Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei ”tystyyy”!
Kiitos viestistäsi! Olen todella pahoillani, että olet joutunut kuulemaan ilkeitä kommentteja. Tosi hienoa, että et ole jäänyt yksin pohtimaan näitä asioita, vaan kirjoitit kokemuksistasi ja ajatuksistasi tänne Nuortennettiin.
Kirjoitit viestisi loppuun äärimmäisen tärkeän viestin, kuinka olisi tärkeää miettiä ennen kuin kommentoi toisen kehoa mitenkään. Muiden kehoja ei oikeastaan ole tarpeellista kommentoida millään tavalla. Jokaisella kuuluisi olla oikeus rauhassa elää ja olla omassa kehossaan ilman kommentteja ja ikäviä katseita.
On ikävää, kuinka ulkonäköpaineet ovat nykymaailmassa suuret ja kuinka voi tulla olo, että oma keho ei sovellu muottiin. On kuitenkin valtava rikkaus, että meitä ihmisiä ja kehoja on ihan kaikenlaisia. Jokainen keho on hyvä juuri sellaisena kuin on. Nykyään ulkonäköpaineista puhutaan jonkin verran, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä. Onkin tosi hienoa ja tärkeää, että jaat ajatuksiasi ja nostat tätä aihetta esille!
Ilkeät ja ikävät kommentit satuttavat sekä se varmasti tuntuu raskaalta, jos kokee olevansa muiden katseiden alla. Sekin voi tuntua kurjalta, jos kuulee toisen ihmisen puhuvan ikävästi itsestään. Toivoisin todella, että et joutuisi kuulemaan minkäänlaisia ilkeitä kommentteja ja saisit olla ihan rauhassa ilman, että joudut kokemaan minkäänlaista kiusaamista.
Oletko kertonut kenelläkään läheiselle aikuiselle kokemastasi kiusaamisesta ja onko siihen puututtu? Olisi tosi tärkeää, että voisit kertoa asiasta jollekin, esimerkiksi opettajalle tai koulukuraattorille sekä jollekin omalle lähiaikuiselle. Toivon myös, ettet jää muidenkaan vaikeiden ajatusten kanssa yksin ja jakaisit aikuiselle myös tuntemuksiasi esimerkiksi ulkonäköpaineisiin liittyen.
Täältä voit halutessasi lukea vinkkejä siihen, miten huolen voi ottaa puheeksi: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/
Nuortennetistä voit lukea myös lisää ulkonäköpaineisiin liittyen: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/itsetunto/ulkonakopaineita/
Jos haluat joskus jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa, niin myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla myös chattailemaan tai kirjoittaa nettikirjeen.
Lopetit viestisi ihanasti toteamalla, että kaikki ovat täydellisiä ja toivon, että mahdollisimman moni nuori näkisi nuo kirjoittamasi tärkeät sanat. Se on juuri noin – kaikki ovat hyviä ja täydellisiä juuri sellaisina kuin ovat, myös sinä. Vaikutat tosi fiksulta ja mukavalta nuorelta! <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Adhd näyttäytyy kaikilla ihmisillä vähän erilaisena. Jokainen oppii omat konstinsa elämään sen kanssa niin, että se häiritsee arjen toimintoja mahdollisimman vähän. Ja onhan adhd:ssa myös hyvät puolensa!
Oletko jutellut siitä vanhempiesi kanssa? Osaavatko he kertoa, miten adhd sinulla näyttäytyy tai osaavatko he auttaa sinua arjen toiminnoissa niin kuin toivoisit? He tuntevat sinut kaikkein parhaiten, joten toivon, että he osaavat auttaa sinua tai ottavat asiasta selvää niin, että pystyisivät tukemaan sinua parhaalla mahdollisella tavalla.
Oletko tietoinen Adhd-liitosta? Heillä on tosi hyvät nettisivut, joita kannattaa käydä lukemassa. Sieltä löytyy hyvää perustietoa adhd:sta ja löydät sieltä myös omat sivut nuorille. Tukea-välilehden alta löytyy esimerkiksi kurssit, joita on myös nuorille. Olisiko sellaisella hauska mennä?
Jos kaipaat lisää apua adhd:n kanssa, voit pyytää sitä koulusi opettajalta tai erityisopettajalta. Erityisopettaja osaa auttaa sinua erityisesti kouluun liittyvissä asioissa. Lisäksi tukea voi saada nepsy-valmentajalta. Olisikohan omalla paikkakunnallasi sellaista? Ehkä erityisopettaja voisi tietää tai sitten vanhempasi voisivat ottaa asiasta selvää.
Adhd-liitolla on myös neuvontaa eli sinne voi soittaa, olla yhteydessä chatin kautta tai jättää sinne viestin. Jos et meinaa saada apua omalta paikkakunnaltasi, niin tuonne liittoon voi ottaa yhteyttä kaikkialta Suomesta. Heillä on siellä hyvää tietoa adhd:sta, joten mikä tahansa sinua siinä mietityttää, niin luulen että tuolta liitosta saat kysymykseesi vastauksen. Kannattaa pitää tuo liitto mielessä tulevaisuuttakin varten, vaikket nyt haluaisikaan kysyä sieltä neuvoa.
Toivottavasti pääset näillä neuvoilla vähän eteenpäin. Toivon kovasti, että lähellä olevat aikuiset kotona ja koulussa auttavat sinua. Lisäksi voit soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (numero on 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan. Näiden lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä nettikirjepalvelu, johon voit kirjoittaa. Kaikki palvelumme ovat täysin maksuttomia ja anonyymejä eli sinun ei tarvitse sanoa nimeäsi.
Kaikkea hyvää sinulle!
Lämpimin ajatuksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei ”Poni”!
Kiitos, kun laitoit viestiä! Ikävää kuulla, kuinka voit huonosti. On tosi hienoa ja rohkeaa, että kerroit tilanteesi tänne!
Kirjoitit, että sinulla on todettu ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriö. Tilanne on mennyt nyt niin hallitsemattomaksi, että sinulle on jouduttu soittamaan ambulanssi ja olet alkanut lisäksi satuttamaan itseäsi. On tosi tärkeää, että saat aina nopeasti apua tilanteeseen, jossa sinulla on paha olo ja olet satuttanut itseäsi! Kuulostaa, että nuo tilanteet, joissa on jouduttu soittamaan ambulanssi ovat olleet varmasti hurjan tuntuisia ja ymmärrän, että ne ovat alkaneet pelottamaan.
Nyt onkin tosi tärkeää, että saat mahdollisimman paljon apua ja tukea itsellesi. Miten itse olet kokenut avun saamisen? Hallitsemattoman tuntuisesta olostakin on aina mahdollisuus päästä kohti parempaa vointia, vaikka juuri sillä hetkellä se tuntuisikin kaukaiselta tai mahdottomalta ajatukselta.
Jotta saisit mahdollisimman hyvää apua, niin toivon, että voit jatkossakin kertoa jollekin sinua lähellä olevalle luotettavalle aikuiselle rehellisesti voinnistasi. Silloin, jos vointi menee tosi huonoksi, niin silloin ambulanssin soittaminen on varmasti tarpeellista, mutta haluaisin luoda sinulle toivoa sen suhteen, että ambulanssikerrat varmasti vähenevät sitten, kun ammattilaisen avulla vointisi alkaa kohenemaan.
Täältä voit halutessasi saada lisää vinkkejä avun ja tuen hakemiseen: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Esimerkiksi ”Huoli puheeksi” -lomaketta voi käyttää apuna, jos vaikeiden asioiden esille ottaminen tuntuu vaikealta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti, niin voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111, ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20. Samassa numerossa päivystää myös arki-iltaisin klo 20-24 Nuorten Tukilinja. Nuortennetissä on myös Lasten ja nuorten chat sekä nettikirjepalvelu. Voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa! https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Paljon voimia sinulle ja ethän jää yksin. <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Kiitos viestistä! Sinulla on monta asiaa mielenpäällä ja olipa hyvä, että päätit kirjoittaa niistä tänne!
Murrosiässä tapahtuu monenlaisia muutoksia ja ymmärrän, että se voi tuntua ahdistavalta. Luulen, että et ole ajatustesi kanssa yksin, vaan tosi moni nuori varmasti kokee tosi monenlaisia tunteita murrosikään liittyen. Jos haluat, niin Nuortennetistä voi lukea murrosiästä vielä lisää: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/
Ikävä kuulla, että sinulla on kokemus, että kaverisi on vältellyt sinua. Se on varmasti tuntunut tosi kurjalta ja se saakin harmittaa sinua edelleen. Tosi hieno juttu, että olette saaneet asian selvitettyä, mutta on tosi ymmärrettävää, että asia harmittaa sinua vielä. Vaikka asian onkin saanut selvitettyä, niin se voi joskus ottaa aikaa, että luottamus kaveriin vahvistuu uudestaan.
Mainitsit myös, että sinulla on ADHD ja koet olevasi sekaisin. Oletko saanut näihin asioihin tukea? Ammattilaisten ja ympärillä olevien aikuisten avulla, sinulla on mahdollisuus oppia erilaisia keinoja, millä voi helpottaa omaa oloa. Jos kaipailet ADHD:sta lisätietoa ja vertaistukea, niin voit tutustua esimerkiksi tähän ADHD-liiton nuoret-sivuun: https://adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/nuoret/
Jos mielessä on monenlaisia asioita, jotka painavat mieltä, niin silloin olisi tärkeää, että ei jäisi yksin ajatusten kanssa. Esimerkiksi juuri tämä, että kirjoitit tänne Nuortennettiin, on tosi hieno keino purkaa omia vaikeita ajatuksia!
Tämän lisäksi haluaisin kannustaa sinua kääntymään myös omien läheisten aikuisten puoleen. Oli mielessä sitten murrosikään liittyvät asiat, kaverihuolet, ADHD:seen liittyvät haasteet tai jokin muu asia, niin puhuminen jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle on tärkeää. Silloin aikuiset osaavat tarjota tukeaan ja joskus jo pelkkä puhuminen voi helpottaa edes vähän omaa mieltä. Kuka voisi olla sinulle sellainen aikuinen, kenelle sinun tuntuisi helpoimmalta puhua?
Täältä voit saada halutessasi vinkkejä, miten vaikeita asioita voi ottaa puheeksi aikuisen kanssa: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/
Meille voi soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattailemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Meillä voi jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti mistä aiheesta vaan!
Voimia viikkoosi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei emt,
Kirjoitat todella tärkeästä aiheesta, joka koskettaa varmasti myös monia ikätovereitasi! Työelämään siirtyminen ja tutustuminen on iso ja vastuullinen askel kohti aikuisten maailmaa ja kuulostaa varsin ymmärrettävältä, että haluat tutustua siihen pikkuhiljaa ja rauhassa ilman liian suurta vastuuta.
Pohdit miten päästä peloistasi irti ja koen, että rehellisyys kannattaa aina. Päästessäsi työhaastatteluun voit kirjoittaa esimerkiksi itsellesi ylös asioita, mitä haluat sanoa ja kysyä ja jotka saatat unohtaa jännityksen ja hermostuksen keskellä. Työnantaja arvostaa rehellisyyttäsi ja sitä, että osaat kertoa toiveesi ja omat odotuksesi tulevasta kesätyöstä.
On täysin ok, ettet halua olla koko kesää töissä – sinulla on yhtäläinen oikeus levätä ja kerätä voimia tulevaa syksyä ja lukuvuotta varten! Lisäksi aloittaessasi uudessa työssä sinun kuuluu saada aina kunnon perehdytys sekä toivottavasti myös tukea ja ymmärrystä sekä työnantajalta että työkavereiltasi.
Oletko pystynyt juttelemaan asiasta kavereidesi tai perheesi lähiaikuistesi kanssa? Jakamalla kokemuksia toinen toisilleen voi mieltä rauhoittaa se, ettei ole yksin huoliensa kanssa. Toivottavasti saat myös täällä Nuortennetissä vastauksia, jotka rauhoittavat mieltäsi!
Tsemppiä työnhakuun ja ihanaa kevään odotusta!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei Susi!
Hyvä, kun laitoit viestiä ja kysyit!
Jos yhteydenottaja poistaa kirjepalvelun käyttäjätunnukset, niin myös kirje katoaa, eikä sitä kukaan pääse lukemaan. Voit olla siis huoletta – kirjeesi on käyttäjän poistamisen jälkeen poistunut, eikä se ole jäänyt päivystäjille näkyviin.
Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei nimimerkki ”jokuvaa”!
Tosi hyvä, kun kirjoitit tänne viestiketjuun! On ikävä kuulla, että olet kokenut äitisi kohdistavan vihaa sinuun ja hän on huutanut sinulle noin. Ymmärrän hyvin, että sinusta on tuntunut tosi pahalta.
Kirjoitit, että et tiedä, mitä tehdä ja haluaisit pois kotoa. Kodin kuuluisi olla paikka, jossa kokee olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Jos koti ei tunnu hyvältä ja turvalliselta paikalta, niin silloin pitääkin saada apua.
Kotitilanteestaan voi kertoa esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille tai -terveydenhoitajalle. Tai kenelle tahansa muullekin koulun oppilashuollon työntekijälle, kenelle itsestä tuntuisi helpoimmalta kertoa. Tilanteesta voi jutella myös jollekin muullekin aikuiselle, joka tuntuu turvalliselta (esimerkiksi joku sukulainen, kaverin vanhempi tai joku muu).
Miltä sinusta siis tuntuisi lähestyä jotakin koulun ammattilaista tai jotakin muuta turvallista aikuista ja kertoa tilanteestasi?
Täältä voit lukea lisää ammattilaisen avusta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/
Täältä taas voit lukea lisää, miten puhua huolista: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/
Mainitsit viestissäsi myös, että äitisi on huutanut sinun mielenterveydestäsi. Tämä oli ikävä kuulla ja toivoisinkin, että voisit puhua ammattilaiselle tai jollekin muulle aikuiselle myös mielenterveyteen liittyvistä asioista. Mielenterveyden haasteet ovat sellaisia, joiden kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan niihin on tärkeää saada apua.
Voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa. Puhelut ovat aina ilmaisia, eikä numeroon soittaminen näy puhelinlaskussa. Voit tulla myös chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet tosi rohkeasti jo kirjoittanut tänne ja toivon, ettet jäisi yksin jatkossakaan. <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei ”Randomboy?”,
Kiitos viestistäsi ja tosi hienoa, että olet pysähtynyt miettimään asiaa!
On ikävä kuulla, että olet satuttanut itseäsi. Pohdit viestissäsi, onko viiltely huono asia. Vastaisin tähän, että viiltely on aina vakava asia, johon tulee saada apua. Usein viiltely viestii siitä, että voi huonosti jollakin tavalla ja se voi olla esimerkiksi tapa helpottaa tätä huonoa oloa.
Jos haluat, niin viiltelystä voit lukea lisää täältä Nuortennetin sivulta: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/viiltely/
Olet ilmeisesti jo jonkin aikaa satuttanut itseäsi, etkä oikein muista, koska olet aloittanut. Osaatko sanoa, onko viiltelyn alkaessa elämässäsi tapahtunut jotakin? Entä miten muuten elämässäsi menee? Joka tapauksessa viiltelyyn ja viiltelyn taustalla oleviin asioihin tulisi aina hakea apua. Olet jo toiminut tosi hienosti, kun olet kirjoittanut pohdintaasi tänne ja tärkeä seuraava askel olisi, että saisit tukea joltakin lähipiirisi aikuiselta. Miltä sinusta tuntuisi kertoa viiltelystä jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle?
Itsensä satuttamiseen on tärkeää saada apua ammattilaiselta. Esimerkiksi kouluterveydenhoitaja, -psykologi ja -kuraattori ovat ammattilaisia, jotka osaavat tukea nuorta, joka viiltelee. Tärkeää olisi myös, jos joku oma läheinen aikuinen tietäisi asiasta ja hän tarvittaessa osaisi tukea sinua siinä, että saat tarvittavaa apua.
Täältä voit lukea esimerkiksi vinkkejä siihen, miten viiltelyn voi ottaa puheeksi aikuisen kanssa: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/viiltely/mista-apua-viiltelyyn/
Jos haluat nimettömästi ja luottamuksellisesti keskustella tästä aiheesta tai jostakin muusta, niin voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen.
Toivon, ettet jäisi asian kanssa yksin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Onpa kurja kuulla, että kaverisi ovat kohdelleet sinua huonosti. Siitä tulee kenelle tahansa kurja olo. Kaikki me haluaisimme tuntea olevamme osa porukkaa ja että ympärillä olisi hyviä tyyppejä, joiden kanssa on mukavaa ja voi olla aidosti oma itsensä, myös vajavaisena ja vähän rikkonaisina, niin kuin me kaikki olemme.
Mietin, että oletkohan pystynyt kertomaan noille kavereillesi, kuinka paljon he ovat sinua satuttaneet? Jos se on tapahtunut porukassa, voi olla että siellä on joku, joka katuu toimintaansa ja haluaisi pyytää anteeksi. Tai siellä voi olla joku, joka ei ole ymmärtänyt, mitä on sanoillaan ja teoillaan saanut aikaiseksi. Jos vain pystyt, niin olisi heidänkin kannaltaan hyvä, jos voisit joskus kertoa heille tai kirjoittaa vaikka viestissä, että heidän käytöksensä on jäänyt harmittamaan sinua ja että se sattuu sinuun yhä.
Entä sitten tuo kiusaaminen? Onko sitä tehnyt muutkin kuin omat kaverisi? Koulun täytyy lain mukaan turvata kaikille turvallinen koulunkäynti. Eli jos kiusaamista tapahtuu koulussa, on koulun aikuisten tehtävä saada tuollainen käyttäytyminen loppumaan. Aina aikuiset koulussa eivät näe kiusaamista. Toivon, että voisit kertoa siitä heille ja tarvittaessa niin monta kertaa, kunnes kiusaaminen loppuu.
Toivon myös, että pystyisit kertomaan tästä kaikesta vanhemmillesi, mikäli he eivät sitä vielä tiedä. (Toivottavasti he jo tietävät ja pystyvät olemaan tukenasi.)Se, että olet vahingoittanut itseäsi, kertoo siitä, että sinulla on niin vaikeita tunteita, ettet pysty kestämään niitä. Se saa minut hyvin surulliseksi. Tiedätkö, sinun ei tarvitse pärjätä yksin niiden kanssa. Monilla muilla nuorilla on vaikeaa ja siksi kouluissa on monia ammattilaisia, jotka osaavat auttaa. Näitä on mm. terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Lisäksi joissain kouluissa voi olla esim. psyykkareita tai kouluvalmentajia. Pahaan oloon on olemassa apua ja toivonkin, että kävisit juttelemassa tuosta itsesi satuttamisesta jonkun ammattilaisen kanssa. Yksin ei tarvitse pärjätä.
Jos haluat, voit soittaa meille ja jutella asiasta lisää. Numeromme on 116 111 ja vastaamme puheluihin joka päivä: Arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä chat joka ilta klo 17-20 ja Nettikirjepalvelu, johon voi kirjoittaa kirjeen. Juttelemme mielellämme lisää tästä tai mistä tahansa muusta asiasta.
Kaikki muuttuu vielä paremmaksi! Pidäthän itsestäsi huolta!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Olen tosi pahoillani siitä, kuinka sinua on koulussa kohdeltu ja harmissani siitä, ettei koulu tehnyt asialle mitään. Koulun tehtävä on turvata kaikille oppilaille turvallinen koulunkäynti, mutta tämä ei selvästikään ole kohdallasi toteutunut. Lisäksi noista henkeä uhkaavista tilanteista olisi voinut tehdä rikosilmoituksen.
Ymmärrän hyvin, että pitkään jatkunut huono kohtelu on vaikuttanut psyykkiseen terveyteesi. Toivottavasti olet saanut siihen apua ja toivon sydämestäni, että nykyisessä koulussasi sinulla on ystäviä ja sinua kohdellaan hyvin.
Nykyään autismista puhutaan enemmän ja ymmärretään, etteivät erilaiset tavat reagoida tai toimia johdu ilkeydestä, vaan aivojen erilaisuudesta. Toivottavasti sinäkin olet saanut diagnoosin saatuasi tukea ja osaat kertoa läheisillesi, jos sinulla on jotain toiveita heidän suhteensa niin, että väärinymmärryksiä ei tule.
Ihanaa, että haluat tsempata muita – totta tosiaan, vaikeuksista on mahdollista selvitä ja saada hyvä tulevaisuus, vaikka menneisyydessä olisi tapahtunut mitä. Siihen toki auttaa, että saa ympärilleen hyviä ihmisiä ja kokemuksia, että on hyvä juuri sellaisena kuin on.
Kaikkea hyvää sinulle!
Lämmöllä
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Hyvä että kirjoitit. Voi olla tosi raskasta tuntea olonsa koko ajan jollain tavalla vääränlaiseksi. Olen myös tosi pahoillani siitä, että sinua on kutsuttu pilkkaavilla nimityksillä. On tosi harmillista, etteivät ihmiset ymmärrä, miten suurta hallaa he voivat sanoillaan aiheuttaa. Tuo pilkkaaminen olisi tärkeää saada loppumaan välittömästi. Jos pilkkaajat eivät usko sinua, kerro siitä jollekin aikuiselle. (Ja tarpeen mukaan niin monta kertaa ennen kun tuollainen huono käytös loppuu kokonaan.)
Miten saisit ajatukset pois kehostasi ja voisit ajatella enemmän kaikkea sitä hyvää, mitä sinussa on? Voimme nimittäin ohjailla ajatuksiamme toiseen suuntaan tietoisesti, jos havaitsemme, että päässämme pyörii meitä vahingoittavia ajatuksia. Pystyisitkö keksimään itsestäsi 10 pientä tai suurta kivaa asiaa? Tai voisitko tehdä sellaisen harjoituksen kavereittesi kanssa, että sanoisitte jokaisesta vaikka 3-5 mukavaa asiaa? Ne voivat olla sellaisia, miksi toisen kanssa on mukava olla, mitä kadehtii toisessa, missä toinen on hyvä tai mikä tekee toisesta hyvän kaverin. Aina kun ikävät ajatukset itsestäsi valtaavat mielen, voisit palata niihin kaikkiin ihaniin asioihin itsessäsi, joita joko itse tai kaverisi sinussa sanovat olevan. Mitä kuulostaa?
On totta, että syömishäiriöön sairastumista kannattaa välttää ja tehdä sellaisia asioita, jotka saavat sinut tuntemaan olosi hyväksi omassa kehossasi. Jos teet jotain fyysistä, voit kiittää kehoasi, miten hyvin se toimi ja teki, mitä siltä pyysit. Tai jos lepäät, voit ajatella että pidät kehostasi nyt hyvää huolta. Jos käyt suihkussa tai rasvaat itseäsi, voit ajatella, että huollat ja hoivaat kehoasi, jotta se jaksaa taas hyvin seuraavan päivän.
Syömishäiriöt ovat tosi vakavia psyykkisiä sairauksia, joten aina kun huomaat ajattelevasi jotain sellaista, että kehosi ei ole hyvä tai ruoka on pahaista, niin pane tuo ajatus merkille ja mieti, että se oli höpsö ajatus, joka yrittää vahingoittaa sinua, mutta sinäpä olet fiksumpi etkä piittaa siitä ajatuksesta, vaan annat sen mennä omia menojaan. Ajatuksia tulee ja menee eikä niitä aina kannata ottaa tosissaan.
Muista siis, että olet muutakin kuin kehosi. Se on vain yksi osa sinua ja auttaa sinua tekemään kaikkia kivoja asioita. Sen lisäksi sinussa on oma, ainutlaatuinen persoonallisuutesi, luonteesi kaikkine luonteenpiirteinesi, äänesi ja naurusi, kaikki taidot, jota olet kehittänyt tähän ikään asti ja paljon muuta! Jos kysyisit kavereiltasi, miksi he pitävät sinusta, kukaan tuskin sanoo olevansa kanssasi ulkonäkösi vuoksi, vai mitä? Vai valitsetko sinä kaverisi sen mukaan, miltä he näyttävät vai sen mukaan, millaisia ystäviä he ovat tai miten he kohtelevat muita ihmisiä?
Syömishäiriöön viittaavat ajatukset kannattaa aina ottaa vakavasti. Olisinkin tosi iloinen, jos varaisit terkkarilta ajan ja kertoisit hänelle, että et ole tyytyväinen kehoosi ja se häiritsee sinua. Kerro myös noista tilanteista, jolloin sinua on pilkattu. Hän kyllä tietää, mitä seuraavaksi olisi hyvä tehdä. On tosi tärkeää, että kirjoitit asiasta nyt ennen kun tilanne on yhtään huonompi. Hyvä sinä!
Pidä huolta itsestäsi!
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Toivottavasti saat siihen vastauksia muilta nuorilta.
Aikuisena haluaisin sanoa, että puhuminenkin on taito, jossa oppii paremmaksi harjoittelemalla. Hankalista asioista, kuten alakuloisesta olosta voi alkaa puhumaan pikkuhiljaa. Voit vaikka joskus sanoa kotona tai kaverille, että ”Onpa jotenkin mälsä olo.” Tai jos joku kysyy sinulta joskus kuulumisia, ei aina tarvitse sanoa, että kuuluu hyvää tai että kaikki on hyvin. On ihan ok sanoa, että ”No nyt ei ole kaikkein paras olo.” Tai ”On ollut vähän alavireinen olo, muuten kaikki on ok.”
Kaikki läheiset eivät ole hyviä kuuntelijoita tai eivät välttämättä tiedä, kuinka voisivat auttaa sinua. Heidän huoliansa voi vähentää sanomalla esim: ”On kuitenkin kiva kun oot siinä nyt / lähdettiin tänne yhdessä / tulit käymään.” Alakuloisena sitä saattaa usein käpertyä sisäänpäin ja eristäytyä muista, mikä voi vain pahentaa oloa. Siksi on hyvä olla muiden seurassa, jos vain jaksaa. Aina ei tarvitse olla kovin aktiivinen tai puhelias ja sen voi sanoa ääneenkin: ”Mulla on nyt huono päivä enkä oikein jaksa puhua, mutta oli kiva tulla mukaan / on kiva kuunnella teidän juttuja.” Luulenpa, että kaikilla on ollut tuollaisia päiviä ja he kyllä tietävät, mitä tarkoitat. Samalla hekin oppivat sanoittamaan oloaan, kun näytät heille esimerkkiä.
Kun tuo olo on jatkunut jo vuosia, niin toivon sydämestäni, että hakisit siihen apua ihan ammattilaiselta (varsinkin kun olo on nyt huonontunut), vaikka ymmärrän hyvin, että se tuntuu vaikealta. Alavireisyys ei näytä nyt menevän itsekseen tai omin keinoin ohi. Jos laitat siitä viestiä vaikka terkkarille tai kuraattorille, niin voit hyvin kirjoittaa, ettet tiedä mistä alakulo johtuu etkä oikein osaa puhua siitä, mutta että sitä on jatkunut jo vuosia ja olo on nyt pahentunut. Tuo kaikki on heille tuttua ja he kyllä tietävät, mitä olisi nyt parasta tehdä.
Jos haluat, juttelemme mielellämme kanssasi tästä tai mistä tahansa asiasta. Meihin voi ottaa yhteyttä myös silloin, jos on ihan vain tylsää. Lasten ja nuorten puhelin on auki joka päivä (arkisin klo 14-20 viikonloppuisin klo 17-20) ja chatkin päivystää joka ikinen ilta klo 17-20. Lisäksi meillä on nettikirjepalvelu, johon voi kirjoittaa milloin vain (paitsi jos siellä on ruuhkaa).
Sinullakin on oikeus olla onnellinen ja voida hyvin. Olet kärsinyt jo niin pitkään, että nyt on aika tehdä sille jotain! Pidä itsestäsi huolta ja hae apua. Ammattilaiset ovat siellä sinuakin varten ja ovat iloisia, jos haet apua huonoon oloosi. Olen ihan varma, että selätät tämän vaiheen ja voit tulevaisuudessa taas hyvin.
Olet tärkeä!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti ei ole mitään tiettyjä viikonpäiviä, jolloin palstoja moderoidaan. Pyrimme moderoimaan useampana päivänä viikossa, mutta kiireisimpinä aikoina välissä voi olla jopa viikko (ja kesälomien aikana valitettavasti useampikin viikko).
Ystävällisin terveisin
Nuortennetin ylläpitoPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Olipa hyvä, että kirjoitit paniikkikohtauksista, itsesi satuttamisesta ja muista kurjista asioista elämässäsi. Olen tosi pahoillani, että sinulla on ollut ja on tälläkin hetkellä vaikeuksia. Mutta tosi ihanaa, että sinulla on myös hyviä ystäviä tukemassa sinua.
On ihan ymmärrettävää, ettei kaikkien asioiden kertominen tai tarkempi avaaminen muille ihmisille ole helppoa tai tarpeellista. Saat itse valita, mitä kerrot kenellekin. Jos vointisi vaikuttaa ystävyyssuhteeseen, voi olla ehkä helpompaa, että ystäväsi tietää siitä, jottei tule väärinymmärryksiä. Mutta saat kertoa juuri sen verran kuin haluat.
Kurja kuulla, että äitisi ei osannut suhtautua arpiisi niin kuin olisit toivonut. On paljon ihmisiä, joille se ei ole tuttua ja jotka eivät tiedä, miten siihen tulisi suhtautua. Toivon, että hän olisi osannut lohduttaa sinua ja olla paremmin tukenasi.
Se, että haluat hellyyttä ja kosketusta, on ihan normaalia. Kosketus on kaikille nisäkkäille elintärkeää. Pikkulapset saavat luonnostaan paljon sylitystä ja silitystä, mutta isompien lasten kohdalla se usein unohtuu. Lisäksi vanhempien voi olla vaikea keksiä, miten näyttää nuorille hellyyttä.
Siihenkin on kuitenkin hyviä tapoja. Miltä tuntuisi, jos pyytäisit joskus niska-, pää- tai vaikka jalkahierontaa joko vanhemmiltasi tai ystäviltäsi? Voit tarjoutua tekemään saman vaikka ystävällesi. Tai jos tuntuu luontevalta, mene joskus vanhempasi kainaloon sohvalle ja pyydä rapsutusta. Kosketusta tarvitsevat kaikki ikään katsomatta ja ehkä sillä tavalla vanhempasikin muistaisivat, että myös sinä tarvitset hellyyttä yhä edelleen, vaikket mikään pieni lapsi enää olekaan.
Läheisen kuolema, paniikkikohtaukset ja itsesi satuttaminen ovat asioita, joiden kanssa en haluaisi sinun jäävän yksin. Ne ovat isoja asioita, joiden kanssa tarvitset ammattilaisen apua. Kuolema voi aiheuttaa paljon kysymyksiä ja suru voi kestää kauankin. Paniikkikohtauksiin taas on olemassa hyvää apua ja tarvittaessa myös lääkehoitoa. Kun asiat alkavat selviämään ja koet olosi hyväksi, myös itsetuhoisuus helpottaa.
Toivoisin siis, että kertoisit näistä ajatuksistasi koulusi terkkarille tai kuraattorille. Koulussasi saattaa olla myös muita ammattilaisia tällaisia varten. He ovat siellä auttamassa oppilaita ja ovat iloisia, jos voivat auttaa sinuakin. He voivat ottaa yhteyttä myös vanhempiisi ja kertoa heille, kuinka vanhempasi voisivat olla paremmin tukenasi ja tehdä kodista sellaisen paikan, jossa sinun on hyvä ja turvallista olla.
Jos haluat, voit aina myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (numeroon 116 111) tai tulla chattiin keskustelemaan kanssamme. Juttelemme mielellämme kaikista mahdollisista asioista maan ja taivaan välillä, mikään aihe ei ole meille vieras tai kielletty. Meihin voi ottaa yhteyttä myös ihan vain, jos on tylsää tai ei keksi tekemistä. Kaikki palvelumme ovat täysin maksuttomia ja anonyymejä.
Pidäthän huolta itsestäsi ja varaa aika jollekin koulun ammattilaiselle mahdollisimman pian.
Auringon säteitä päivääsi toivottaen
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäPaivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Harmi, että et ole löytänyt tietoa sivuiltamme. Nuortennetin aloitussivulla on siniset laatikot, joissa lukee ”SOITA”, ”KIRJOITA” ja ”CHATTAA”. Sieltä pääset lukemaan tarkempaa tietoa Lasten ja nuorten puhelimesta, chatista ja nettikirjepalvelusta.
Puhelin on auki ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20. Numero on 116 111. Jos soitat silloin, kun palvelu on kiinni, kuulet vastaajasta aukioloajat.
Chat on auki joka päivä klo 17-20.
Nettikirjepalveluun voit kirjoittaa milloin vain, poikkeuksena sellaiset hetket, kun sinne ei mahdu yhtään uutta kirjettä. Silloin kannattaa kokeilla myöhemmin uudestaan. (Joko samana iltana tai seuraavana päivänä.)
Mukavaa talven jatkoa!
Ystävällisin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit