillesi, niin voit pyytää vanhempiasi katsomaan, näkyykö se käyttämässänne sovelluksessa.
Jotkut vanhemmat ihan kehottavat lapsiaan soittamaan meille, jos on joskus yksinäinen olo tai tylsää, haluaa jutella jostain kinkkisestä asiasta tai tulee jokin hätätilanne eivätkä lapset saa vanhempiaan kiinni. Yksi vaihtoehto onkin kertoa Lasten ja nuorten puhelimesta vanhemmille ja kysyä, mitä mieltä he siitä ovat. Jos he suhtautuvat palveluumme hyvin, ei soittamista meille tarvitse ehkä salata ollenkaan. Vai mitä mieltä olet?
Kaikkea hyvää sinulle!
Ystävällisin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit