Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kiitos rohkeudestasi kertoa tilanteestasi ja ajatuksistasi. Olen tosi pahoillani, että sinulla on ollut jo pitkään niin huono olo, että ajatuksesi ovat niin toivottomia, että et haluaisi enää elää. En tiedä, mitä kaikkea olet joutunut kokemaan, mutta sieltä toivottomimmasta ja synkimmästäkin paikasta on mahdollista päästä vielä ylös, vaikka juuri nyt ei näkisi reittiä parempaan.

Halusit kysyä, mitä terveydenhoitaja tekisi, jos kertoisit ajatuksistasi hänelle. Minusta on tosi tärkeää, että olet pysähtynyt pohtimaan asian kertomista. Terveydenhoitaja on ihan oikea paikka kertoa itsetuhoisista ajatuksista ja hän ottaa asian varmasti tosissaan, eikä anna asian vain olla. Terveydenhoitaja kohtaa työssään paljon psyykkiseen terveyteen liittyviä teemoja, myös itsetuhoisia ja kuolemaan liittyviä ajatuksia, ja hänellä on keinoja olla tukenasi.

Ehdottomasti siis kannustan sinua kertomaan ajatuksistasi rehellisesti terveydenhoitajalle. Kun voi huonosti ja on uupunut, niin silloin ei pidäkään jaksaa yksin, vaan silloin joku muu saa kannatella sinua. Miltä ajatus kertomisesta tuntuu? Jos sinusta tuntuu, että kaipaat tukea asian kertomiseen, voit kokeilla hyödyntää esimerkiksi tätä Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/

Meille voit soittaa myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti ja jutella tästä aiheesta tai ihan mistä tahansa muustakin. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu, jos kirjoittaminen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

Huonosta olosta ja haasteista huolimatta sinun elämäsi on elämisen arvoista. Olet tärkeä ja arvokas! <3

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei Tyttönen!

Hienoa, että kirjoitit noista kuoleman ajatuksista ja masennuksen oireista. Teit aivan oikein! Niiden pyörittäminen yksinään omassa päässä voi olla tosi rankkaa ja pelottavaakin. On aivan oikein puhua niistä, sillä silloin niitä voi käsitellä ja niitä voi tutkiskella. Hienoa, ettet jäänyt niiden kanssa yksin.

Kuoleman ajatteleminen on tietyssä kehitysvaiheessa luonnollista, kun ihminen tulee ihan uudella tavalla tietoiseksi siitä, että tulee jossain vaiheessa kuolemaan. Myös esimerkiksi jotkut uutiset tai tapahtumat lähipiirissä voivat laukaista kuoleman ajatukset.

Et selvästi toivo kuolevasi (mikä on ihanaa!), joten kyse voi olla vain kuoleman mahdollisuuden ymmärtämisestä. On myös hyvä tiedostaa, että ajatukset eivät ole tekoja. Mieleemme saattaa tulla erilaisia, myös pelottavia tai noloja ajatuksia, mutta niiden voi vain antaa tulla ja mennä ja ikään kuin tutkailla niitä mielenkiinnolla: ai tuollaisiakin kummallisia ajatuksia mieleni tuottaa!

Jos sen sijaan olet huolissasi itsestäsi tai pelkäät, että ajatukset muuttuvat teoiksi, niistä kannattaa ehdottomasti jutella jollekin ammattilaiselle. Kerroit, että puhuminen näistä asioista tuntuu sinusta hankalalle ja ymmärrän sen kyllä. Koulusi ammattilaisille tällaiset asiat ovat hyvin tuttuja ja he tietävät, kuinka voivat auttaa sinua. Vaikka asiasta puhuminen voi tuntua sinusta oudolle ja pelottavalle, heille se on arkipäiväistä.

Myös noista masennuksen oireista on syytä kertoa jollekin ammattilaiselle, vaikka aluksi ihan vain terkkarille. Hänelle se on tosiaan hyvin tuttu aihe ja hän osaa kysyä sinulta tarkentavia kysymyksiä. Alakulon tunteet nimittäin ovat jossain määrin murrosiässä aivan tavallisia ja miksei myös aikuisiälläkin.

Murrosikään ne kuitenkin kuuluvat ihan luonnollisesti ja sitä on selitetty mm. sillä, että kasvaessaan hiljalleen aikuiseksi ihminen voi surra sitä, kuinka tuttu lapsuus alkaa olla jo takana päin ja tulevaisuus tai kasvaminen voi tuntua pelottavalta tai ainakin vieraalta. Syyt voivat olla myös hormonaalisia ja siksi murrosikään liittyviä. Joka tapauksessa masennusoireet eivät ole mukavia ja niihin on hyvä hakea apua, jotteivat ne hankaloita arkea ja vie elämäniloa.

Niin tai näin, olisi hyvä selvittää, onko syytä huoleen. Oli syy sitten mikä tahansa, näistä kaikista asioista olisi tosi tärkeä puhua. Myös vanhempiesi olisi tärkeää tietää, millaisia ajatuksia sinulla on, sillä olet heille äärettömän tärkeä ja he varmasti toivoisivat, että voisit hyvin ja että he osaisivat tukea sinua tässä tärkeässä elämänvaiheessa mahdollisimman hyvin. Jos puhuminen heille tuntuu vaikealta, niin ehkä terkkari voi puhua heille puolestasi.

Voit harjoitella näistä asioista puhumista myös soittamalla meille numeroon 116 111. Lasten ja nuorten puhelimessa kanssasi juttelee koulutettu vapaaehtoinen eikä soittaminen maksa sinulle mitään. Palvelu on auki joka ikinen päivä. Jos kirjoittaminen tuntuu aluksi helpommalta, chat on auki täällä Nuortennetissä joka ilta klo 17-20. Tärkeintä on, ettet jää yksin, vaan puhut asioista, jotka tuntuvat nyt hankalilta. Olen ihan varma, että kaikki kääntyy vielä hyväksi!

Sinua ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Uuden otsikon keksiminen voi joskus tosiaan olla hankalaa, sillä sen täytyy olla sellainen, mitä ei ole vielä koskaan aiemmin käytetty. Voit kokeilla lisätä otsikkoon ylimääräisiä merkkejä tai kirjaimia, jolloin sen julkaiseminen onnistuu todennäköisesti paremmin.

Pahoittelen kovasti, että tästä aiheutuu ylimääräistä vaivannäköä! Toivottavasti jaksat kuitenkin vielä yrittää.

Terveisin
Nuortennetin ylläpito.

Moi!

Kiitos, kun rohkeasti kirjoitit tänne. On surullista kuulla, että sinulla on noin paljon ikäviä ajatuksia itsestäsi.

Ulkonäköpaineet ovat valitettavan yleisiä ja ne voivat saada uskomaan, että pitäisi näyttää jollakin tavalla erilaiselta. Jokainen on kuitenkin aivan täydellinen ja riittävä juuri sellaisena kuin on, myös sinä, vaikka juuri nyt tuntuisi vaikealta ajatella itsestään mitään hyvää. Oli ikävä kuulla, että koet, ettei kukaan halua olla kaverisi. Ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset voivat tehdä olon vielä kurjemmaksi, mutta se ei tarkoita, että sinussa olisi mitään vikaa.

Mainitsit myös, että sinusta tuntuu, ettei sinussa ole ikinä mitään hyvää ja sinussa olisi aina jokin vikana. Onko sinulla sellainen olo, ettet kuule mitään hyviä asioita läheisiltäsi? Ikävää, jos näin on, sillä jokaisessa on jotakin hyvää ja sitä on myös tosi tärkeää kuulla aina välillä.

Vaikeiden ajatusten ja tunteiden kanssa ei pidä jäädä koskaan yksin ja onkin tärkeää, että kirjoitit niitä auki tänne. Toivoisin, että rohkaistuisit jakamaan tuntemuksiasi myös jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Joskus jo omista ajatuksistaan puhuminen voi keventää oloa sekä silloin sinun on mahdollista saada myös lohtua ja tukea. Miltä sinusta tuntuisi siis jutella näistä ajatuksista jonkun oman läheisen aikuisen kanssa?

Tukea on saatavilla myös koulun oppilashuollolta, esimerkiksi koulukuraattorilta. Itsetuntohaasteiden sekä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tuntemusten kanssa ei pidä jäädä yksin!

Jos haluat purkaa ajatuksiasi nimettömästi ja luottamuksellisesti, voit ottaa yhteyttä myös meidän palveluihimme Nuortennetissä. Meillä on täällä Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja nettikirjepalvelu, joissa voi jutella ihan mistä aiheesta tahansa. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

Olet tärkeä ja arvokas! <3

Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei ”kk”!

Kiitos viestistäsi ja hienoa, että olet jäänyt miettimään asiaa.

Mietit, onko okei ja normaalia, jos on pakkomielle repiä vanhoja haavoja auki. Itseään voi satuttaa muillakin tavoilla kuin viiltelemällä ja kuulostaakin huolestuttavalta, jos tämä repiminen tuntuu pakkomielteeltä. Haavojen pitäisi antaa parantua rauhassa, eikä ole hyväksi, jos niitä revitään. Oletko muuten huomannut, että teet tätä joissakin tietyissä tilanteissa tai tietyssä tunnetilassa?

Mainitsit myös, että kaverisi ovat huolestuneet sinusta. Ymmärrän, että asia on varmasti herättänyt huolta kavereissasi. Oli kuitenkin kurja kuulla, että ihastuksesi oli kommentoinut sinulle ikävästi.

Myös se, että olet itse alkanut miettimään, onko repiminen okei ja normaalia, on merkki siitä, että asiaan on hyvä hakea tukea aikuiselta. Aikuisen kanssa voi yhdessä miettiä, millä keinoin tämän käytöksen saisi lopetettua. Mitä ajattelisit siis siitä, että kertoisit mietteistäsi jollekin läheiselle aikuiselle? Oman läheisen aikuisen lisäksi asiasta voi jutella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti, voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Muista, että aina on hyvä kertoa jollekin, jos jokin asia mietityttää – aivan, kuten nytkin teit.

Hyvää alkanutta vuotta toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Moi ”Random tyttö”!

Hyvä, kun kirjoitit tänne ja pyydät apua!

Olen todella pahoillani, että ole joutunut kärsimään noin pitkään kiusaamisesta ja väkivallasta. Tosi kurjaa myös, että kiusaaja on entinen paras kaverisi, joka on muuttunut kaverista kiusaajaksi. Lyöminen on fyysistä väkivaltaa sekä sillä uhkailu ja huutaminen ovat henkistä väkivaltaa. Kaikenlainen väkivalta ja kiusaaminen on aina väärin.

Toivon myös, että muistat, että sinussa ei ole mitään vikaa. Oletkin toiminut tosi hienosti ja rohkeasti, kun olet pyytänyt tältä kiusaajalta perusteluja käytökselleen. Vaikuttaa, että hän voi itse tällä hetkellä tosi huonosti ja hän purkaa pahaa oloaan sinuun. Mikään ei kuitenkaan ikinä oikeuta kiusaamiseen.

Tosi hyvä, että mietit, mitä sinun pitäisi tehdä. Aikuisten tehtävänä on huolehtia, että koulussa kaikilla on hyvä ja turvallista olla sekä heidän pitää puuttua kiusaamiseen. Oletko kertonut tästä kiusaamisesta kenellekään aikuiselle? Vaikka olisit jo kertonut ja kiusaaminen, niin aina on hyvä mennä kertomaan uudestaan, jos kiusaaminen jatkuu.

Kannustaisinkin sinua nyt seuraavaksi kertomaan tilanteesta jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Tärkeää olisi, että pystyisit kertomaan asiasta jollekin omalle lähiaikuiselle, esimerkiksi huoltajalle, ja sen lisäksi koulun aikuisten on tärkeää tietää tilanteesta, jotta he voivat puuttua asiaan. Koululla asiasta voit mennä kertomaan itse tai oma lähiaikuisesi voi kertoa asiasta esimerkiksi opettajalle tai koulukuraattorille. Koululla voit mennä kertomaan ihan kenelle tahansa sellaiselle aikuiselle, kenelle sinusta tuntuu helpoimmalta puhua, oli se sitten tuttu opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja tai välitunnin valvoja.

Täältä voit löytää lisää vinkkejä asian puheeksi ottamiseen: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/
Jos puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta, niin voit kokeilla hyödyntää tuolta sivulta löytyvää ”Huoli puheeksi” -lomaketta tai vaikka näyttää tämän Nuortennettiin kirjoittamasi viestin.

Jos haluat, niin voit soittaa myös meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimen (116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

Toivottavasti olet nyt pystynyt rentoutumaan ja nauttimaan joululomastasi. Toivon sinulle myös paljon rohkeutta ja tsemppiä siihen, että saat asiasta kerrottua myös jollekin sinua lähellä olevalle aikuiselle.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä

Hei!

Kiitos viestistäsi! Asiasi ei missään nimessä ole outo tai turha, vaan on ihan tosi tärkeää, että kirjoitit ajatuksistasi.

Olen pahoillani, että sinulle on sattunut paljon negatiivisia asioita viime aikoina. En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta jokainen reagoi ikäviin tapahtumiin omalla tavallaan, eikä varmasti ole yhtään harvinaista, että oma tapa suhtautua ja reagoida asioihin muuttuu. Voi olla, että jokin asia sisimmässäsi tukahduttaa tunteitasi tällä hetkellä. Mielestäni on tosi tärkeää ja hienoa, että nyt olet pysähtynyt pohtimaan, miksi et oikein enää tunne mitään ja voiko se johtua viime aikojen tapahtumista.

Vaikeiden asioiden ja huolien kanssa ei pidä jäädä yksin ja siksi kannustankin sinua tukeutumaan johonkin turvalliseen ja luotettavaan aikuiseen. Negatiivisista asioista on tärkeää puhua jonkun kanssa, jotta niitä pääsee käsittelemään ja saa itselleen apua. Lisäksi on tärkeää, että olet tunnistanut sen, että et oikein tunne mitään – se on merkki myös siitä, että jotakin sellaista on tapahtunut, jonka kanssa sinun ei pitäisi olla yksin.

Kuka voisi olla sinulle sellainen läheinen aikuinen, keneen voisit tukeutua? Se voi olla kuka tahansa sellainen, jolle sinusta tuntuu turvalliselta ja hyvältä puhua, esimerkiksi vaikka oma huoltaja tai sukulainen.

Joululoman jälkeen tukea voi hakea myös koulun oppilashuollosta. Esimerkiksi koulukuraattori, -terveydenhoitaja tai -psykologi osaavat olla nuorten tukena monenlaisissa haastavissa asioissa.

Jos kaipaat vinkkejä, miten ottaa vaikean asian puheeksi tai lisätietoa avun hakemisesta, voit tutustua tähän Nuortennetin ”Apua ja tukea” -sivuun: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/

Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti voit ottaa yhteyttä myös meidän palveluihin. Voit soittaa ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Nuorten tukilinja päivystää samassa numerossa (116 111) joka arki-ilta klo 20-24. Voit myös varata soittoajan MLL:n työntekijälle soittamalla Tukilinjalle tai voit kysyä soittoaikoja nettikirjepalvelumme kautta. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/nuorten-tukilinja/

Mitä ikinä onkaan tapahtunut, niin kaikesta on mahdollista selvitä ja tuntea olonsa omaksi itseksi taas, vaikka juuri tällä hetkellä ei siltä tuntuisikaan. Olet tärkeä! <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä