Siirry sisältöön

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 61 - 75 (kaikkiaan 1,884)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: motivaatio elämään on kadonnut #190600

    Moi!

    Kiitos, kun kirjoitit! Oli tosi kurjaa kuulla, että isoveljesi haukku sinua päivittäin ja jäät vaille huomiota perheeltäsi. Tällaiset asiat aivan varmasti vaikuttavat omaan mielialaan. Onkin tosi hienoa, että rohkeasti kirjoitit tunteistasi ja ajatuksistasi.

    Ketään ei saisi haukkua ja olen tosi pahoillani, että olet joutunut kuulemaan tuollaista. Ovatko muuten perheesi aikuiset tietoisia haukkumisesta ja ovat he puuttuneet veljesi käytökseen? On myös ymmärrettävää, että sitä kaipaa omalta perheeltään huomiota ja kokemusta siitä, että tulee nähdyksi. Kirjoitit myös tosi koskettavasti, kuinka suurin unelmasi on, että olisitte veljesi kanssa väleissä, eikä hän haukkuisi sinua.

    Ikävää myös, jos et saa välttämättä aina tietää, mitä veljellesi on sattunut, jos on käynyt jokin tapaturma. Sekin varmasti vaikuttaa omaan oloon, kun eroperheessä toista vanhempaa ei ole samalla tavalla heti saatavilla, kun häntä kaipaisi.

    Olet taitavasti osannut kirjoittaa ajatuksistasi tähän ja toivoisinkin, että voisit tuoda näitä ajatuksia myös perheellesi. Oletko pystynyt näistä puhumaan heille? Mitä jos kertoisit vanhemmillesi, että kaipaisit heiltä enemmän huomiota sekä siitä, kuinka veljesi käyttäytyy sinua kohtaan? Entä pystyisitkö veljellesi kertomaan ihan suoraan, että toivoisit tosi kovasti, että olisitte väleissä, eikä hän haukkuisi sinua?

    Jos haluat jutella lisää tästä aiheesta tai ihan jostakin muustakin, niin voit ottaa yhteyttä meidän Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin tai nettikirjepalveluun. Yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Omista ajatuksistaan ja toiveistaan on aina hyvä puhua omille läheisilleen sekä vaikeissa asioissa tukeutua johonkin luotettavaan ja turvalliseen aikuiseen. Vaikutat tosi fiksulta ja välittävältä nuorelta! <3

    Paljon voimia ja jaksamista sinulle!
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Laihdutus/painonlasku #190591

    Moi!

    Olipa hyvä, että kirjoitit tänne, etkä ole jäänyt ajatustesi kanssa yksin!

    Oli ikävää kuulla, kuinka sinulla pyörii mielessäsi vaikeita ajatuksia liittyen syömiseen ja kuinka pohdit laihduttamista. Ihan ensimmäisenä haluan sanoa, että olet hyvä ja riittävä juuri tuollaisena kuin nyt olet, eikä sinun tarvitse pudottaa painoasi.

    Kasvuiässä olevan nuoren ei itseasiassa ole hyvä edes laihduttaa. Kasvava nuori tarvitsee riittävästi täyttävää ja monipuolista ravintoa. Herkuttelukin on sallittua! On myös tärkeää, että omat harrastukset ovat sellaisia, jotka tuovat itselle iloa ja hyvää mieltä.

    Jokaisen keho on erilainen, mutta sitä voi kuitenkin olla tosi vaikeaa olla vertaamatta itseään ikätovereihin. Me emme täällä Nuortennetissä esimerkiksi julkaise lainkaan viestejä, joissa on pituus ja paino samassa, koska näiden vertaileminen muihin ei kannata. Se voi myös vaikuttaa huonolla tavalla omaan mieleen, jos ympärillä olevilta ihmisiltä, kuten omilta kavereilta, kuulee jatkuvasti laihdutuspuhetta.

    Jos omat ajatukset alkavat jatkuvasti pyörimään syömisen, liikunnan ja laihduttamisen ympärillä, niin silloin on tärkeää puhua niistä jollekin. Siitä on myös tosi tärkeää kertoa jollekin, jos epäilee itsellään syömishäiriötä tai ajatukset liittyen syömiseen ja omaan kehoon ovat vaikeita. Aivan, kuten nyt olet esimerkillisesti kirjoittanut niistä täällä Nuortennetissä.

    Haluankin nyt seuraavaksi kannustaa sinua hakemaan tukea itsellesi joltakin luotettavalta ja turvalliselta aikuiselta. Usein helpointa voi olla kertoa ajatuksistaan jollekin omalle läheiselle aikuiselle, kuten vaikka omalla vanhemmalle. Kuka voisi olla sinulle sellainen lähiaikuinen, keneen voisit tukeutua tässä asiassa?

    Myös kouluterveydenhoitaja osaa auttaa, jos syömiseen ja omaan kehoon liittyy vaikeita ajatuksia. Jos rohkaistut kertomaan näistä ajatuksistasi ensin omalle läheiselle aikuiselle, niin hän voisi mahdollisesti olla tukenasi siinä, että saisit ajan kouluterveydenhoitajan kanssa. Voit myös itse suoraan mennä koululla juttelemaan terveydenhoitajalle tai voit hyvin puhua, kenelle tahansa sellaiselle koulun aikuiselle, jolle sinusta tuntuu helpommalta jutella. Mitä siis ajattelet siitä, jos kertoisit jollekin, että sinulla on asia, johon kaipaisit apua? Jos puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit hyvin vaikka näyttää tämän kirjoittamasi viestin!

    Voit ottaa yhteyttä myös meidän kanaviimme, joissa voit jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti ihan mistä aiheesta tahansa! Meillä on Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja nettikirjepalvelu, joihin voit ottaa yhteyttä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

    Jos haluat lukea näistä aiheista lisää, niin Nuortennetin ”Mieli ja keho” -osiossa löydät tietoa esimerkiksi syömishäiriöistä.

    Muista, että olet tärkeä ja arvokas sekä hyvä juuri tuollaisena kuin nyt olet! <3

    Halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Jouduin osastolle! #190387

    Hei!

    Onpa harmillista, jos et viihdy osastolla. Sinua hoitava taho on katsonut, että se on ollut siinä hetkessä paras ratkaisu. Olet nyt ollut siellä muutaman päivän (vastaan sinulle neljä päivään viestisi saapumisen jälkeen) ja olisi mukava kuulla, mitä mieltä osastolla olemisesta nyt olet. Siellä ainakin olet turvassa, saat levättyä ja sinusta pidetään huolta. Toivottavasti olosi on nyt parempi ja voit paremmin sieltä lähtiessäsi kuin sinne saapuessasi.

    Jos voit huonosti, toivon että saat osastojakson jälkeenkin sinulle sopivaa apua ja alat voimaan pikkuhiljaa paremmin. Olemme täällä, jos haluat olla meihin yhteydessä nyt tai myöhemmin. Meille voi soittaa kaikenlaisissa asioissa: kivoissa tai kurjissa tai jos kaipaa vain seuraa tai juttukumppania. Numeromme on 116 111 ja soittaminen on täysin maksutonta.

    Voi hyvin!
    Lämpimin terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: VS: [Kotoa karkaaminen] #190386

    Hei!

    Hyvä, että kirjoitit tänne tilanteestasi. Kirjoitit viestisi lähes viikko sitten ja toivon, että olet päässyt jonnekin turvalliseen paikkaan yöksi. Suomessa ei tosiaan pärjää ulkosalla ja lisäksi olet niin nuori, että tarvitset vielä vuosien ajan aikuisten huolenpitoa.

    Asut siis sijaisperheessä, mutta et sanojesi mukaan pysty asumaan siellä. Kohdellaanko sinua siellä huonosti vai miksi haluat sieltä pois? Koska sinut on sijoitettu, sinulla on siis oma, sinulle nimetty sosiaalityöntekijä, joka hoitaa asioitasi ja pitää sinun puoliasi. Tiedätkö, kuka hän on ja onko sinulla hänen yhteystietonsa? Sinulla on oikeus olla häneen yhteydessä ja on tärkeää, että kerrot hänelle, jos sijaisperheessä on jokin asia hullusti etkä viihdy siellä tai sinua jopa kohdellaan siellä huonosti. Silloin sinun ei tietenkään ole hyvä asua siellä ja sosiaalityöntekijäsi täytyy etsiä sinulle uusi koti.

    Pyydä siis sijaisperheeltäsi sosiaalityöntekijäsi yhteystiedot ja laita hänelle viestiä. Jos se tuntuu hankalalta, voit myös hakeutua koulussa jonkun turvallisen aikuisen juttusille ja kertoa hänelle, ettet halua enää asua sijaisperheessäsi. Tällaisia aikuisia ovat esimerkiksi joku opettajasi, terkkari, kuraattori tai esim. ohjaaja, kouluvalmentaja tai muu koulusi aikuinen. Heillä on velvollisuus auttaa sinua.

    Ei ole oikein, että sinua itkettää ja karkailet kotoa. Sinulla pitäisi olla hyvä ja turvallinen paikka, jossa voit asua ja olla oma itsesi.

    Jos sinulle tulee kotona sellainen olo, että sinua pelottaa tai olet vaarassa, pue ulkovaatteet päälle, lähde ulos ja soita hätänumeroon 112. Kerro hätäkeskuspäivystäjälle, että sinua pelottaa. He kyllä kyselevät lisää ja lähettävät paikalle jonkun auttamaan sinua ja pääset turvaan sellaiseen paikkaan, missä sinusta pidetään hyvää huolta.

    Voit myös soittaa meille ja jutella kanssamme, jos haluat. Meille voi soittaa joka päivä eikä se maksa mitään. Numero on 116 111 ja meille voi soittaa arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Olet ihana ja sinun kuuluu saada olla turvassa ja olla onnellinen! Pyydä siis apua yllämainituilta aikuisilta – keneltä vain, keneen on sinusta helpointa olla yhteydessä. Tarvittaessa autamme sinua täältä, jos soitat meille ja sanot tarvitsevasi apua.

    Sinua ajatellen,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: VS: Kun veli kiusaa päivittäin #190385

    Hei!

    Hyvä, kun kirjoitit veljesi käyttämästä väkivallasta. Hän ei missään nimessä saisi käyttäytyä tuolla tavalla sinua kohtaan. On tosi väärin joutua tuollaisen julman väkivallan, kuten kuristamisen, kohteeksi vieläpä kotona, jonka pitäisi olla sinulle turvallinen paikka.

    Keitä aikuisia kotonasi asuu? Tietävätkö he tuosta veljesi käyttämästä väkivallasta? Tapahtuuko sitä myös heidän silmiensä alla vai pelkästään silloin kuin he eivät näe? Heidän tulisi ehdottomasti puuttua siihen ja lopettaa se välittömästi. Toivottavasti olet kertonut siitä heille.

    Jos he eivät saa sitä loppumaan, niin voit hyvin sanoa, että siinä tapauksessa haet apua koulusi kuraattorilta. Seuraavan kerran kun veljesi käy kimppuusi, voit myös lähteä kotoa ja laittaa viestin perheesi aikuisille ja sanoa, että lähdit kotoa, koska siellä ei ole sinulle turvallista. Ehkä se herättää aikuiset huomaamaan, kuinka veljesi sinua kohtelee?

    Jos kotisi aikuiset eivät saa väkivaltaa loppumaan, käythän juttelemassa siitä esim. koulusi kuraattorin kanssa. Jos häntä on vaikea tavoittaa, niin myös terkkarille voit käydä juttelemassa asiasta. En usko, että sinusta tehdään lastensuojeluilmoitusta, mutta kuraattori tai terkkari voisi jutella vanhemmillesi ja heidän yhteydenottonsa voisi olla tehokas keino, jolla kotisi aikuiset saadaan vakuuttumaan siitä, että väkivallan tulee loppua heti.

    Hyvä, että saat hiihtolomalla olla rauhassa ilman väkivallan pelkoa. Toivottavasti asiat helpottuvat sen jälkeen aikuisten avulla. Jos haluat, juttelemme mielellämme kanssasi tästä tai mistä tahansa muusta asiasta. Meille voi soittaa numeroon 116 111 ilmaiseksi ja anonyymisti vuoden jokaisena päivänä. Myös chat täällä Nuortennetissä on auki joka ilta klo 17-20. Olet tärkeä!

    Terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Köyhyys ja perheen tilanne #190233

    Hei!

    Kiitos viestistäsi, jossa kerroit monenlaisista mieltäsi painavista asioista. Se, että perheellä on taloudellisia haasteita, on valitettavasti tosi yleistä. Vaikka kavereillasi on paljon rahaa käytössä, on aika tavallista, että perheillä on rahan suhteen tiukkaa. Se voi olla tosi stressaavaa ja aiheuttaa monenlaista pahaa mieltä varsinkin, jos erot kavereiden perheisiin on suuret.

    Se ei kuitenkaan ole sinun vikasi ja toivoisin, ettet häpeäisi asiaa, vaikka se onkin varmasti helpommin sanottu kuin tehty. Kaverisi varmasti tietävät tai heidän on ainakin hyvä jo oppia, että kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia lähtökohtia kuin heillä ja se täytyy ottaa huomioon puheissa ja esim. ehdotuksissa liittyen siihen, mitä tehdään vapaa-ajalla. Sanoit, ettet halua puhua asiasta heidän kanssaan. Ennemmin tai myöhemmin he tulevat kuitenkin törmäämään tilanteeseen, jossa toisen osapuolen taloudellinen tilanne on pakko ottaa huomioon. Ehkä viimeistään opinnoissa, joissa opiskelijat eivät enää asu kotona ja ystäväsi tutustuvat uusiin ihmisiin, jotka tulevat kaikki erilaisista perheistä.

    Jos siis vain mahdollista, niin voit joskus rohkaista mielesi vastaamalla johonkin ehdotukseen, että ”mulla ei taida olla rahaa lähteä sinne”. Tai kommentoida johonkin jutteluun, että ”Joillain on tuollaiseen varaa, mutta useimmilla ei.” Mutta ymmärrän, jos tämä on vaikeaa. Jos asian salaaminen on raskasta, rohkaisen sinua kuitenkin harkitsemaan asiasta puhumista.

    Sellainenkin tuli mieleen, että onko sinulla mahdollisuutta ansaita rahaa itse? 4H:lla on koiranhoitokursseja (se on tosin maksullinen) ja sen jälkeen pääsee heidän koiranhoitajarinkiinsä (alaikäraja on kylläkin 14 vuotta eli joudut odottamaan hieman sinne pääsyä). Myös Fb:ssa on sivustoja, joilla etsitään lemmikille hoitajia. Tai onko ketään tuttavaa, naapuria tai sukulaista, jonka luona voisit käydä säännöllisesti tekemässä jotain töitä? Tai oletko sen ikäinen, että voit hakea vaikka kunnan tarjoamia nuorten kesätöitä?

    Ymmärrän, että on varmasti raskasta muuttaa kerran viikossa toiseen kotiin ja yrittää muistaa ottaa mukaan kaikki oleellinen. Kun kerran olet yli 12-vuotias, sinua pitää kuulla näissä asumiseen liittyvissä asioissa. Olisiko sinun siis helpompaa olla enemmän toisessa kodissa ja vierailla toisessa kodissa vähemmän ja vaikka olla siellä esimerkiksi lomilla enemmän? Asumiskuvioita on hyvä tarkastella aina silloin tällöin ja miettiä, onko tarpeen tehdä niihin muutoksia. Lisäksi tuosta pahan puhumisesta olisi tärkeää puhua vanhemmille. Heidän ei tule puhua pahaa toisistaan sinun kuultesi. Jos he haluavat purkaa omaa ärtymystään jollekin, se on parempi tehdä jollekin ystävälle tai sukulaiselle. Voit siis hyvin sanoa heille, että et halua kuulla sellaista.

    Vaikka kurjat asiat olivat viestiäsi kirjoittaessa mielessä, niin toivottavasti elämässäsi on myös hyviä asioita. Viihdytkö muutoin ystäviesi parissa, jos tuota eroa taloudellisessa tilanteessa ei oteta huomioon? Pidätkö koulunkäynnistä tai onko sinulla kivoja harrastuksia? Muista nauttia myös kaikesta kivasta ja etsiydy sellaisten ihmisten pariin, joiden seurassa sinulla on hyvä olla. Sinulla on oikeus iloita ja tehdä sinulle mukavia asioita.

    Jos tuntuu kuitenkin siltä, että et jaksa yksin kantaa murheitasi tai haluat aikuisen apua tuohon asumisjärjestelyyn tai aikuisten toimintaan kotona, niin ethän epäröi käydä vaikka kuraattorin juttusilla. Hän on expertti tällaisissa asioissa. Juttelemalla saat vähän omaa kuormaa kevennettyä ja hän voi auttaa sinua muuttamaan elämässäsi olevia kurjia asioita tai ainakin helpottaa kestämään niiden kanssa elämistä.

    Myös me täällä Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä kuuntelemme mielellämme, jos haluat joskus purkaa sydäntäsi meille tai saada rohkaisua jonkun asian muuttamiseen. Numero meille on 116 111 ja vastaamme puheluihin joka ikinen päivä. Soittaminen on maksutonta eikä sinun tarvitse kertoa nimeäsi. Täällä Nuortennetissä on lisäksi chat joka ilta klo 17-20 sekä nettikirjepalvelu, jos kirjoittaminen on sinulle luontaisempaa.

    Toivon, ettet jää yksin näiden asioiden kanssa, vaan saat niihin jutteluapua.

    Halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Apua en tiiä mitä tehdä #190183

    Hei!

    Kurja kuulla, että sinulla on ollut erilaista huonoa oloa jo pitkään ja näyt miettivän mielessäsi myös äitisi tilannetta. Epävarmuus saattaa lisätä tuskaasi, joten toivon, että kysyt vielä äitisi tilanteesta, jotta saat tietää, miksi hänet siirrettiin laitokseen. Pääsetkö tapaamaan häntä?

    Asut ilmeisesti nyt toisen vanhempasi luona. Millaista siellä on? Pidetäänkö sinusta huolta ja onko sinulla siellä turvallinen olo? Nuori sijoitetaan laitokseen vain, jos muut apukeinot eivät auta. Joskus nuori on itselleen vaaraksi, kun taas joskus sijoituspäätös johtuu siitä, että kotona lapsesta ei pystytä pitämään kyllin hyvää huolta. Koti on siis aina ensisijainen paikka lapselle.

    Mikäköhän saa sinut tuntemaan, ettet elä enää pitkään. Oletko kuitenkin ihan terve? Kuoleminen nuorena on onneksi tosi harvinaista. Vain jos on jokin harvinainen ja vakava sairaus tai tapahtuu jokin onnettomuus tai vakava väkivallan teko, elämä voi päättyä nuorena. Tilastollisesti sinulla on siis edessäsi vielä vuosikymmeniä toivottavasti ihan mukavaa elämää, kunhan nämä tämänhetkiset hankaluudet on selätetty.

    Oletko saanut apua ahdistukseen, masennukseen, itsetuhoisuuteen ja dissosiaatioon? Toivon näin. Aina hoito ei auta kovin nopeasti, mutta pitkällä aikavälillä nämä kaikki ovat asioita, jotka kyllä helpottuvat, kun niihin saa ammattiapua.

    Jos et vielä ole avun piirissä, niin toivon, että hakisit itsellesi apua. Jos olet jossain oppilaitoksessa, niin oppilashuollon (esim. terveydenhoitaja) kautta tulet saamaan apua. Jos et ole minkään oppilaitoksen kirjoilla, voit varata ajan paikkakuntasi terveyskeskukseen ja asiat lähtevät rullaamaan sitä kautta.

    Kysyit, mitä sinun pitäisi tehdä. Kehotan sinua siis ottamaan selvää äitisi tilanteesta ja hakemaan apua olotilaasi. Asiat on tapana ratketa, sinun ei tarvitse kärsiä näistä asioista. Jos haluat, juttelemme mielellämme kanssasi. Meidän kanssamme voit myös harjoitella puhumista, jos et ole vielä kertonut näistä kenellekään (paitsi tietenkin kirjoittanut tänne, mikä oli tosi hyvä juttu!). Vastaamme puheluihin numerossa 116 111 arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Nuortennetin chat on auki joka päivä ympäri vuoden klo 17-20. Sinun hyvinvointisi on tärkeää, pidäthän hyvää huolta itsestäsi!

    Sinua ajatellen,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Se sattuu. #190164

    Hei!

    Olen tosi pahoillani kertomistasi asioista: pieleen menneistä jouluista, äitisi huutamisesta, ahdistuksesta ja viiltelystä. Lisäksi pelkäät parhaan ystäväsi jättävän sinut. Sinulla on paljon murheita hartioillasi – ei ihme, että olosi on ahdistunut.

    Tiedätkö, ei ole oikein, että joudut kantamaan noita kaikkia murheita yksin. On aivan totta, mitä sanotaan, että jakamalla murheet puolittuu. Olenkin tosi iloinen, että olit lääkärissä ja toivon, että nämä kertomasi asiat (mm. ahdistus ja viiltely) olivat niitä syitä, miksi siellä olit. Toivottavasti lääkärissä käynti meni hyvin ja tulet saamaan sinulle sopivaa keskusteluapua. Kannattaa muistaa, että apua saadessa olo ei helpotu hetkessä, vaan voi vaatia pidemmän ajan työskentelyä, mutta se kyllä kannattaa. Sinullakin on oikeus olla onnellinen ja saada elää huoletonta elämää.

    Miksi pelkäät menettäväsi parhaan ystäväsi? Kuulostaa siltä, että hän on sinulle tosi tärkeä, joten uskon, että hänkin tietää sen ja osaat varmasti näyttää hänelle, kuinka paljon hän sinulle merkitsee.

    On ihan normaalia, että omille vanhemmille puhuminen voi tuntua hankalalta, sillä heihin on vahva tunneside ja taustalla on paljon erilaisia kokemuksia ja tunteita. Siksi onkin tosi hyvä, että pääsit käymään lääkärillä ja toivon sydämestäni, että tulet saamaan jonkinlaista keskusteluapua. Vieraalle aikuiselle puhuminen voi olla paljon helpompaa kuin omille vanhemmille. Lisäksi ammattilaiset ovat opiskelleet vuosikausia mielen hyvinvointiin liittyviä asioita ja voivat siksi ymmärtää niitä asioita, mitä olet nyt käymässä läpi. Ajan kuluessa ja säännöllistä keskusteluapua saatuasi tulet aivan varmasti voimaan paremmin.

    Kukaan ei kuitenkaan tiedä tarkalleen, minkälaisia ajatuksia sinulla on ja miten koet eri asiat. Siksi on tärkeää opetella kertomaan ajatuksistaan, kokemuksistaan ja peloistaan. Harjoittelun kautta se muuttuu kerta kerralta helpommaksi ja näin ollen ammattilaisen on aina vain helpompi ymmärtää ja osata auttaa sinua. Joskus, jos puhuminen on vaikeaa, voit vaikka kirjoittaa paperille ajatuksiasi ja antaa sen hänelle tapaamisen aluksi.

    Vaikka elämä tuntuu nyt rankalta, niin yksi asia kerrallaan elämäsi kurjia asioita voidaan saada korjattua, usko pois. Jos kotona on asioita, jotka kuormittavat sinua, niin niistäkin olisi tärkeää pystyä puhumaan jollekin ammattilaiselle, jotta vanhempasikin saavat apua.

    Me olemme täällä, jos haluat joskus soittaa tai tulla chattiin juttelemaan. Meille voi soittaa numeroon 116 111 vuoden jokaisena päivänä (puhelu on maksuton), samoin chat on auki täällä Nuortennetissä joka ikinen ilta klo 17-20. Jos tuntuu helpommalta kirjoittaa, niin nettikirjepalveluun voi kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sinun ei tarvitse jaksaa yksin!

    Lämpimin terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mikä mulla on???…(Lukekaa!!!!!!) #190155

    Hei!

    Kiitos viestistäsi. Onpa kurjaa, että sait tuosta ryhmästä kimmokkeen alkaa viiltelemään. On tosi ajattelematonta jakaa toisille ihmisille omia viiltelykuvia. Olet pystynyt lopettamaan viiltelyn jo kahdesti, joten pystyt siihen kyllä uudestaan. Mikä lopettamisessa aiemmin auttoi? Kuten huomaat, se ei tuo elämään hyviä asioita, vaan päinvastoin lisää huonoa mieltä. Siksi olisi tärkeää saada kierre katkaistua.

    Missä tilanteissa sinun tekee mieli satuttaa itseäsi? Voisitko jo etukäteen päättää, mitä muuta tekisit sen sijaan? Jotain, mistä sinulle tulee hyvä mieli. Jotkut käyttävät erilaisia sijaistoimintoja, joista tulee elimistöön saman kaltainen reaktio: voit valuttaa kylmää vettä ranteille, rämpyttää kuminauhaa rannetta vasten tai tehdä jonkin aikaa jotain tosi fyysistä, kuten pomppia kymmenen kertaa niin korkealle kuin pystyt.

    Oli hienoa lukea, että haluaisit kertoa tilanteestasi jollekin. Hankaluudet on tärkeä osata jakaa jonkun kanssa, sillä se helpottaa oloa. Kaverit eivät välttämättä ole paras vaihtoehto, sillä heillä ei ole tietotaitoa tällaisista asioista.

    Äitisi kyseli jo kerran huolissaan, mistä jäljet ovat tulleet. Hän varmasti välittää sinusta tosi paljon ja haluaisi tietää, jos sinulla on murheita elämässäsi. Mitä jos joku rauhallinen hetki kertoisit hänelle, että ne jäljet eivät silloin tullee puussa kiipeilystä, vaan olit tehnyt ne itse? Tieto voi tietenkin ensin järkyttää, mutta tunnemylläkän jälkeen hän varmasti haluaisi tietää enemmän siitä, minkälaisia ajatuksia sinulla on ja auttaa sinua parhaan kykynsä mukaan. Salailu on monesti rankkaa, joten siitäkin syystä olisi ihanaa, jos uskaltautuisit joskus kertomaan mietteistäsi äidillesi tai vaikka kirjoittamaan niistä hänelle.

    Jos välillä jo mietit syytä elää, olisi tosi tärkeää jutella siitä ja viiltelystä juurikin kuraattorille. Mikä voisi olla pahinta, mitä siellä tapahtuu? Kuraattorit ovat valinneet työnsä, koska haluavat auttaa nuoria. Et varmasti ole ensimmäinen etkä viimeinen nuori, joka on satuttanut itseään ja jonka kanssa hän juttelee. Ja jos sinua kiusataan, myös se on saatava loppumaan ja siitäkin on tärkeää kertoa kuraattorille. Nämä asiat ovat hänelle tosi tuttuja ja hän tietää kyllä, miten saatte olosi paremmaksi. Ehkä voit käydä hänen kanssaan juttelemassa tai sitten koulussasi on psykologi, joka tietää näistä asioista vielä kuraattoriakin paremmin? He eivät halua istua siellä tyhjän panttina, vaan auttaa oppilaita niin hyvin kuin vain osaavat.

    On hienoa, että et halua voida huonosti, vaan tehdä asioita parantaaksesi oloasi. Ansaitset olla onnellinen ja voida hyvin! Tämä viesti oli hyvä alku. Kerrothan seuraavaksi joko äidille tai kuraattorille. Yhdessä saatte vointisi varmasti paremmaksi niin, että kesään mennessä voit muistella tätä mennyttä talvea ja olla iloinen, että hait apua. Mitä aiemmin saat apua, sen nopeammin alat taas voida paremmin. Ethän siis aikaile. Olet tärkeä!

    Lämmöllä,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Hei #190098

    Moi!

    Kiitos jälleen viestistäsi! Olipa kurjaa kuulla, millainen tilanne sinulla oli ollut kokeen aikana ja kaverisi kanssa sekä kuinka tämä jälkimmäinen tilanne päätyi pahaan aivotärähdykseen. Toivottavasti olet jo paremmassa kunnossa ja päässyt sairaalasta!

    Mietit, että et tiedä, mitä muuta voisit tehdä, että et kävisi muiden kimppuun niin helposti. Jos joku ärsyttää, niin on ymmärrettävää, että tunteet kuumenevat ja osaat hienosti tunnistaa sen, että sinä tulet impulsiiviseksi ja käyt helposti silloin kimppuun. Se voi olla yksin vaikeaa miettiä, mitä tilanteeseen auttaisi ja siinä parhaiten voisivat osata auttaa sinua lähellä olevat aikuiset, jotka tuntevat sinut parhaiten.

    Muistatko, onko sinulla koskaan ollut tilanteita, joissa ärsytyksestä huolimatta tilanne ei olisikaan mennyt siihen, että kävisit jonkun kimppuun? Pystyisitkö ärsytyksen tunteen noustessa lähtemään esimerkiksi tilanteesta pois, vai tuleeko ärsytys niin nopeasti, ettet ehdi reagoimaan?

    Kerroit, että lääkitys sinulla on. Kuten aiempi päivystäjäkin sanoi, niin onkin tärkeää, että aikuiset auttavat sinua muistamaan ottamaan lääkkeesi. Onko sinua autettu muilla tavoilla? Oletko koskaan esimerkiksi käynyt juttelemassa koulukuraattorin tai jonkun muun ammattilaisen kanssa?

    Olet tosi rohkea, kun kirjoitat näistä vaikeista asioista! Kuten edellinen päivystäjä kertoikin, niin meille voi ottaa yhteyttä myös Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin ja nettikirjepalveluun, jos haluat pohtia lisää keinoja tai jutella ihan jostakin muustakin.

    Voimia ja jaksamista!
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: VS: Rasismin kokemukset #190087

    Moi!

    Kiitos viestistäsi! Olen tosi pahoillani, että olet joutunut kokemaan kiusaamista. Ilkeät sanat ja ulosjättäminen satuttavat. Toivon, että pystyt näkemään sen, että et ole mitään noista sanoista, millä sinua on kutsuttu, vaan olet hyvä ja täydellinen juuri tuollaisena kuin olet.

    Kiusaaminen jättää jäljet ja voi viedä omat ajatukset synkiksi, mutta kiusaamisesta on mahdollista selvitä. Oli huolestuttavaa kuulla, kuinka sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Kiusaamiseen tulee aina saada apua, eikä itsetuhoisen ajatusten ja pahan olon kanssa pidä jää yksin.

    Lisää kiusaamiseen liittyen voi halutessaan lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/kiusaaminen/

    On hienoa, että olet rohkeasti kirjoittanut tilanteestasi tänne Nuortennettiin. Seuraavaksi haluaisin kannustaa sinua hakemaan apua itsellesi omasta lähipiiristäsi ja koulun oppilashuollosta. Kuka olisi sinulle sellainen läheinen, luotettava ja turvallinen aikuinen, keneen voisit tukeutua tilanteessa? Olisi tärkeää, että oma läheinen aikuinen tietäisi, jotta saisit itsellesi tukea ja lohtua sekä tukea siihen, että tieto menee koulun aikuisille.

    Koululla kiusaamisesta on tärkeää kertoa omalle opettajalle ja asiasta voi mennä puhumaan myös koulukuraattorin kanssa. Koulun työntekijöiden tehtävänä on puuttua kiusaamiseen ja huolehtia, että jokaisella on turvallinen olo olla koulussa. Onko koulussa opettajasi tietoinen kokemastasi kiusaamisesta?

    Jos kaipaat vinkkejä, miten ottaa asia puheeksi läheisen kanssa tai haluat lukea lisää esimerkiksi koulun ammattilaisten antamasta tuesta, voit tutustua tähän sivuun: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/

    Me olemme täällä Nuortennetissä tukenasi myös Lasten ja nuorten puhelimessa 116 111, chatissa ja nettikirjepalvelussa! Meihin voit ottaa yhteyttä nimettömästi ja luottamuksellisesti. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

    Kiusaamisesta ja vaikeista tunteista puhuminen on aina tärkeää, jotta voi saada itselleen apua, mutta oli hienoa kuulla, että olet löytänyt itsellesi myös keinoja purkaa tunteitasi. Musiikin kirjoittaminen ja muu kirjoittaminen kuulostavat tosi mahtavilta! Toivottavasti kirjoittaminen on sinulle sellainen asia, mikä antaa sinulle voimaa ja jaksamista jatkossakin.

    Synkästä ja toivottoman tuntuisesta tilanteesta on mahdollista selvitä ja sinulla on mahdollisuus elää vielä sitä normaalia elämää, mitä kaipaat. Olet tärkeä ja arvokas! <3

    Paljon voimia sinulle toivottaa,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: en jaksa olla kotona #189992

    Moi brownie🍓😼!

    Kiitos viestistäsi ja olipa hyvä, että kirjoitit tänne. Oikein hyvää syntymäpäivää, vaikkakin vähän myöhässä! <3

    Ymmärrän täysin, että kaipaat omaa yksityisyyttä ja rauhaa. Se varmasti vaikuttaa jo itsessään omaan mielialaan, jos ei pysty kutsumaan kavereita kylään, ei pysty tekemään itselle mieluisia asioita (kuten tanssimaan tai järjestämään huonettaan mieleiseksi), eikä ole omaa rauhaa silloin, kun sitä tarvitsisi. Tilanteita ja perheitä erilaisia, mutta tärkeää olisikin, että perheen kesken pystyttäisiin sopimaan, miten mahdollistetaan toisille yksityisyys ja tarvittaessa oma rauha. Oletteko perheenjäsenten kesken pystyneet juttelemaan ja sopimaan näihin liittyvistä asioista?

    Lisäksi oli ikävää kuulla, että sinulla on muitakin ongelmia sekä muitakin syitä, miksi et jaksaisi olla kotona, etkä jaksaisi kouluakaan. Lopussa kirjoitit, että sinun tekisi mieli kuolla, koska olet niin väsynyt ja haluaisit pois kotoa. Tämä sai minut miettimään, että oletko näihin muihin ongelmiin saanut apua ja oletko pystynyt kertomaan vanhemmillesi, miten sinä ihan oikeasti voit?

    Apua on saatavilla ja sitä onkin erityisen tärkeää hakea, jos itsellä on uupunut ja huono olo, kotona on vaikeaa tai koulua ei jaksaisi. Erityisesti koulun oppilashuollon työntekijät osaavat olla tukena monenlaisissa vaikeissa tilanteissa. Oletko koskaan käynyt juttelemassa esimerkiksi koulukuraattorin kanssa? Toivoisinkin, että menisit koululla esimerkiksi koulukuraattorin juttusille tai lähestyisit jotakin toista koulun työntekijää, kenelle sinusta tuntuisi helpommalta puhua. Täältä voit lukea lisää ammattilaisten avusta tai vaikka vinkkejä siihen, miten puhua omista huolistaan: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/

    Kysyit myös, miten päästä kotoa pois. Jos puhutaan esimerkiksi laitokseen sijoittamisesta, niin sellaisen päätöksen tekee aina lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Usein perhettä pyritään auttamaan muilla keinoilla ennen kuin lasta otetaan huostaan. Olisikin tärkeää, että voisit näistäkin ajatuksista jutella esimerkiksi koulukuraattorin kanssa ja voisitte yhdessä miettiä, miten sinä saisit apua kaikista parhaiten. Lisää lastensuojelun avusta voit lukea täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/tukea-ammattilaiselta/apua-lastensuojelusta/

    Voit halutessasi ottaa yhteyttä myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin tai nettikirjepalveluun. Yhteydentotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Toivottavasti kaiken keskellä onnistut löytämään sellaisia hetkiä, jotka tuovat sinulle iloa ja auttavat jaksamaan. Ethän jää yksin vaikeiden asioiden kanssa!

    Kaikkea hyvää ja paljon voimia!
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Miks [osa otsikosta poistettu] kiehtoo mua? #189991

    Hei!

    Kiitos viestistäsi! Olen moderoinut viestistäsi joitakin kohtia pois, mutta olen kyllä lukenut viestisi kokonaan.

    Ajatuksissa ei ole mitään väärää, kunhan ne eivät johda tekoihin. Jos väkivalta kiehtoo ja siihen liittyvät ajatukset pyörivät mielessä, voi olla syytä kuitenkin pysähtyä pohtimaan, mistä ajatukset saattavat johtua. Oletko esimerkiksi huomannut, että ajatukset liittyvät joihinkin tiettyihin tilanteisiin? Entä mitä sinulle muuten kuuluu?

    Vaikka nämä olisivatkin vain ajatusten tasolla, eikä aikomus olisi oikeasti tehdä mitään, olisi silti tärkeää, jos ajatuksistaan voisi jutella jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Voit halutessasi ottaa yhteyttä meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin tai nettikirjepalveluun. Kaikki keskustelut ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Meillä on mahdollisuus varata myös aika ajanvarauschattiin, jossa kanssasi juttelee MLL:n työntekijä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ajanvarauschat/

    Entä onko sinulla lähipiirissäsi sellaisia aikuisia, kenelle sinusta tuntuisi turvalliselta kertoa ajatuksistasi? Myös koululla mieltä vaivaavista asioista voi mennä juttelemaan esimerkiksi koulukuraattorin kanssa tai lähestyä esimerkiksi tuttua opettajaa.

    Hienoa, että otit yhteyttä, etkä ole jäänyt mieltä pohdituttavan asian kanssa yksin!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Apua….(Lukekaa!!!) #189768

    Hei Roxy🖤🖇️!

    Kiitos viestistäsi. On tosi hienoa, että olet pystynyt avautumaan edes päiväkirjallesi sekä tänne Nuortennettiin. Voit olla itsestäsi ylpeä!

    Oli surullista lukea, kuinka et jaksaisi elää sekä olet ollut itsetuhoinen ja sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Olen myös pahoillani siitä, että sinua ollaan kiusattu ja haukuttu. Kiusaajat toimivat väärin kiusatessaan ja toivon, että muistat, että sinussa ei ole mitään vikaa. Toivottavasti therian-meeteissä tapaat mukavia ihmisiä!

    Kirjoitit, että haluaisit jutella jonkun luotettavan ihmisen kanssa anonyymisti, mutta et tiedä kenelle. Apua on kyllä saatavilla ja meillä Nuortennetissä sinulla on mahdollista jutella asioistasi anonyymisti! Voit soittaa, chattailla tai kirjoittaa nettikirjeen.

    Luettelen sinulle tässä alla meidän tarjoamia vaihtoehtoja. Nämä kaikki ovat ilmaisia, anonyymejä ja luottamuksellisia.

    Jos haluat soittaa:
    – Lasten ja nuorten puhelin 116 111 päivystää arkisin ma-pe klo 14-20 ja viikonloppuisin la-su klo 17-20.
    – Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa arki-iltoina ma-pe klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

    Jos haluat chattailla:
    – Lasten ja nuorten chat päivystää Nuortennetissä joka ilta klo 17-20.
    – Ajanvarauschat, jossa voit varata ajan MLL:n työntekijälle: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ajanvarauschat/

    Jos haluat kirjoittaa nettikirjeen:
    – Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun voit kirjoittaa mihin aikaan tahansa. Vastauksen kirjeeseen saat noin viikon sisällä. https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/

    En tiedä sen tarkemmin väleistäsi äitiisi ja isääsi, mutta ymmärrän, että omista synkistä ja vaikeista ajatuksista voi olla vaikea kertoa kenellekään, varsinkaan läheisille. Joskus kuitenkin voikin huomata, että oma olo tuntuu kevyemmältä, kun on saanut kerrottua sekä silloin myös omat läheiset pystyisivät olemaan paremmin tukenasi.

    Pahaan oloon, viiltelyyn ja itsetuhoisiin ajatuksiin on tärkeää saada myös ammattilaisen tukea. Esimerkiksi kouluterveydenhoitaja ja -kuraattori ovat tukena ja osaavat auttaa, jos on huono olla.

    Toivon myös, että jaksaisit edelleen kertoa kiusaamisesta aikuisille, vaikkakin oli ikävä kuulla, että sinulla on ollut kokemus, jossa sinä olet joutunut siivoamaan toisen töhrimät jäljet pulpetista. Aikuisten tulisi aina puuttua kiusaamiseen! Kuka voisi olla koululla sellainen aikuinen, kenelle sinun olisi kaikista helpoin jutella? Entä oletko pystynyt kertomaan kiusaamisesta vanhemmillesi?

    Toivottavasti jaksat ottaa yhteyttä meidän Nuortennetin anonyymeihin palveluihin! Ansaitset itsellesi mahdollisimman hyvää tukea. Synkimmistäkin ajatuksista on mahdollista päästä ylös, vaikka olo tuntuisikin nyt toivottomalta. <3

    Halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: oispa aikakone #189648

    Hei!

    Olen tosi pahoillani, että sinua on kohdeltu väärin ja olet kokenut monenlaista väkivaltaa. Monet lapset janoavat sekä toisten lasten että aikuisten hyväksyntää ja haluavat olla kilttejä ja valitettavasti on ihmisiä, jotka käyttävät näitä ominaisuuksia hyväkseen.

    Ei ole mitään pahaa siinä, että on ujo tai jos ei osaa pitää lapsena puoliaan. Lapsuus ja nuoruus on herkkiä kehitysvaiheita ja silloin aikuisten tehtävä on tukea, kannatella, antaa hellyyttä ja rakentaa lapsen itsetuntoa ja sisäistä voimaa niin, että isompana, kun täytyy elää itsenäisesti, pystyy pitämään huolta itsestään ja puolustaa omia rajojaan. Lapsi ei tuohon vielä pysty ja se onkin aikuisten tehtävä, kunnes omat siivet kantavat.

    Toivon, ettet siis syytä itseäsi siitä, mihin et ole silloin ollut kykeneväinen. Sen sijaan on hyvä, että osaat nyt pitää puolesi, vaikka jotkut sitä aggressiivisena pitävätkin. Siinä suhteessa voi olla hyödyllistä katsoa taakse päin, että voimme ottaa jälkikäteen oppia siitä kaikesta, mitä on tapahtunut. Mutta joka iässä, elämäntilanteessa ja tilanteessa ylipäätään ihminen tekee sen minkä pystyy eikä häneltä voi enempää vaatia, vaikka jälkikäteen voisikin olla helppo nähdä, miten tilanteessa olisi ollut hyvä toimia.

    Onko sinulla hoitokohtakti, jossa pystyt käsittelemään tuota kaikkea tapahtunutta sekä sitä vihaa, jonka se saa sinussa aikaan? Viha on tärkeä tunne – se kertoo siitä, että sinua on loukattu ja että pidät itseäsi arvokkaana. Se olisi kuitenkin hyvä purkaa turvallisesti, ettei se käänny esimerkiksi sinua itseäsi tai sinusta välittäviä läheisiä vastaan. Apua tapahtumien käsittelyyn voit hakea esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon tai terveyskeskuksen kautta. Seksuaaliväkivaltaa kohdanneita auttaa mm. Nuorten Exit ja Tukinainen. Kaikessa naisiin kohdistuvassa väkivallassa sinua auttaa Nollalinja.

    Väkivalta voi jättää pitkät jäljet, mutta siitä on mahdollista toipua. Peli ei siis ole vielä menetetty! Toivottavasti olet saanut tai saat hyvää apua toipumiseen. Olethan hyvä itsellesi. Se, miten puhut itsestäsi, muuttuu todeksi. Näe siis itsessäsi kaikki se hyvä, mikä sinussa on. Olet niin paljon muutakin kuin väkivallan uhri.

    Jos haluat jutella tästä lisää, olemme täällä vain yhden soiton päässä! Numeromme on 116 111 ja puhelu on maksuton. Voit anonyymisti jutella kaikesta, mistä haluat. Tai jos kirjoittaminen on helpompaa, niin chat on auki täällä Nuortennetissä joka ilta klo 17-20.

    Vaikka menneisyydessä on tapahtunut kurjia asioita, tulevaisuus voi olla onneksi aivan toisenlainen! Uskon, että sinunkin elämässäsi tulee vielä olemaan paljon kaikkea hyvää ja kaunista!

    Lähetän sinulle valoisia päiviä ja pieniä arjen iloja, olet tärkeä!

    Lämmöllä
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Esillä 15 viestiä, 61 - 75 (kaikkiaan 1,884)
Back to top