Turvassa, vaikka pelottaa

Pelon tunteiden äärelle on hyvä pysähtyä

Monenlaiset tilanteet ja kokemukset arjessamme voivat herättää meissä pelkoa. Jokainen ihminen pelkää välillä. Pelkäämisessä ei ole mitään noloa, eikä sitä tarvitse hävetä. Tunteet kertovat meille tärkeitä viestejä, joiden äärelle on hyvä pysähtyä. 

Hyvä pelko 

Pelko on yksi ihmisen perustunteista. Hyvään pelkoon liittyy ”hereillä oleminen”, valppaus ja kyky toimia erilaisissa jännittävissä tilanteissa. Esiintyvät taiteilijat usein kertovat miten pieni pelko esimerkiksi ennen esitystä aktivoi heidät sopivasti tekemään hyvän suorituksen. Pelko on myös ollut edellytys ihmisrodun elossa säilymisen kannalta. Pelko voi estää meitä tekemästä uhkarohkeita tai vaarallisia päätöksiä. 

 Pelkoa voi tarkastella ihan kuten muitakin tunteita kuten vaikkapa surua ja iloa. Tunne itsessään ei ole huono juttu eikä siitä ole mitään haittaa. Joskus rauhassa tuumailu auttaakin ymmärtämään paremmin, mitä tunne haluaa meille kertoa, mistä se syntyy ja miten siihen voisi omalla toiminnalla vaikuttaa. 

Miten pelko voi vaikuttaa kehooni? 

Pelko ei näyttäydy kaikilla samanlaisena. Jotkut saavat fyysisiä oireita, kuten: 

  • Hengittämisvaikeuksia 
  • Kädet tärisevät 
  • Sydämentykytyksiä
  • Pahoinvointia
  • Vatsa on sekaisin 
  • Hikoilua

Toisilla pelko saattaa johtaa tilaan, joka tuntuu, kuin olisi lukossa. Ajatukset eivät kulje selvästi ja maailma vaikuttaa sumealta. 

Lue ahdistuksesta ja peloista lisää täältä

Voit pysähtyä pohtimaan näitä: 

  • Missä tilanteessa pelko syntyi? Mikä tilanne tai kuulemasi asia sai sinut pelkäämään? Mitä siinä tapahtui? Tarkastele tapahtumien ketjua: mitä tapahtui ensin, mitä tapahtumista seurasi, miten reagoit ja toimit. Jos olet vaarassa, kerro heti lähiaikuiselle, vanhemmalle tai koulun henkilökunnalle, että tarvitset apua. Jos pelon aiheuttava tilanne ei kuulu omaan päivittäiseen arkeesi voit myös rauhassa pysähtyä tarkastelemaan tunnetta.
  • Millaisia ajatuksia ja toimintaa pelon tunne sinussa herättää? Joskus omilla ajatuksilla voi ruokkia tai lisätä pelkoa. Uteliaisuudessa saatamme jatkaa esimerkiksi pelkoa ruokkivien sisältöjen katsomista somesta ja on vaikeaa päästää puhelin käsistään ja lähteä tekemään jotakin muuta. Tämä on ymmärrettävää, sillä ihmismieli etsii selityksiä sille, mistä pelko syntyy. On tärkeää olla tarkkana kasvaako pelon tunne toiminnan seurauksena vai väheneekö. 
  • Voisiko pelkojen miettimisestä ottaa ”lomaa”? Voitko sopia itsesi kanssa päivään huoli-ajan, jolloin voit käsitellä pelkoa synnyttäviä asioita. Huoli-aikaa ei kannata jättää viimeisille tunneille ennen yöunia vaan käydä huolet läpi ajoissa ennen nukkumaan menoa. Ilta kannattaa rauhoittaa mukaville turvaa tuoville asioille, kuten vaikkapa hyvän kirjan lukemiseen, omiin tuttuihin iltarutiineihin, kevyeen venyttelyyn, läheisten kanssa jutusteluun – kaikkeen mikä tuo hyvää mieltä. Voit ajatella, että käsittelet mieleen tulevat huolet ja pelot sitten seuraavan päivän huoli-ajalla ja pyrit löytämään sitten niihin ratkaisuja. 
  • Pelko pienenee puhumalla: kenen kanssa voisit jutella pelon tunteestasi? Kun asiat sanoo ääneen ja niitä pohtii toisen kanssa, voi tilanteeseen saada rauhoittavia näkökulmia. 

Kuormittava pelko 

Pelon tunteesta voi myös tulla kuormittava ja elämää hallitseva tunne. Tällöin ajatukset voivat pyöriä niin paljon huolen ympärillä, että on vaikeaa tarttua arkisiin asioihin ja saada tavallisia askareita aikaiseksi.  

Tarkkaile seuraavia asioita: 

  • Kuinka usein pelottavat ajatukset tulevat mieleesi? Kerran viikossa, kerran päivässä, kerran tunnissa? Kuinka kauan tämä on jatkunut? Päiviä, viikkoja, kuukausia? Jos pelon tunteet valtaavat usein ja ovat kestäneet pidemmän aikaa on tärkeää hakeutua ammattilaisen juttusille esimerkiksi koulun kuraattorin, terveydenhoitajan tai psykologin kanssa.
  • Hoituvatko arkiset askareet, koulutyöt ja tehtävät? Saako pelko sinut lamaantumaan vai pystytkö siirtämään ajatuksesi muihin tekemisiin ja toimintaan? 
  • Miten kehosi reagoi? Pelko tuntuu myös kehossa. Mikä auttaisi kehoasi rentoutumaan ja voimaan hyvin? Kaipaatko rauhallista lenkkiä ulkoilmassa, auttaisiko keskittynyt syvään hengittely? Vai kaipaako kehosi yksinkertaisesti lepoa ja unta? Auttaisiko, jos kiinnität huomiosi hyvää fiilistä ja hyvinvointiasi edistäviin asioihin? 
  • Oletko yksin pelon kanssa vai pystytkö jakamaan huolen muiden kanssa? Yksin huolehtiminen on aina raskaampaa kuin silloin, kun huolen jakaa läheisen kanssa. 
  • Saatko nukuttua, maistuuko ruoka? Perustarpeista on tärkeää huolehtia kaiken keskellä. Jos pelko vaikuttaa näihin, on erityisen tärkeää hakea itselleen apua huolen käsittelyyn. 

Mikä auttaa, kun pelottaa? 

  1. Hyväksy tunne. Nyt tunnen pelkoa, mutta olen silti turvassa tässä hetkessä. Keskity tähän hetkeen, mieti mitkä asiat ovat hyvin ja mistä saat turvaa. Pelko on yksi asia näiden muiden rinnalla. Usein arjen rutiinit voivat tuoda turvaa ja niihin on hyvä keskittyä. 
  2. Kaikki ihmiset pelkäävät joskus. Pelko ei siis ole epänormaalia vaan mielen luonnollinen reaktio pelottaviin tilanteisiin ja huoliin. Yksin pelon kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä. 
  3. Kerro pelosta läheiselle aikuiselle, ystävälle, opettajalle tai vaikkapa naapurille. Puhumalla saat ajatuksiisi toisen näkökulman ja pelko voi helpottaa. 
  4. Voitko tehdä jotakin asialle, joka synnyttää pelon? Jos pelko herää esimerkiksi kriisiuutisista, vähennä uutisten seuraamista. Tosiasioita ei tarvitse kieltää, mutta on järkevää rajata pelkoa tuottavan uutisoinnin seuraamista. Vaikuta asioihin, joihin voit vaikuttaa. 
  5. Tee jotain konkreettista, mikä piristää sinua. Lähde urheilemaan, kuuntele äänikirjaa, hakeudu muiden ihmisten seuraan. Liike ja toiminta usein rauhoittaa tunteita ja erityisesti vaikeissa tilanteissa on viisautta pitää omasta hyvinvoinnista huolta. 
  6. Hae keskusteluapua. Jos pelko alkaa vaikuttaa arjen tekemisiin ja vaikeuttaa vaikkapa arkipäiväisistä asioista huolehtimista on viisasta hakea keskusteluapua heti. Ethän jää yksin! 
  7. Pelon tunteen keskellä on hyvä tiedostaa, että edelleen on asioita, jotka ovat hyvin. Vaikeassa tilanteessa on tärkeää aktiivisesti huomioida myös toivoa tuovia asioita ja lisätä niitä arjessa. Hakeudu muiden ihmisten seuraan ja jutelkaa myös siitä, mikä antaa voimia ja iloa arkeen. 

Puhu peloista Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä

Uutiset ahdistaa? Lue vinkkejä täältä

Pysyykö mediankäyttö hanskassa? Lue lisää täältä

Vahvista mielen hyvinvointia

 

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Aiheeseen liittyvät

Apua ja tukea

Osallistu