Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi. Nostitkin esiin tärkeän aiheen. Näistä asioista on tosi tärkeää puhua ja voi olla, että saat tätä kautta vertaistukea, sillä luulen, ettet ole ainoa, joka painii ulkonäköpaineiden vuoksi.
On tosi surullista, että netissä ja somessa suurin osa postaa itsestään vain onnistuneita kuvia tai sellaisia, joissa on käytetty jotain filtteriä. Vaikka tiedämme, että he näyttävät luonnossa ihan toisenlaisilta, niin silti tämä valtava kuvatulva ei voi olla vaikuttamatta siihen, mikä koetaan ihmisissä tärkeäksi ja millaiset ihmiset kauniiksi.
On tosi surullista, että se aiheuttaa vertailua. Kun entisaikaan kauneimpana naisena pidettiin sitä kylän kauneinta (joka oli ihan tavallinen ihminen eikä mikään muokattu kuva), niin nykyään meitä pommitetaan sadoilla ja tuhansilla ihannekuvilla päivittäin ja iso osa niistä kuvista on teknisesti paranneltuja. Ei siis ihme, että ulkonäkö on nykyään niin paljon ihmisten mielissä, kun ihmisten kasvo- ja vartalokuvia tulvii kaikista kanavista aivan solkenaan.
Pyytäisin sinua kuitenkin vaihtamaan kuvakulman pois itsestä ja kääntämään sen esimerkiksi perheeseesi, ystäviisi ja muihin lähellä oleviin ihmisiin. Mieti, mistä asioista heissä tykkäät. Mitkä ovat äitisi parhaat puolet? Entä miksi viihdyt tiettyjen kavereittesi tai luokkalaistesi seurassa? Mikä tekee jostain opettajasta hyvän tai jostain aikuisesta kivan? Arvostatko näitä ihmisiä heidän ulkonäkönsä vuoksi vai onko heissä muita ominaisuuksia, minkä vuoksi näiden ihmisten seurassa on turvallista, luontevaa tai muuten mukavaa olla?
Sitten jos siirrät katseesi itseesi, niin mitä luulet: mitä hyviä ominaisuuksia perheesi sinussa näkee? Entä miten ystäväsi sinua kuvailisivat? Miksi arvelet, että he viihtyvät seurassasi? Jos sinulla on pienempiä sisaruksia tai serkkuja, miksi he pitävät sinusta?
Ja lopuksi: liittyikö joku aiemmista vastauksista ulkonäköön? Pidätkö jostain aikuisesta, koska hän on kaunis? Tai vietätkö ystäväsi kanssa aikaa, koska hän on viehättävä?
Ymmärrän tuskasi, mutta ulkonäköpaineista on mahdollista päästä eroon – joskin se voi vaatia harjoitusta ja tietoista ajatustapojen muuttamista. Olisitko valmis yrittämään? Paineet ulkonäöstä voivat viedä tosi paljon aikaa ja energiaa, joten toivon että jossain vaiheessa huomaisit, ettet enää ajattele asiaa enää niin paljon. Muutos voi olla hidasta, mutta yritä huomata myös pienet edistymiset.
Ja toisaalta, myös ikä tekee tehtävänsä: opit ja huomaat, mitä kaikkea osaat ja mitä hyviä puolia sinussa on ja opit luottamaan enemmän siihen, millainen olet sen sijaan, että murehdit sitä, miltä näytät.
Voit vaikka aloittaa siitä, että juttelet asiasta kavereittesi kanssa. Uskon, että kaikilla heillä on samankaltaisia ajatuksia. Voisitte vaikka päättää, että huomioisitte toisissanne ihan muita kuin ulkonäöllisiä asioita eli kehutte ja kiitätte kivoista teoista ja tarkoituksellisesti vähennätte ulkonäöstä puhumista tai varsinkin toisten ulkonäön kommentointia, jos sellaiseen on tapana lipsahtaa.
Ymmärrän, että aihe voi olla arka, mutta kannattaa ehdottomasti ottaa se puheeksi läheisten ihmisten kanssa. Jos ei puhumalla omista ajatuksista, niin kommentoimalla asiaa yleisellä tasolla. Vanhemmilta voi kysyä, onko heillä ollut nuorena tai aikuisena ulkonäköpaineita? Kavereille voi joskus sanoa, että olispa kiva nähdä somessa tavallisen näköisiä ihmisiä. Tai jutella siitä, ketkä julkkikset julkaisevat myös meikittömiä kuvia. Somessa voi miettiä, millaisia tilejä seuraa: niitä, joista tulee paha mieli vai sellaisia, jotka ilahduttavat. Tämäkin on hyvä puheenaihe kavereiden kanssa.
On kurjaa, että ulkonäön merkitys on kasvanut niin valtavan suureksi, mutta jokainen meistä voi tehdä osansa ja puhua myös ihmisten muista ominaisuuksista ja jättää ulkonäön kommentoinnin kokonaan pois. Jos haluat jutella asiasta lisää, niin olemme täällä linjojen päässä joka päivä! Puheluihin vastataan arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Chat on auki joka ilta klo 17-20. Kaikki yhteydenotot ovat anonyymejä ja maksuttomia.
Paljon tsemppiä sinulle, lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen tosi pahoillani, että olet kokenut netissä uhkauksia ja sinusta on levitelty perättömiä asioita. (Jätin nimestäsi vain etukirjaimen anonymiteetin varmistamiseksi.) Olet toiminut tosi hienosti ja ilmoittanut niistä eteenpäin. Näin juuri pitääkin toimia. On tärkeää ottaa uhkauksista ja muusta laittomasta toiminnasta kuvakaappaukset, sitten estää ko. ihminen ja ilmoittaa hänestä sekä ylläpidolle että poliisille. Tällaiset ihmiset jatkavat toimintaansa, jos kukaan ei koskaan pysäytä heitä.
Olisi hienoa, jos voisit olla sekä live-elämässä että netissä sellaisten ihmisten ympäröimänä, jotka kohtelevat sinua hyvin ja osaavat käyttäytyä nätisti. Silloin netissäkin ja erilaisilla somealustoilla on kiva olla eikä tarvitse koko ajan pelätä, mitä tulee tapahtumaan. Tärkeää on toki myös tarkkailla omaa käytöstä, ettei lipsahda itse kommentoimaan rumasti tai käyttäytymään ikävästi.
Olet toiminut esimerkillisesti ja on hienoa, että jaat kokemuksesi täällä. Näistä asioista on tärkeää puhua, jotta jokainen oppisi itse käyttäytymään kaikkialla hyvin ja pitämään myös puoliaan, jos kohtaa itse huonoa käytöstä tai joutuu jopa rikoksen uhriksi.
Jos nämä asiat painavat mieltäsi, niin haethan itsellesi apua? Fiiliksistä on hyvä jutella omille vanhemmille, mutta tarvittaessa apua saa myös koulun ammattilaisilta. Myös me täällä Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä kuulemme mielellämme, mitä ajatuksia nämä sinussa herättävät ja miten olet pärjäillyt näiden kaikkien kanssa. Olet tärkeä!
Parhain terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Olen tosi pahoillani, että jaksamisesi on nyt kortilla ja sinusta tuntuu siltä, että positiivisia asioita on elämässäsi tosi vähän. Elämässä mikään muu ei ole varmaa kuin muutos, joten toivon sydämestäni, että sinunkin elämäsi tulee pian helpottumaan.
Haluaisitko kertoa jollekin enemmän fiiliksistäsi ja elämästäsi? Me täällä Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä juttelisimme mielellämme kanssasi. Tuolla ylemmässä viestissä olikin perustiedot palveluistamme. Siellä voit jutella juuri sen verran kuin haluat ja monia on piristänyt, kun on saanut purkaa asioitaan jonkun kanssa. Siellä ei tarvitse kertoa nimeä ja voi jutella juuri niin kauan kuin haluaa. Olisi mukava kuulla sinusta enemmän.
Olen ihan varma, ettet levitä pahaa oloa koko ajan ja kaikkialle. Ystäväsi eivät olisi ystäviäsi, jos et olisi heille tärkeä ja jos he eivät nauttisi seurastasi.
Jos olosi on kurja ja itsetuhoinen, myös koulusi henkilökunta osaa auttaa sinua, erityisesti terkkari, kuraattori ja psykologi. He ovat hakeutuneet alalle, koska haluavat olla nuorten tukena ja uskon, että haluaisivat auttaa myös sinua, jos sinulla on nyt vaikeaa. Elämän aikana jokainen tarvitsee toisen ihmisen apua ja on tosi tärkeä taito osata pyytää sitä silloin, kun menee huonosti. Ethän jää yksin tämän asian kanssa?
Toivon sinulle helpompia päiviä ja leppoisaa loppuvuotta!
Lämpimin ajatuksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Vaikeita asioita ei olekaan hyvä kantaa yksin, joten on tosi hieno ja tärkeä asia, että kirjoitit tänne. Kiitos siitä. Jos liian pitkään kantaa vaikeita asioita yksin, niin silloin voikin murtua kaiken taakan alle. Yksin ei siis kannata olla ja on myös hyvä muistaa, että murtumisenkin jälkeen on taas mahdollista kerätä palaset ja toipua.
Olen pahoillani, että sinut on jätetty kaveriporukan ulkopuolelle, eikä sinulla ole kavereita. Kuulostaa, että olet rohkeasti kertonut kokemuksestasi ja on tosi kurjaa, jos reaktio on ollut se, että sinut on jätetty porukasta pois.
Jokainen ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi, ja olikin ikävä lukea, että olet kotona kuullut vähättelyä vanhempiesi toimesta ja koet, ettei sinusta välitetä. Oletko pystynyt vanhemmillesi rehellisesti kertomaan, miltä sinusta tuntuu? Että koet tunteitasi vähäteltävän ja koet, ettei sinusta välitetä?
Ahdistus sekä haasteet kommunikoinnissa ja sosiaalisissa tilanteissa ovat ihan oikeita asioita, joihin tulee saada tukea. Myös se on merkki avun tarvitsemisesta, jos ei jaksa enää tehdä mitään tai ajatukset pyörivät laihduttamisen ja syömisen ympärillä. Tosi ikävää myös, jos äitisi on kommentoinut painoasi.
Kuulostaa siltä, että kuraattori on pystynyt näkemään tilanteesi todetessaan, että ahdistuksesi on jo haittaavan suuri asia elämässäsi. Sinä kaipaatkin ehdottomastasi apua itsellesi ja olisi tärkeää, ettet jää yksin! Kerroit käyneesi tämän kuraattorin luona kerran. Mitä ajattelet, jos menisit hänen luokseen uudestaan? Kuraattori on siellä sinua varten ja hän osaa tukea monenlaisissa haasteissa.
Aina voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Jutteleminen on aina luottamuksellista ja nimetöntä sekä voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Raskaimmastakin paikasta on mahdollista selvitä eteenpäin, vaikka juuri nyt ei siltä tuntuisikaan. Sinä tulet selviämään vielä! <3 Toivottavasti saisit tähän viestiketjuun myös vertaistukea ja -kokemuksia, sillä uskon, että et todellakaan ole yksin ajatustesi ja kokemustesi kanssa.
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariMoi ”Pepsi”!
Hyvä, kun laitoit tänne viestiä ja pyydät vinkkejä! Kyllä se voi olla kiusaamista, jos toinen tekee asioita tahallisesti toista ärsyttääkseen. Olet toiminut hienosti, kun olet isällesi kertonut asiasta, mutta kurja kuulla, että isäsi ei tunnu ottavan asiaa tosissaan.
Pohdit, miten saisit isäsi ottamaan asian tosissaan. Olet mielestäni tässä osannut hienosti kuvata tilannetta sekä siihen liittyviä tunteitasi. Mitä jos ottaisit asian puheeksi uudestaan isän kanssa ja ihan ensimmäisenä kertoisit, että sinulle on tullut aiemmin kokemus, ettei hän ole ottanut asiaasi tosissaan ja nyt toivoisit, että hän ottaisi? Ja sen jälkeen kertoisit, millä tavalla pikkuveljesi käyttäytyy sinua kohtaan? Entä oletko muuten pikkuveljellesi sanonut, miltä sinusta tuntuu ja pyytänyt häntä lopettamaan?
Sisarusten välillä voi tulla välillä eripuraa, mutta toivottavasti pääsisitte yhdessä keskustelemaan ja isänne pystyisi puuttumaan siihen, että sinun ei tarvitsisi kokea kiusatuksi tulemista. Jos sinusta tuntuu, että isälle on vaikea puhua asiasta, niin voisitko kertoa tilanteesta jollekin toiselle luotettavalle aikuiselle?
Jos haluat pohtia tätä asiaa tai jutella jostakin muusta, niin voit soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111). Meillä on myös Lasten ja nuorten chat sekä nettikirjepalvelu. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Mukavaa joulun odotusta toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei InsomniacPOTATO,
Kiitos rohkeasta viestistäsi tänne Nuortennettiin. Toivon, että kirjoittaminen tänne on helpottanut edes vähän oloasi. Oli myös hyvä lukea, että sinulla on ympärilläsi sekä aikuisia että ystäviä, joilta saat tukea ja ymmärrystä niin koulussa kuin arjessakin. Vaikka kiusaamisen ja pahan olosi esiin tuleminen voi tuntua alkuun hankalalta, on se kuitenkin todella tärkeää, jotta aikuiset voivat puuttua asioihin ja jotta sinä saisit tarvitsemaasi apua ja tukea.
Tunnistat hyvin arjessasi ne asiat, jotka kuormittavat sinua mutta myös ne asiat, jotka helpottavat oloasi. Sinä olet hyvä ja riittävä juuri omana itsenäsi ja piirteesi ja ominaisuutesi tekevät sinusta ainutlaatuisen ihanan itsesi. On täysin ymmärrettävää, että jatkuva kiusaaminen ja ärsyttäminen koulussa saa olosi tukalaksi ja vaikeaksi mutta se ei ole mitenkään sinun syytäsi. Kun kiusaaminen saadaan loppumaan ja saat tarvitsemaasi tilaa ja rauhaa, on sinulla myös mahdollisuus kuunnella paremmin omia tarpeitasi ja voida paremmin niin koulussa kuin kotonakin.
Uusiin ihmisiin luottaminen vie oman aikansa ja on täysin ymmärrettävää, että se sinua mietityttää, varsinkin jos sinulla on taustalla huonoja kokemuksia. Yritä kuitenkin ajatella, että huonosta kokemuksestasi huolimatta aikuiset ympärilläsi haluavat sinulle hyvää ja haluavat sinun voivan paremmin. Kun rohkaistut juttelemaan voinnistasi ja mieltä painavista asioistasi esimerkiksi juuri kuraattorin kanssa, voit hänelle kertoa samalla myös toiveestasi päästä pienluokalle.
Sinulla on oikeus elämään ja arkeen, jossa saat olla avoimesti ja pelkäämättä täysin oma itsesi. Me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme myös tukenasi, mikäli sitä tarvitset. Olemme auki vuoden jokaisena päivänä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Lisäksi Nuorten tukilinja päivystää arki-iltaisin (klo 20–24) samassa numerossa ja sieltä saa ammattilaisen tukea pahan olon hetkellä, yhtä lailla nimettömästi ja luottamuksella.
Voimia ja jaksamista sinulle sekä rauhallista joulun odotusta!
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei Tarvitsee Apua,
Onpa hienoa että olet löytänyt lasten ja nuorten netin kirjepalvelun! Pyrimme vastaamaan kaikkiin kirjeisiin mahdollisimman pian ja toivon, että odottamasi vastaus on jo matkalla!
Jos tuntuu, että kaipaat juttukaveria kirjevastaustasi odotellessa, voit aina tulla juttelemaan meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) ja chattiin! Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.
Tunnelmallista joulun odotusta ja tsemppiä loppuvuoteen!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei ”Joku tyttö”,
Kiitos, kun kerroit ajatuksistasi. Kirjoitit, että et näe elämässäsi mitään hyvää ja haluaisit kuolla. En voikaan tietää, mitä kaikkea olet joutunut käymään läpi, mutta olen tosi pahoillani, että koet elämäsi olleen järkyttävää.
Synkkien ajatusten keskellä voi olla vaikeaa nähdä tulevaisuudessa mitään hyvää ja elämisen arvoista, mutta sinä ansaitset elää ja voida hyvin, vaikka ajatteletkin nyt toisin. Nyt voi olla mahdoton nähdä, että tulevaisuus voisi olla millään tavalla parempi, mutta toivottomastakin tilanteesta on mahdollisuus päästä kohti parempaa, vaikka joskus matka voikin olla pitkä.
Kerroit olevasi osastolla vielä monta kuukautta. En tiedä, millaista osastolla on, mutta se voi tehdä kokemuksesta vielä raskaamman, jos tuntuu, ettei tule toimeen kenenkään kanssa. Miksi ajattelet, että muut vihaisivat sinua? Mitä taas ajattelet, että mikä voisi auttaa sinua jaksamaan osastolla paremmin?
Asiasi on sellainen, että haluan kannustaa sinua hakemaan tukea joltakin luotettavalta ja turvalliselta aikuiselta. Oletko pystynyt siellä osastolla kertomaan työntekijöille rehellisesti siitä, mitä koet ja ajattelet? Osaston työntekijät ovat siellä sinua varten ja tärkeää olisikin, että et ole ajatustesi kanssa yksin.
Meillä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja nettikirjepalvelu, jos tuntuu, että haluat purkaa ajatuksiasi nimettömästi ja luottamuksellisesti. Puhelin on auki arkisin ma-pe klo 14-20 ja viikonloppuisin/pyhinä klo 17-20. Chat päivystää joka ilta klo 17-20. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Olet tärkeä ja arvokas sekä kaiken avun arvoinen! <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Hyvä, että et halua alistua haukkumiselle, vaan haet apua sen lopettamiseen. Aikuisten velvollisuus on opettaa lapsille kauniit käytöstavat ja elämään niin, että he kunnioittavat muita ihmisiä ja kohtelevat heitä kauniisti.
Kaikenlainen haukkuminen, syrjiminen ja huono kohtelu on väärin ja koulusi aikuisten tulisi huolehtia siitä, ettei koulussa tapahdu sellaista. Ymmärrän, että koulussa ja luokassa oleminen voi tuntua hankalalta, jos siellä kokee kiusaamista. Se pitäisikin saada heti loppumaan.
Parasta olisi, jos opettajasi puuttuisi kiusaamiseen ja saisi sen loppumaan. Tietääkö hän tuosta haukkumisesta? Jos ei, niin olisi tärkeää, että kertoisit hänelle. Jos hän tietää siitä, niin sano siitä hänelle siitä huolimatta uudestaan ja uudestaan, kunnes hän saa sen loppumaan.
Jos hän ei siihen pysty, niin pyydä apua joltain toiselta opettajalta, ohjaajalta tai rehtorilta. Myös vanhempasi voivat ottaa yhteyttä kouluun ja puhua asiasta. (He voisivat myös auttaa sinua ottamaan lääkkeesi säännöllisesti, jotta koulunkäyntisi olisi helpompaa.) Tärkeintä on, että haukkuminen loppuisi ja saisit käydä koulua rauhassa.
Olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena kuin olet!
Kaikkea hyvää sinulle – toivon sydämestäni, että haukkuminen saadaan loppumaan.
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos, kun olet rehellisesti ja rohkeasti kuvaillut ajatuksiasi.
Viestisi perusteella saan sinusta kuvan fiksusti ja empaattisesti ajattelevana nuorena, joka käy tällä hetkellä itse raskaita ajatuksia läpi. Olet tässä viestissäsi kauniisti ja rohkaisevasti osannut kannustaa muita nuoria. Joskus se voi olla kaikista vaikeinta olla lempeä ja armollinen itseään kohtaan. Pystyisitkö miettimään, mitä lohduttavia ja kannustavia sanoja sanoisit toiselle nuorelle, joka kävisi läpi samankaltaisia ajatuksia kuin sinä nyt?
Käyt tällä hetkellä hyvin raskaan ja toivottoman kuuloisia ajatuksia läpi sekä kerroit lukioihin haun olevan pian käsillä, mikä varmasti tuo omat paineensa. Jos ajatukset ovat suuntautuneet siihen, että tulevaisuudella ei ole mitään annettavaa, niin se on jo itsessään merkki siitä, että nyt tarvitsee tukea itselleen. Haluankin kannustaa sinua hakemaan apua. Synkän ja toivottomankin olon keskeltä on mahdollista saada apua ja päästä ylös, vaikka juuri nyt sitä olisikin vaikea nähdä.
Mitä ajattelet, jos lähtisit hakemaan itsellesi tukea esimerkiksi koulusi terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta? He ovat ammattilaisia, jotka osaavat tukea myös mielen haasteissa. Toivon myös, että pystyisit tukeutumaan johonkin omaan läheiseen aikuiseen, kenet koet luotettavaksi j turvalliseksi. Kuka voisi olla sinulla tällainen? Yksin ei pidä jäädä ja nyt olisikin tärkeää, että joku turvallinen ja luotettava aikuinen kannattelisi ja tukisi sinua.
Täältä Nuortennetin Apua ja tukea -osiosta voit halutessasi lukea vielä lisää avun hakemisesta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Jos haluat jutella nimettömästä ja luottamuksellisesti, voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Lasten ja nuorten puhelin 116 111 – MLL Nuortennetti
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Toivon, että pystyt antamaan itsellesi luvan, että on myös ok, ettei motivaatiota ja jaksamista nyt ole sekä otat apua vastaan. Olet tärkeä ja arvokas! <3
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kirjoitit tosi tärkeästä asiasta: ihmisten tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Samat säännöt pitäisi tosiaan koskea jokaista – sukupuoleen katsomatta. Lisäksi tuo toiminta, joka johti mukavan opettajan lähtemiseen, kuulosti myös epäreilulta.
On ihan totta, että luokassa kaikilla pitäisi olla samat säännöt ja niiden rikkomiseen tulisi suhtautua samalla tavalla. Oletko ottanut tämän tyttöjen ja poikien erilaisen kohtelun esiin opettajasi kanssa? Jos hän ei ole valmis tarkastelemaan toimintaansa, voit jutella siitä jonkun toisen opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kanssa.
Sitten kerroit, että tytöt lyövät ja potkivat. Tarkoitatko, että he käyttävät väkivaltaa sinua kohtaan vai jotakuta toista? Jos kuka tahansa ihminen lähelläsi on väkivaltainen (sukupuolesta riippumatta), olisi tärkeää poistua paikalta ja hakea apua tai kertoa asiasta jollekin aikuiselle, oli se sitten opettaja, vartija, ohjaaja tai vanhempi.
Eihän tytötkään saa lyödä tai potkia ketään. Kun heille osoittaa, ettei sellainen käy laatuun, he ehkä itsekin huomaavat, kuinka normaalia siitä on tullut, vaikkei se tosiasiassa ole lainkaan normaalia. Tunteita saa kyllä näyttää, mutta toista ei saa loukata sanoin eikä myöskään fyysisesti. Hyvä, ettet ole lähtenyt mukaan tähän väkivallan käyttämiseen. Väkivaltaa käyttävät ihmiset, jotka eivät muuten osaa kommunikoida tai hallita tunteitaan tai käytöstään ja siihen olisi aina hyvä saada apua.
Tuo opettajien vaihtuminen usein on kyllä tosi kurjaa. Olisi niin hyvä, jos sama opettaja olisi samojen oppilaiden kanssa useamman vuoden, jolloin ei tarvitsisi aina opetella tuntemaan uutta ihmistä. Olen puolestasi tosi pahoillani, että juuri tuo lempiopettajasi joutui lähtemään ja vieläpä ilman hyvää syytä. Toivottavasti kohdallesi osuu myöhemmin mukavia opettajia, joiden tunneilla on hyvä olla.
Kuulostaa siltä, että oikeudenmukaisuus on yksi vahvuuksistasi. Ehkä sinä olet kaveriporukassasi se, jolla on jatkossakin uskallusta ottaa esiin epätasapuolinen kohtelu ja uskallat pitää niidenkin puolta, jotka eivät siihen itse pysty.
Parhain terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Uskon, että on hankalaa elää jatkuvien mielialavaihteluiden kanssa. Toivottavasti lohduttaa tietää, että se johtuu murrosikään kuuluvista hormonivaihteluista ja tasaantuu kyllä aikanaan. Sinä aikana ei auta kuin jotenkin opetella elämään sen kanssa.
Miten voisit kohentaa oloasi, kun olo on kurja? Mistä sinulle tulee parempi mieli? Auttaisiko leipominen, lämmin kaakao, kaverille soitto tai musiikin kuuntelu? Tutkitusti myös lemmikin silittäminen tuottaa mielihyvähormonia, jos teillä sattuu sellainen olemaan. Tai sitten kävely tai luonnossa liikkuminen.
Harmillista on myös, jos et koe olevasi tyytyväinen itseesi. Onneksi sekin helpottuu ajan myötä, kun saat lisää itsevarmuutta ja opit tuntemaan itsesi vuosi vuodelta paremmin ja huomaat, mitä kaikkea osaatkaan ja mitä kaikkea hyvää sinussa on. Jos hyvien puolien näkeminen itsessä tuntuu haastavalta, niin voisivatko lähellä olevat ihmiset auttaa sinua? Voisitko sanoa heille (tai edes yhdelle tai kahdelle), että sinua piristäisi, jos he kertoisivat, mitä hyvää sinussa on. Ehkä ne ovat sellaisia asioita, joita et ole tullut huomanneeksikaan?
Murrosiässä lähes kaikki käyvät läpi mielialavaihteluihin ja itsetuntoon liittyviä haasteita, joten et ole yksin tunteittesi kanssa. Ehkä voisitte kaveriporukassa sopia jonkun kehumispäivän, jolloin yritätte keksiä jokaisesta vähintään yhden kehuttavan asian päivän aikana. Tai ehkä keksit itse parempia ideoita, miten voisit piristää itsesi lisäksi myös läheisiäsi!
Jos mieli on joskus kovin maassa, muista, että meille voi soittaa asiassa kuin asiassa! Vastaamme puheluihin numerossa 116 111 vuoden jokaisena päivänä. (Ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20.) Lisäksi arkisin klo 20-00 samassa numerossa vastaavat ammattilaiset ja soittaminen on sinnekin täysin maksutonta. Jos haluat mieluummin kirjoittaa, vastaamme chat-yhteydenottoihin joka päivä klo 17-20 ja nettikirjeisiin yleensä viikon sisällä.
Oikein kova rutistus sinulle! Kaikki muuttuu vielä paremmaksi, usko pois!
Sinua ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Hienoa, että kysyit täältä neuvoa. On surullista, että ystäväsi voi huonosti ja viiltelee, mutta se ei ole sinun syysi. Emme tiedä syytä hänen pahaan oloonsa, mutta selvästi haluat olla hänelle avuksi, joten et ole aiheuttanut hänen ongelmiaan. Monet nuoret satuttavat itseään eli hän on todennäköisesti kuullut viiltelystä jostain muualta.
Ihanaa, että haluat olla hänen tukenaan, vaikka sanotkin, ettet ole hänen läheisin ystävänsä. Voit auttaa häntä paljonkin huomioimalla häntä (eikä sen aina tarvitse olla mitään isoa) ja olemalla hänen seuranaan, jottei hän tunne oloaan yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi. Usein suoraan puhuminen on parasta. Voit siis hyvin sanoa, että olet nähnyt hänen jälkensä ja kysyä, voitko olla jotenkin avuksi. Tärkeää on, että annat ymmärtää, että olet käytettävissä, mutta et painosta häntä puhumaan asioista, joista hän ei ole valmis puhumaan. Kuulostaa hyvältä, jos hän käy terkkarilla ja lääkärissä – voisi siis olettaa, että hän saa viiltelyyn ja sen takana oleviin asioihin apua. Jos et ole asiasta varma, voit esittää terkkarille huolesi häntä koskien.
Sinun ei tarvitse olla hänen terapeuttinsa, se on ammattilaisten tehtävä. Mutta jokainen tarvitsee ystävää ja hyväksyntää eli ihan vain ystävällinen katse, hymy, kuulumisten kysely, viereen istuminen ja kaikki yhdessä vietetty aika viestittää hänelle, että hän on hyvä sellaisena kuin on ja pidät hänestä. Se on tosi tärkeää ja sillä tavalla autat häntä omalta osaltasi kaikista parhaiten. Ihanaa, kun haluat olla hänen apunaan ja tukenaan!
Nyt itselläsikin on taukoa viiltelystä, mikä on kyllä hieno juttu! Ehkä sinä aikana opit jonkun toisen tavan sietämään ahdistusta. Sehän ei välttämättä kestä kovin kauaa kerrallaan, joten olisi hyvä miettiä, miten pääset tuon hetken yli. Saman tyyppisen reaktion kehoosi saat esimerkiksi rämpyttelemällä hiuslenkkiä ranteessasi, valuttamalla kylmää vettä ranteillesi tai muulla kylmän altistuksella: kylmällä suihkulla tai avantouinnilla, jos sellaisesta tykkäät. Joillain auttaa myös juoksulenkki tai ihan vain se, että hyppii monta kertaa niin korkealle kuin pystyy.
Jos tykkäät lukea tai kuunnella äänikirjoja, suosittelen Henriikka Rönkkösen kirjoittamaa Olet ihana, rakas ja tärkeä -kirjaa. Siinä hän kertoo, miten itse pääsi eroon ahdistuksesta ja oppi katsomaan itseään rakastavin silmin. Siinä on myös harjoituksia, joita voi tehdä. Tuosta kirjasta voisi olla sinullekin apua ja lohtua.
Jos et vielä saa ammattilaisen apua viiltelyyn, myös Nuorten Mielenterveystalon viiltelyn omahoito-ohjelma voisi olla kokeilemisen arvoinen. Löydät sen täältä: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/viiltelyn-omahoito-ohjelma.
Toivoisin silti, että uskaltautuisit juttelemaan viiltelystä ja kotioloistasi jollekin koulusi ammattilaisille. Ehkä he voisivat kertoa vanhemmillesi, miten heidän käytöksensä satuttaa sinua. Olet tärkeä ja toivoisin, että vanhempasi pystyisivät tukemaan sinua eivätkä enää puhuisi sinulle rumasti.
Halaukset sinulle ja tsemiä esityksen harjoittelemiseen!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariMoi ”🌈 KiT”!
Kiitos viestistäsi ja hienoa, että haet tukea siihen, miten tulla kaapista ulos! Toivottavasti saat tähän viestiketjuun vertaistukea ja -kokemuksia myös muilta nuorilta.
Kaapista ulos tuleminen oman identiteetin kanssa voi olla tosi jännittävää. Samaan aikaan kaapissa oleminen voi olla kuormittavaa, kun ei pysty täysin olemaan oma itsensä muiden seurassa. Tuo on jo tosi hieno asia, että siskosi ja paras kaverisi tietävät. Onpa hienoa kuulla, että siskosi kutsuu sinua toivomallasi tavalla. Ihana sisko!
Kirjoitit, että paras kaverisi kutsuu sinua vielä tytöksi, mutta et ole korjannut häntä. Miltä sinusta tuntuisi seuraavalla kerralla kertoa hänelle, miten sinä toivoisit sinua kutsuttavan?
Kerroit, että sinun on vaikea kysyä vanhemmiltasi asioista, etkä oikein pysty kertomaan huolistasi kenellekään. Se on jo tosi hieno asia, jos olet vaikka botille pystynyt juttelemaan – olet sillä tavalla harjoitellut asioiden sanoittamista. Ja hei, nytkin olet kirjoittanut tänne keskustelupalstalle, jossa sinulle vastaa ihan oikea ihminen! Olet siis jo ottanut tosi hienoja askelia kertomisen suhteen. Siskosi ja paras kaverisi tietävät sekä olet kirjoittanut tänne keskustelupalstalle. Voit olla ylpeä itsestäsi jo näistä tärkeistä askelista!
Kaapista ulos tulemiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa ja tärkeää onkin pohtia, mikä sinusta itsestäsi tuntuisi parhaimmalta tavalta. Samalla toivon, että saat tässä kuulla muiden kokemuksia siitä, millaisilla erilaisilla tavoilla he ovat toimineet.
Toivottavasti näistä kysymyksistä olisi sinulle apua oman tilanteesi pohtimiseen:
Kuka voisi olla sellainen henkilö nyt siskosi ja parhaan kaverisi jälkeen, kenelle voisit rohkaistua kertomaan seuraavaksi? Miten muuten kerroit siskolle ja parhaalle kaverille sekä miten kertominen meni? Jos puhuminen tuntuu jännittävältä, niin mitä ajattelet, jos asiasta kertoisi esimerkiksi kirjeen avulla? Osaat nimittäin tosi taitavasti sanoittaa ajatuksiasi kirjoittamalla!Täällä Nuortennetin sivulla on lisää asiaa kaapista ulos tulemisesta ja toivottavasti tästä olisi sinulle tukea myös: https://www.nuortennetti.fi/seksuaalisuus/seksuaalinen-suuntautuminen/kaapista-ulos/
Entä onko sinulle muuten Setan nuorten sivut tutut? https://nuoret.seta.fi/
Mainitsit myös viestissäsi, että mielenterveytesi on niin ja näin. Mielenterveyteen liittyviin haasteisiin on myös tosi tärkeää saada apua! Tietävätkö ympärilläsi olevat aikuiset haasteistasi ja oletko saanut tukea itsellesi? Täältä Nuortennetin sivulta voit lukea lisää, miten puhua huolistaan läheisille ja sieltä löytyy esimerkiksi ”Huoli puheeksi” -lomake, mitä voi kokeilla hyödyntää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/
Meillä on täällä Nuortennetissä myös ilmaiset Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat sekä nettikirjepalvelu. Palveluissamme pystyt juttelemaan mistä aiheesta tahansa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Jos siis sinusta tuntuu, että haluaisit harjoitella huolista kertomista tai jutella lisää kaapista ulos tulemisesta, niin voit ottaa yhteyttä myös meihin. Voit aina keskeyttää yhteydenoton, jos siltä tuntuu ja voit aina ottaa yhteyttä uudestaan. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjäAvainmestariHei!
Kiitos viestistäsi!
Kirjoitit, kuinka haluaisit, että sinua haukuttaisiin, jotta saisit motivaatiota. Me emme täällä hauku ketään, vaan haluamme täällä Nuortennetissä ennemmin kannustaa ja rohkaista! Tiesitkö muuten, että haukkuminen on lisäksi kielletty keskustelupalstan säännöissä?
Osaatko sanoa, miksi ajattelet juuri haukkumisen tuovan sinulle motivaatiota? On ikävää, jos koet haukkumisen olevan juuri se keino, millä motivaatiota saisi. Sinä et ansaitse tulla haukutuksi kenenkään, et edes itsesi, toimesta.
En tiedä, mihin tarkalleen haet motivaatiota, mutta mitä ajattelet, jos motivaatiota lähtisikin hakemaan ennemmin positiivisen kautta? Voit esimerkiksi muistuttaa itseäsi niistä asioista, mitkä ovat vahvuuksiasi tai miettiä, mitä toivoisit saavuttavasi. Mihin sinä haet motivaatiota?
Jos haluat jutella tästä aiheesta tai ihan mistä tahansa muustakin, voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia.
Paljon voimia loppuvuoteesi ja toivottavasti löydät positiivisia asioita itsellesi!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä -
JulkaisijaArtikkelit