Nuoret ilmastovaikuttajina

Artikkelin on kirjoittanut Helsingin kaupungin kestävän tulevaisuuden pedagoginen asiantuntija Anssi Almgren.

Koululaiset osallistuvat ilmastolakkoon. Elokapinan mielenosoitus katkaisi liikenteen. Aktivisti Greta Thunberg kommentoi ilmastoraporttia somessa.

Lähes päivittäin jokainen meistä kuulee ympäristöongelmiin liittyvistä uutisista ja ne herättävät monenlaisia tunteita. Ympäristöhuoleen liittyvät tunteet voivat olla esimerkiksi surua lähimetsän kaatamisesta, epätoivoa ilmastopäätöksien hitaudesta tai levottomuutta ympäristöongelmien varjostamasta tulevaisuudesta.

Jos koet ympäristöahdistusta niin et ole yksin. Nuorten kokema ympäristöahdistus ja ympäristöhuoli ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa 60% nuorista on puhunut ilmastoahdistuksesta viimeisen puolen vuoden aikana ja 76% nuorista kokee surua luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä ja lajien sukupuutosta. (Nuorisobarometri 2021)

Ympäristöahdistus on hyvin yleistä ja esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen liittyvää huolta koetaan eri puolilla maailmaa. Tutkimustulokset kertovat, että nuoret kokevat suurta huolta ilmastonmuutoksesta myös Australiassa, Brasiliassa, Ranskassa, Intiassa, Nigeriassa ja monissa muissa maissa. (Hickman C. et al. 2021)

On hyvä muistaa, että ahdistus on luonnollinen reaktio ympäristöongelmien vakavuuteen. Ympäristöahdistus kertoo siitä, että välittää ympäristöstä ja uskaltaa kohdata ympäristön tilaan liittyviä vaikeitakin asioita niitä välttelemättä. (Pihkala 2019)

Alussa mainitut ilmastolakko, mielenosoitus ja kommentointi somessa olivat kaikki aktiivisia tekoja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Moni ympäristöahdistusta kokenut on todennut, että konkreettinen tekeminen lievittää ahdistuksen kokemusta.

Erityisesti yhdessä tekeminen ja yhteisöön liittyminen antavat usein kokemuksen siitä, että voimme muuttaa asioita. Konkreettisen tekemisen kautta avautuu monesti myös mahdollisuus tunnistaa ja käsitellä kaikenlaisia ympäristötunteita.

• Ympäristökriisiin liittyvien tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen auttavat.
• Yhdessä puhuminen auttaa löytämään uusia näkökulmia. Kannattaa hakeutua ihmisten seuraan, jotka jakavat huolesi.
• Yhdessä toimiminen luo toivoa ja innostusta. Yksi parhaista keinoista pitää toivoa yllä on toimia yhdessä muiden kanssa.
• Netistä voi hakea tietoa positiivista ympäristöuutisista. Niitä on yllättävän paljon! Samalla voi huomata, miten monet ihmiset tekevät joka päivä työtä luonnon hyvinvoinnin puolesta.
• Taiteen ja musiikin kautta voi työstää ympäristötunteita – ja ottaa kantaa. Minkälaiset laulun sanoitukset syntyisi metsien avohakkuista tai merten muovijätteistä? Minkälaista taidetta voisi tehdä rannalla lojuvista roskista?
• Taiteen kautta voi tehdä näkyväksi ja sanoittaa myös sellaisia kokemuksia, joista voi olla vaikea puhua. Samalla taiteen tekemisen kautta voi saada lohdutusta sekä myötätunnon ja empatian kokemuksia.
• Ympäristövastuulliset elämäntavat. Teko voi olla pieni tai suuri, mutta sillä on merkitystä.
• Liikkuminen luonnossa virkistää, antaa voimia ja vahvistaa toivoa.

Eräässä helsinkiläisessä koulussa neljäsluokkalaiset perustivat Kisukerhon, joka kerää rahaa uhanalaisten eläinten suojeluun. Rahaa kerho saa myymällä itse leipomiaan tuotteita. Kisukerho on mainio esimerkki ympäristöhuolen jakamisesta ja yhdessä tekemisen voimasta.

Puhu ajatuksistasi – Lasten ja nuorten puhelin auttaa

Vaikuta – Tee juttu ja julkaise ajatuksesi Nuortennetissä

Hae Itse tehty -projektirahaa ja toteuta ilmastoprojekti

Lisälukemista:

https://www.luontojatunteet.fi/

Pieni opas ympäristöahdistukseen: https://www.ymparistoahdistus.fi/wp-content/uploads/2021/02/pieniopas_www.pdf

Lähteet:

Hickman C. et al. (2021) Lancet Planetary Health. Climate anxiety in children and young people and their beliefs about government responses to climate change: a global survey.

Kiilakoski, T. (toim.) Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021

Pekkarinen, E & Myllyniemi, S. (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018

Pihkala, P. (2017) Päin helvettiä? Ilmastoahdistus ja toivo. Helsinki: Kirjapaja.

Pihkala, P. (2019) Mieli maassa? Ympäristötunteet. Helsinki: Kirjapaja.