Siirry sisältöön

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 391 - 405 (kaikkiaan 1,898)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Syöminen on vaikeaa 🍉🌭🍭🍩 #168119

    Hei!

    Kiitos viestistäsi! Ikävä kuulla, että syöminen on vaikeaa ja se ahdistaa. Vaikeiden asioiden kanssa ei pidä jäädä yksin, joten onkin tosi hienoa asia, että kirjoitit ajatuksistasi tänne! Uskon myös, että moni nuori samaistuu ajatuksiisi, joten et varmastikaan ole asian kanssa yksin.

    Syömisen haasteiden taustalla voi olla monenlaisia asioita ja aina ei välttämättä osaa edes itse sanoa, mistä haasteet ovat alkaneet. Kirjoitit, että haasteet ovat alkaneet juhannuksena. Osaatko sanoa, saiko jokin tietty asia sinut juhannuksena näihin ajatuksiin?

    Syömiseen liittyviin haasteisiin ja vaikeisiin tunteisiin on saatavilla apua! Toivoisinkin kovasti, että voisit seuraavaksi hakea tukea itsellesi joltakin lähellä olevalta aikuiselta. Erityisesti koulun terveydenhoitajalle nuorten syömiseen liittyvät haasteet ovat tuttuja ja hänellä on keinoja tarjota sinulle apua, jotta vaikeat tunteet alkaisivat vähentymään. Vaikeiden asioiden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.

    On tärkeä juttu, että vanhempasi huomasivat asian juhannuksena ja estivät sinua olemaan syömättä. Muistatko, miltä sinusta tuntui, kun vanhempasi huomasivat asian? Entä ovatko vanhempasi huomanneet, että sinulla on edelleen haasteita syömisen kanssa?

    Haluaisin kannustaa sinua kertomaan vaikeista tunteistasi ihan rehellisesti vanhemmillesi, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Jos ajatuksistaan kertoo, niin se tarjoaa vanhemmillesikin mahdollisuuden tukea sinua paremmin asian kanssa. Tai tuleeko sinulle mieleen jotakin toista sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, kenelle voisit ajatuksistasi kertoa?

    Jos kaipaat vinkkejä siihen, miten huolia voi ottaa puheeksi, niin voit tutustua tähän: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/
    Jos esimerkiksi puhuminen tuntuu vaikealta, niin silloin voi kokeilla hyödyntää Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta, joka löytyy tuolta linkistä.

    Jos halut jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös soittaa. Vaihtoehtoisesti voit tulla myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Voit jutella ihan mistä aiheesta vaan!

    Muista, että olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena kuin olet sekä ansaitset saada apua itsellesi!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Onko mulla joku ahmimishäiriö? #168118

    Hei!

    Kiitos viestistäsi. Syömiseen voi tosiaan liittyä paljon erilaisia ajatuksia ja huolia. Kuulostaa hyvältä se, että sanot syöväsi kotona ja koulussa hyvin. Ahmimista ehkäisee nimittäin parhaiten se, että vatsa on täynnä eikä pidä itseään nälässä. Nälkäisenä sitä tulee syötyä mitä tahansa kaapissa olevaa ja mahdollisesti juurikin jotain makeaa.

    Joskus kun makean himo yllättää, niin voisit pysähtyä miettimään, onko sinulla oikeasti kuitenkin nälkä tai jano? Menisikö makeanhimo ohi, jos söisitkin voileivän tai hedelmän tai joisit lasin vettä?

    Jos silti tekee mieli jotain makeaa, niin voisiko kyse olla maallikon termein puhutusta sokerikoukusta eli ehkä enemmänkin tavasta syödä tietyissä tilanteissa jotain makeaa? Sitä voi yrittää suitsia vaikka sokerilakolla. Mitä huomioita tekisit itsestäsi ja noista tilanteista, jos olisit vaikka viikon syömättä sokeria? Elimistömmehän ei tarvitse sokeria mihinkään. Siitä saa nopeasti energiaa, joten siksi elimistömme on tottunut pitämään siitä, mutta välttämätöntä se ei ole.

    Makeanhimo on tosi yleistä eli jos nämä vinkit eivät toimi yrityksistä huolimatta ja haluat vähentää sokerin syömistäsi tai mietit, voisiko kyseessä olla jonkinlainen ahmimishäiriö, niin juttele asiasta rohkeasti koulusi terkkarin kanssa. Uskon, että aihe on hänelle tuttu ja hän varmasti haluaisi auttaa sinua asian kanssa. Kokonaan herkkuja ei tietenkään tarvitse poistaa ruokavaliosta, sillä niilläkin on elämässämme ihan oma paikkansa.

    Kaikkea hyvää sinulle!

    Terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Jotai kivaa #168117

    Hei!

    Kauniiden asioiden kuuleminen on kaikille tärkeää, joten ymmärrän pyyntösi hyvin. Toivottavasti myös muut nuoret innostuvat kirjoittamaan sinulle kivoja asioita!

    Vaikka joskus olisi huono päivä tai ympärillä olisi ihmisiä, jotka eivät tunnu ymmärtävän tai arvostavan sinua, niin muista, että olet ihana, tärkeä ja just oikeanlainen sellaisena kuin olet! Hankaluuksia tulee ja menee meillä kaikilla (ne eivät vain näy aina ulospäin), mutta niistä kaikista on mahdollisuus selvitä.

    Sitä mukaa kun kasvat, voit enemmän ja enemmän vaikuttaa omaan elämääsi. Voit tehdä siitä just sellaisen kuin itse haluat ja elää elämää, jossa viihdyt. Millaisen kodin haluat? Miten haluat viettää vapaa-aikaasi ja millaisessa seurassa? Voit koota ympärillesi hyvän ystäväporukan, joka saa nauttia hyvästä seurastasi. Huipputyyppejä voi tavata kaikkialla ja suurimpaan osaan niistä tulet ehkä törmäämään vasta aikuiselämässäsi – toisaalta on ehkä olemassa myös ihmisiä, joita tunnet jo nyt ja joiden kanssa olet tekemisissä koko elämäsi ajan?

    En tiedä sinusta mitään, mutta olen ihan varma, että tulet kokemaan vielä kaikkea kivaa, erikoista, yllättävää, kaunista ja mieltä lämmittävää! Oletko sellainen, joka tykkää ilahduttaa toisia? Silloin osa ilosta palautuu myös sinulle, mikä toisten ihmisten ilahduttamisessa on mahtavaa ja lisää iloa, onnea ja hyvää mieltä tähän maailmaan.

    Olet mahtava tyyppi ja toivon sulle auringonsäteitä tähän kevääseen ja rauhaisaa, levollista mieltä. Jos joskus toistekin kaipaat juttuseuraa tai lohdutusta, niin soita meille numeroon 116 111. Meillä on sinulle aikaa eikä soittaminen maksa mitään!

    Jos saa halata, niin TÄSSÄ vielä tiukka rutistus!

    Lämpöisin terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: mun itsetuhosuus:( #167640

    Hei!

    Olen tosi pahoillani, ettei sinulla ole ikinä ollut kavereita ja voit niin huonosti, että satutat itseäsi.

    Ymmärrän, että yksinäisyys ja tunne siitä, ettei tule hyväksytyksi, voivat olla tosi raastavia. Toivoisin voivani auttaa sinua. Olet ihana ja oikeanlainen juuri tuollaisena kuin olet ja haluaisin niin kovasti, että sinut nähtäisiin ja joku saisi sinusta hyvän ystävän.

    Vaikka sinulla ei olekaan ollut vielä kavereita, uskon että löydät sellaisia kyllä. Olisi tosi tärkeää, että pystyisit tuntemaan olosi hyväksi ja arvostetuksi. Tarkistin, että paikkakunnallasi toimii Tyttöjen talo, missä on paljon erilaista toimintaa. Sinne ovat kaikki tervetulleita omina itsenään. Miltä se kuulostaa, uskaltautuisitko käymään siellä joku päivä?

    Tietääkö kukaan, että olosi on niin huono, että satutat itseäsi? Toivon, että pystyisit tukeutumaan johonkin läheiseen ihmiseen näiden asioiden kanssa, sillä puhuminen tutkitusti auttaa. Ymmärrän, että pahan olon edessä voi olla tosi voimaton. Toivoisin, että voisit silloin ajatella lempeästi itsestäsi, tehdä kehollesi hyvää ja helliä sitä miten ikinä vain keksit. Erityisesti vaikeissa hetkissä ansaitsisit hellyyttä, rakkautta ja huolenpitoa.

    Ymmärrän hyvin, että uiminen ja kesävaatteissa oleminen voi tuntua vaikealta, jos ihossa on jälkiä ja arpia. Niiden hoitamiseen voit kysyä kaupasta neuvoa, sillä on olemassa tuotteita, jotka haalistavat arpia. Tietenkin toivon, ettet satuttaisi itseäsi tai jos niin vielä päädyt tekemään, niin saat hoidettua haavat niin, etteivät ne tulehdu. Ethän epäröi soittaa päivystykseen, jos niiden kanssa tulee ongelmia tai et saa vuotoa tyrehtymään?

    Millainen koti sinulla on? Pystytkö olemaan siellä oma itsesi, kertomaan pahasta olostasi ja pyytämään tukea ja apua silloin kun sitä tarvitset? Toivoisin niin kovasti, että näin olisi. Silloin voisit pyytää jotakuta silittämään, rapsuttamaan tai hieromaan sinua, kun vointisi on huono tai lähtemään kanssasi vaikka luontoon kävelemään tai istuskelemaan.

    Jos kukaan ei vielä tiedä, niin uskaltaisitko joskus kertoa jollekin? Jos puhuminen kotona on vaikeaa, koulussa olevat ammattilaiset auttavat sinua. Voisitko varata ajan joko kuraattorille tai terkkarille? Voisit laittaa viestiin vaikka, että olet yksinäinen, viillät itsesi ja ajattelet kuolemaa. Jos sinusta tuntuu, että puhuminen näistä asioista on vaikeaa, voit kertoa senkin viestissäsi.

    Toivoisin, että voisimme jatkossakin olla tukenasi. Voisitko joku päivä soittaa meille? Tai tulla chattiin juttelemaan? Kolmas mahdollisuus on kirjoittaa meille nettikirje. Kaikkiin yhteydenottoihin vastaa MLL:n kouluttama vapaaehtoinen. Jos haluat jutella chatissä erityisesti ammattilaisen kanssa ja useamman kerran saman ihmisen kanssa, voit varata ajanvarauschatin. Kaikki nämä palvelut ovat maksuttomia ja anonyymejä ja löydät ne täältä Nuortennetistä.

    Toivottavasti myös muut nuoret löytäisivät tämän viestisi ja lähettäisivät sinulle terveisensä. Olet ihana ja elämäsi tulee vielä kääntymään paremmaksi, usko vain!

    Halaan sinua nyt kovasti ja toivon, että jatkat juttelua etkä jatkossakaan jää yksin näiden asioiden kanssa.

    Lämmöllä,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: ……..???? #167629

    Hei!

    Hienoa, että kysyt asiasta. Olen tosi pahoillani, jos seksuaalista itsemääräämisoikeuttasi on loukattu. Nämä asiat voivat jäädä pyörimään mieleen pitkäksi aikaa, joten on hyvä hakea niihin apua ja puhua niistä jonkun kanssa, niin kuin hienosti teitkin.

    Jos et ole selvästi antanut suostumustasi näille teoille joko sanallisesti, käytökselläsi tai muutoin, niin lain näkökulmasta on tapahtunut rikos. Lain mukaan suostumusta ei voi saada toiselta, jos hän on esimerkiksi liian pelokas sitä antamaan – kuten viestissäsi tilannetta kuvasit.

    Raiskauksesta puhutaan silloin, kun on tapahtunut yhdyntä tai muu kehoon tunkeutuminen ilman lupaasi. Jos sen sijaan on tapahtunut jotain muuta (esimerkiksi hyväilyä, riisumista tai suutelemista) ilman, että olet ollut siihen suostuvainen, niin kyse on seksuaalisesta kajoamisesta. Myös seksuaalisten viestien tai kuvien lähettäminen ilman vastaanottajan suostumusta on lainvastaista eli seksuaalista ahdistelua. (Nimikkeet vähän vaihtelevat uhrin iän mukaan, sillä lapsiin liittyvät rikokset ovat aina vakavampia.)

    Laki on aika helppotajuinen ja voit lukea sen itse googlaamalla ”seksuaalirikoslaki ajantasainen”. Seksuaalirikokset luetellaan luvussa 20.

    Sillä ei ole merkitystä, minkä ikäinen tekijä on tai onko hän poikaystäväsi vai joku täysin tuntematon. Joka ikisen ihmisen täytyy kunnioittaa oikeuttasi koskemattomuuteesi huolimatta siitä, kuinka hyvin hän sinut tuntee.

    Tämä kaikki on hyvä kertoa poikaystävällesi ja voit vaikka näyttää tai lähettää hänelle tämän vastaukseni. Vaikka olisittekin eronneet, hänen olisi hyvä kuulla tämä, ettei hän enää koskaan toimisi samalla tavalla ja joutuisi rikosvastuuseen tekemisistään. Hänen täytyy aina kysyä sinulta (tai tulevilta kumppaneilta) ennen kun koskettaa jotakuta seksuaalisesti tai lähettää seksuaalisia viestejä. Jos et vastaa mitään, vaan olet hiljaa, se tarkoittaa ettet halua hänen jatkavan ja silloin on parempi keksiä jotain muuta tekemistä. Seksi ei ole seksiä, jos vain toinen haluaa sitä – silloin se on väkivaltaa ja vakava rikos.

    Voit myös tehdä asiasta rikosilmoituksen. Silloin poliisi tutkii, mitä on tapahtunut. Jos päätät toimia näin, saat apua ja tukea Rikosuhripäivystyksestä, löydät sen googlaamalla.

    Olen tosi pahoillani, jos sinua on kohdeltu väärin, mutta olen iloinen, että otat asiasta selvää. Jos asia vaivaa mieltäsi, puhu siitä läheisille tai jollekin ammattilaiselle, kuten kuraattorille tai terkkarille, jotta saat asiaan apua.

    Voit milloin tahansa olla myös meihin yhteydessä. Voit soittaa numeroon 116 111, tulla chattiin tai kirjoittaa meille nettikirjeen. Kaikki palvelumme ovat auki joka päivä eivätkä ne maksa sinulle mitään. Lisäksi ne ovat täysin anonyymejä.

    Halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Olen kauhea ihminen! #167623

    Hei!

    Kirjoitat tosi tärkeistä aiheista. On tosi hyvä merkki, että tiedostat tehneesi väärin kiusatessasi luokkalaistasi ja että huomaat edelleen kohtelevasi kavereitasi huonosti. Taidat tietää, että pidemmän päälle tuollainen käyttäytyminen osuu omaan nilkkaan, jos menetät ystäviäsi jatkamalla heidän huonoa kohteluaan.

    Kaikki eivät tiedä käyttäytyvänsä huonosti, mutta sinä huomaat ja tiedostat sen itse, mikä on tosi mahtavaa! Tiedätkö mitä? Uskoisin sinun tekevän palveluksen sekä itsellesi että tuolle kiusaamallesi luokkakaverille, jos laittaisit hänelle (yksin tai ystäväsi kanssa) viestin, jossa pahoittelet käytöstäsi. Olen ihan varma, että se merkitsisi hänelle äärettömän paljon! Viestin saatuaan hän voisi ajatella, ettei sittenkään ollut itse syyllinen tai millään tapaa vääränlainen, vaan väärin toimittekin te. Ja sinä saisit mahdollisuuden osoittaa, että olet kasvanut ja viisastunut niistä ajoista ja olet tosi pahoillasi siitä, mitä teit. Uskon, että hän arvostaisi sinua tosi paljon saatuaan sinulta/teiltä viestin, vaikka tapahtumista olisikin jo aikaa.

    Kun kerran tiedät toimivasi ajoittain edelleen väärin, uskon sinun pystyvän muuttumaan. Jokainen meistä toimii vähän väliä väärin: nauraa väärille asioille, sanoo ajattelemattomasti, ei ole huomaavinaan toisen loukkaantumista jne. Mutta joka kerta asiaa voi pahoitella sanomalla: ”Anteeksi, sanoinpa tökerösti.” ”Sori, taisin taas loukata sua.” ”Äh, en tarkoittanut sitä, se vaan taas pääsi suustani.” tai ”Jostain syystä sanoin niin, vaikkei se ole totta. Yritän jatkossa sanoa, niin kuin asia on.” Miltä kuulostaa?

    Jokainen töppäilee, mutta on mahtavaa nähdä, kun jollain on joskus pokkaa myöntää virheensä ja pahoitella tekemisiään. Se jos joku vaatii hyvää itsetuntoa ja rohkeutta. Ymmärrän, että se voi olla aluksi vaikeaa, mutta voit aloittaa yrittämällä sitä vaikka kerran viikossa tai tehden sen ensin vitsillä. Uskon, että pystyt siihen kyllä! Sinulla on toimiva omatunto, joka kolkuttaa niin kuin sen kuuluukin, se on tosi tärkeää ja ihana kuulla!

    Sitten vielä noista peloista: Niistä kannattaa aina sanoa ääneen lähellä oleville aikuisille, niin voitte yhdessä miettiä, mistä pelko tulee tai millä sen voisi sammuttaa. Oikea tieto yleensä auttaa, mutta jos pelko on aiheeton ja hankaloittaa elämääsi, kannattaa siihen etsiä ammattilaisen apua esimerkiksi terkkarin kautta. Monia sairauksia voi onneksi välttää, mutta ainahan pelot eivät ole järjellä selitettäviä.

    Jos haluat jutella näistä (tai joistain muista aiheista) joskus lisää, niin voit ottaa yhteyttä meille Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111 tai tulla chattiin juttelemaan (avoinna joka ilta klo 17-20). Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä nettikirjepalvelu, johon voit soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa (paitsi, jos siellä on ruuhkaa – yritä silloin uudelleen myöhemmin samana päivänä tai sitten seuraavina päivinä uudestaan).

    Kaikkea hyvää sinulle!

    Toivottaa
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Koulu-uinnit #167615

    Hei!

    Toivottavasti saat tähän muiden nuorten kokemuksia siitä, miten he ovat selvinneet koulu-uinneista.

    On tosi harmillista, että koulu-uinnit aiheuttavat noin kovaa stressiä ja ahdistusta. Se on ihan ymmärrettävää – kaikki eivät suinkaan tunne oloaan hyväksi riisuutuessaan muiden läsnä ollessa varsinkin, kun oma keho on ehkä muuttumassa eikä se tunnu välttämättä siinä hetkessä omalta tai tutulta.

    Sekin oli kurja kuulla, että omat kaverisi suhtautuvat uimataitoosi naureskellen. Eiväthän kaikki ole hyviä uimisessa tai pidä siitä.

    Toivottavasti pystyt juttelemaan tästä äitisi kanssa ja ehkä myös hankkimaan sinulle hyvän uimapuvun ennen uintien alkamista. Voisiko nätti ja hyvin istuva uimapuku yhtään helpottaa oloasi? Tai jos kävisit kokeilemassa sitä selkäuintia ensin äitisi kanssa?

    Jos se helpottaisi yhtään oloasi, voisit kertoa myös opettajallesi, että et osaa uida hyvin ja että uimahallikäynnit jännittävät sinua. Luulen, että luokallasi on monta muutakin, jotka mieluiten jättäisivät ne väliin. Ehkä opettaja osaisi ottaa sen huomioon sitten siellä uimahallilla, jos sinun on kaikesta huolimatta osallistuttava uintiin? Onneksi kyseessä ei ole uimakilpailut, vaan voit uida sillä tavalla, miten osaat.

    Jos haluat, voit soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen ja jutella asiasta lisää tai jos sinulla on joskus joku muu asia, josta haluat keskustella kanssamme. Meillä on täällä Nuortennetissä myös chat (auki joka ilta klo 17-20) sekä nettikirjepalvelu, jos kirjoittaminen on sinulle helpompaa. Kaikki nämä palvelut ovat maksuttomia ja anonyymejä.

    Paljon tsemppiä ja myös mukavia hetkiä tähän kevääseen!

    Terveisin
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Onks tää vaan teini-ikää? #167583

    Moi!

    Hyvä, kun laitoit viestiä! Pohdit, ovatko kokemasi asiat teini-ikää ja onko muilla teineillä samanlaista. Murrosikään kuuluu vahvasti erilaiset tunnekuohut. Ihan saman päivän aikanakin voi olla yhdessä hetkessä iloinen ja hetken päästä mieli voi olla maassa. Uskon, että moni ikätoverisi pystyy samaistumaan näihin tunnetilojen muutoksiin ja vaikeisiin tunteisiin. Vaikka kaikki nämä ovatkin tavallisia asioita murrosiässä ja ihan kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, niin ne voivat silti hämmentää.

    Täältä voit lukea halutessasi lisää murrosikään liittyvistä tunnekuohuista: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/tunteiden-kuohuja/

    Vaikka vaikeat tunteet ovat tavallisia murrosiässä, niin niiden kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Jos olo tuntuu masentuneelta, ärsyyntyy herkästi, on itkuisempi ja väsyneempi, eikä ruoka maistu, niin aina on hyvä jutella jonkun läheisen turvallisen aikuisen kanssa. Joskus vaikeista tunteista puhuminen ääneen jollekin voi jo vähän keventää mieltä siinä hetkessä! Erityisesti silloin, jos tuntuu siltä, että vaikeat tunteet ottavat yhä enemmän valtaa itsestä, niin silloin olisi erityisen tärkeää puhua niistä jollekin.

    Kuka voisi olla sinulle sellainen aikuinen, keneen voisit tukeutua tarvittaessa? Tukea on aina mahdollista saada myös koulun oppilashuollosta, esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta. Terkkarille voi matalalla kynnyksellä kertoa, jos esimerkiksi kokee vaikeita tunteita, on tavallista väsyneempi tai ruoka ei ole maistunut.

    Oli mukava kuulla, että myös iloisia ja pirteitä hetkiä löytyy! Toivottavasti sinulla olisi arjessasi asioita ja tekemistä, jotka tuntuvat sinusta mielekkäiltä. Oletko huomannut, että jokin tietty asia saisi omaa mieltä paremmaksi, jos on kurjempi olo?

    Tiesithän, että meille voi soitella myös ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), chatata tai kirjoitella nettikirjeen. Voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa vapaaehtoisten päivystäjiemme kanssa. Kaikki kanavat ovat nimettömiä ja luottamuksellisia!

    Mukavaa kevättä!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Ei yksityisyyttä😭🚫 #167566

    Moi Girlyy010!

    Kiitos viestistäsi! Osasit hyvin selittää asiasi ja ymmärrän, että yksityisyyden puute vaivaa sinua.

    Ymmärsinköhän oikein, että mainitsemasi ylipitkä remontti mahdollisesti vaikuttaa tällä hetkellä siihen, että yksityisyyttä ei ole mahdollista järjestää tarpeeksi? Mahdollisesti tulevaisuudessa koittaa vielä se hetki, kun saat oman huoneen, mutta remontin päättymisen odotus voi tuntua varmasti tosi pitkältä!

    Yksityisyyden kaipaaminen on tosi luonnollista ja ymmärrettävää! Aina tilanteisiin ei pysty vaikuttamaan ja yksityisyyttä ei ole syystä tai toisesta niin paljon, mitä itse kaipaisi. Silloin olisi tärkeää, että perheen kanssa pystyisi keskustelemaan pelisäännöistä (esim. oveen koputus ennen vessaan tulemista), jotta jokaisella olisi mahdollisimman mukava olla.

    Mainitsit, että et voi esittää edes toivetta yksityisyydestä, koska isäsi on ankara ja suuttuu helposti. Silloin voi ymmärrettävästi tuntua vaikealta ottaa asioita puheeksi, jos on kokemus, että asioista ei kauheasti puhuta tai aikuinen suuttuu. Mitä ajattelet, että voisiko se toimia, jos kerrot isällesi tai toiselle vanhemmallesi, että sinulla on asia ja toive, joista puhuminen jännittää ja toivoisit siitä keskusteltavan rauhallisesti? Tai jos puhumisen sijasta kirjoittaisi asiasta vanhemmille?

    Entä tuleeko sinulle itsellesi mieleen asioita, mitkä voisivat helpottaa sinua niissä hetkissä, kun tulee olo, että kaipaisit omaa aikaa, mutta yksityistä tilaa ei ole? Onko sinulla esimerkiksi jotakin mielekästä tekemistä, johon tykkäät uppoutua?

    Joskus voi olla hyvä myös jutella jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa, jos omille vanhemmille puhuminen tuntuu vaikealta. Tuleeko sinulle mieleen jotakin sellaista aikuista siitä läheltä, kenelle voisit purkaa ajatuksiasi? Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi sukulainen tai joku koulun työntekijä.

    Jos haluat nimettömästi ja luottamuksellisesti jutella luotettavan aikuisen kanssa, niin voit soittaa meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111), tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen.

    Toivottavasti löytäisitte keskusteluyhteyden vanhempiesi kanssa ja saisit enemmän kaipaamaasi yksityisyyttä tulevaisuudessa!

    Ystävällisin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Sain juuri tietää äitini historiasta. #167468

    Hei!

    Kiitos, kun kirjoitit ja kerroit, että sait tietää äitisi historiasta ja tulit siitä surulliseksi. On tosi hienoa, ettet jäänyt miettimään asiaa itseksesi, vaan päätit kirjoittaa siitä tänne Nuortennettiin!

    On tosi kurja kuulla äitisi puolesta, että hän on joutunut kokemaan tuollaista ja kuinka hän kärsii pääkivuista tapahtumien takia. Vaikka nämä asiat ovat tapahtuneet ennen syntymääsi ja äitisi on päässyt tilanteesta pois, niin se voi ymmärrettävästi aiheuttaa surua, vaikka sinulla ei olekaan vastuuta äidistäsi. Äitisi on varmasti sinulle tärkeä ja on luonnollista, että tärkeiden ihmisten puolesta voi kokea surua tai huolta, jos kuulee, että hän on joutunut kokemaan vakavia asioita.

    Joskus vaikeiden tunteiden keskellä voi tuntua helpommalta esittää, että asia ei haittaa, mutta silloin itseasiassa olisikin tosi tärkeää kertoa, miltä oikeasti tuntuu. Silloin, jos itkettää, niin on hyvä itkeä. Suru ja huoli ovat isoja asioita kantaa yksin ja siksi onkin tosi tärkeä juttu, että kirjoitit niistä tänne. Mitä ajattelet, että voisitko seuraavaksi kertoa tunteistasi ja ajatuksistasi äidillesi? Joskus se voi helpottaa omaa oloa, kun saa kerrottua, miltä itsestä tuntuu ja silloin aikuinen osaisi myös lohduttaa.

    Vaikeista tunteista voi jutella myös jonkun muun aikuisen kanssa, jonka kokee turvalliseksi ja luotettavaksi. Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi joku läheinen tai sitten koululla tuttu kuraattori, terveydenhoitaja tai tuttu opettaja. Pääasia, ettei jää vaikeiden tunteiden kanssa yksin, vaan saa itselleen tukea ja lohdutusta.

    Jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti tästä aiheesta tai ihan jostain muustakin, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla myös chattailemaan tai kirjoittaa nettikirjeen.

    Vaikutat hienolta ja empaattiselta nuorelta ja toivon, ettet jää vaikeiden ajatusten kanssa jatkossakaan yksin!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mun keskustelua ei ikinä julkaistu #167335

    Hei Dreamer✨️🧿💋,

    Hyvä kun varmistit asian! Viestisi on julkaistu tammikuun lopussa ja löydät sen selailemalla arki-palstaa eteenpäin vanhempiin otsikoihin, sieltä löytyy!

    Aurinkoista viikkoa sinulle!

    Terkuin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: VS: Inhoan eniten maailmassa itseäni!! #167270

    Tervehdys,

    Kiitos kun otit ensimmäisen askeleen ja kerroit pahasta olostasi tänne palstalle. Minulla herää huoli jaksamisestasi ja kertomasi perusteella sinulla on monta isoa ja raskasta asiaa elämässäsi, joista selviämiseen tarvitset ehdottomasti aikuisten apua. Kirjoitat viestissäsi, ettei kukaan vielä tiedä asiasta, ehkä olet jo alkanut itsekin pohtimaan, että asiasta olisi hyvä kertoa jollekin, hyvä sinä <3

    Kerrot sairastavasi syömishäiriötä sekä satuttavasi itseäsi. Kerrot myös, että koulunkäynti tuntuu raskaalta ja vaikealta. Koet elämän hankalana ja vaikeana, mutta pelkäät kuitenkin kertomista vanhemmillesi, koska epäilet ettei sinua uskota tai oteta vakavasti.

    Nämä kaikki haasteet elämässäsi kertovat siitä, että tarvitset nyt pikaisesti aikuisia ympärillesi, jotka auttaisivat ja tukisivat sinua voimaan paremmin. Vaikka nyt voi tuntua yksinäiseltä, ympärilläsi on kuitenkin ihmisiä, jotka toivovat parastasi ja haluavat auttaa jos vaan saisivat siihen mahdollisuuden. Yksin ei tarvitse pärjätä.

    Muistathan, että sinä ansaitset apua itsellesi. Olet arvokas ja ainutlaatuinen ja ansaitset yhtä lailla voida hyvin kuin kuka tahansa muukin. Et voi pahalle olollesi mitään etkä ole siihen syypää.
    Jo vanhemmille puhuminen tuntuu vaikealta, onko elämässäsi jotain aikuista, jolle sinun olisi helpompi jutella? Esimerkiksi kummitäti, kaverin vanhempi, koulussa terkkari tai kuraattori, kuka tahansa aikuinen, jolle sinun on turvallista jutella.

    Voit myös aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin. Olemme joka päivä auki ja meille voit soittaa mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Arki-iltaisin Nuorten tukilinja päivystää klo 20–24 samassa numerossa ja siltä saa ammattilaisen tukea pahan olon hetkellä.

    Ethän jää yksin pahan olosi kanssa, sinä ansaitset voida paremmin <3

    Lämpimin halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Tarviin apuu #167267

    Hei Ahdistunut,

    Voit olla ylpeä itsestäsi, että pahan olon ja voimattomuuden keskellä löysit kuitenkin voimia kirjoittaa tänne ja kertoa olostasi. Toivon, että saat rohkeutta myös kertoa olostasi ympärillä oleville aikuisille, sinä ansaitset nyt saada tukea ja apua itsellesi voidaksesi paremmin.

    Kerrot epäileväsi, että sairastaisit masennusta. Kerrot olevasi ahdistunut, pelkääväsi asioita ja satuttavasi itseäsi. Kirjoitat myös menettäneesi ilon asioista, joista olet nauttinut aiemmin ja koulunkäyntikin tuntuu tahmealta. Pelkäät kuitenkin muille kertomista, koska ajattelet ettei pahaa oloasi oteta vakavasti.

    Kaikki kertomasi ovat merkkejä siitä, että tarvitset nyt apua itsellesi. Et ole mitenkään syypää omaan pahaan oloosi, eikä mikään mitä tunnet tai koet tee sinusta huonompaa kuin muut. Sinun ei tarvitse pärjätä yksin pahan olosi kanssa, jokainen meistä tarvitsee joskus toisen apua ja tukea. Sinä ansaitset voida paremmin ja se on myös mahdollista, kunhan rohkaistut kertoa asiasta jollekin aikuiselle.

    Toivottavasti lähipiiristäsi löytyy joku turvallisen oloinen aikuinen, jolle voisit kertoa pahasta olostasi tai vaikka näyttää tänne kirjoittamasi viestin. Vaikka nyt voi tuntua siltä, että on täysin yksin oman pahan olonsa kanssa, ympärilläsi on varmasti ihmisiä, jotka toivovat parastasi ja haluavat auttaa sinua. Toivon myös, että elämässäsi on jotain asioita, jotka saavat olosi helpommaksi edes hetkeksi aikaa. Kävely auringonpaisteessa, oman lempimusiikin kuuntelu, lemmikin halaaminen tai hyvän sarjan katselu antaa hengähdyshetken pahan olon keskellä.

    Mikäli kaipaat juttuseuraa, voit myös aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin, olemme joka päivä auki ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Arki-iltaisin nuorten Tukilinja päivystää klo 20–24 samassa numerossa ja sieltä saa ammattilaisen tukea pahan olon hetkellä.

    Auringonpaistetta ja voimia sinulle kevääseen!

    Lämpimin halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Mä en enää tiedä mitä tehdä #167031

    Hei,

    Hienoa, että päätit kirjoittaa tänne huolestasi! Voit olla ylpeä itsestäsi, että kunnioitat tyttöystäväsi rajoja ja haet neuvoja ja keinoja tilanteeseenne, jotta teillä molemmilla olisi parempi olla yhdessä.

    Kerrot kaipaavasi läheisyyttä suhteeseenne, mutta tyttöystäväsi ei jaa tätä tarvetta kanssasi. Kerrot kaipaavasti pussailua ja halailua, mutta tyttöystäväsi ahdistuu läheisyydestä ja siitä puhumisesta. Ymmärsin viestistäsi, että olet yrittänyt ottaa asiaa ehkä puheeksi hänen kanssaan, mutta hän ahdistuu ja suuttuu helposti. On kuitenkin hienoa, että olet yrittänyt kertoa tunteistasi ja ajatuksistasi. Jos haluat, voit esimerkiksi kirjoittaa hänelle kirjeen, jonka hän saa lukea omassa rauhassa. Sillä tavoin voi kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan toista kohtaan ilman pelkoa, että tulee väärinymmärretyksi tai keskeytetyksi.

    Me ihmiset olemme erilaisia, myös tarpeidemme ja toiveidemme suhteen liittyen seurusteluun ja fyysiseen läheisyyteen. Tärkeää onkin, että jokaisen toiveet ja tarpeet tulevat kuulluiksi ja kunnioitetuiksi. Siksi on hyvä pohtia yhdessä ja itsekseen, tuoko tämä suhde ja tämä ihminen sitä, mitä itse kaipaa ja tarvitsee parisuhteessa ja pystyykö toisaalta tarjoamaan toiselle niitä asioita, joita tämä kaipaa ja tarvitsee.

    Läheisyyden tarve vaihtelee myös elämäntilanteiden ja iän myötä. Kertomasi perusteella tyttöystävälläsi on vaikea elämäntilanne menossa ja kerrot hänen olevan lisäksi itsetuhoinen. Saako tyttöystäväsi tällä hetkellä apua pahaan oloonsa? Oletko pystynyt kertomaan hänelle huolestasi? Jos kukaan aikuinen ei ole tietoinen tyttöystäväsi voinnista, voisitteko yhdessä miettiä kenelle kertoa, jotta tyttöystäväsi saisi itselleen apua ja tukea.

    Voit halutessasi vinkata tyttöystävällesi Lasten ja nuorten puhelimesta (p. 116 111) ja chatista ja olet itsekin tervetullut juttelemaan huolestasi tai mistä tahansa muusta mielen päällä olevasta asiasta. Olemme joka päivä auki ja meille voi jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Arki-iltaisin Nuorten Tukilinja päivystää klo 20–24 samassa numerossa kuin Lasten ja nuorten puhelin ja sieltä saa ammattilaisen tukea pahan olon hetkellä, yhtä lailla luottamuksellisesti ja nimettömästi.

    Aurinkoa ja jaksamista teille molemmille!

    Lämpimin terveisin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

    vastauksena käyttäjälle: Inhoan eniten maailmassa itseäni!! #166934

    Hei!

    Olen tosi pahoillani, että sinua on kohdeltu huonosti etkä enää luota ihmisiin. On surullista, että olosi on joskus niin huono, että satutat itseäsi tai ajattelet kuolemaa. Onneksi tunnut tietävän, että olet läheisillesi äärettömän rakas.

    On väärin, ettei sinua hyväksytä porukkaan. Toivon, että joku sanoisi heille, ettei ketään saa jättää yksin. Ymmärrän, että luottamuksen palauttaminen ihmisiin voi olla tosi vaikeaa.

    Toivoisin silti, että antaisit jatkossa mahdollisuuden niille uusille ihmisille, joihin tulet vielä tutustumaan. He eivät ole syypäitä muiden ihmisen huonoon käyttäytymiseen. Eräässä laulussakin sanotaan, että ”Jos yksi pettää ja toinen jättää niin, kolmas ystävä on. Vaan muista: Hän on kyyneliisi täysin viaton.”

    Voit milloin tahansa törmätä ihmiseen, joka haluaa ystäväksesi ja jonka kanssa tulet viettämään paljon mukavia hetkiä. Olen ihan varma, että tulet saamaan elämäsi aikana vielä monta hyvää ystävää!

    Uusiin ihmisiin voi törmätä koulun lisäksi myös harrastuksissa, erilaisissa tapahtumissa, nuorisotaloilla tai vaikka kesätöissä. Oletko käynyt esimerkiksi Tyttöjen- tai poikientalossa? (En tiedä sukupuoltasi.) Siellä on paljon mukavaa toimintaa ja siellä otetaan jokainen vastaan yksilönä.

    Vanhemmat yleensä haluavat lapsilleen hyvää. Millaiset välit sinulla on omiin vanhempiisi? Tiedän, että kurjien asioiden kertominen voi olla joskus vaikeaa, mutta toivon, että pystyisit kertomaan heille, ettei sinulla ole kavereita, että sinulla on iltaisin tylsää tai että olet yksinäinen. Se on nykyään tosi yleistä eli vanhempasi tietävät, ettet ole suinkaan ainoa. Ehkä he osaavat auttaa sinua löytämään iltoihin tekemistä ja seuraa? He voisivat osata etsiä erilaista nuorille suunnattua tekemistä omalta paikkakunnaltasi.

    Toinen, joka voisi osata auttaa sinua, on koulusi kuraattori. Hän tietää paljon nuorten yksinäisyydestä ja kaveripulmista ja ehkä voisi pystyä tekemään tuolle yksinäisyydelle jotain ainakin kouluaikana. Lisäksi toivoisin, että kertoisit hänelle viiltelystä ja kuoleman ajatuksista. Hän osaa auttaa sinua siinä. Olisi nimittäin tosi tärkeää keksiä sen tilalle jotain muuta, joka vie senhetkisen pahan olosi pois ilman, että vahingoitat itseäsi. Toki myös vanhempiesi olisi hyvä tietää viiltelystä, jotta he voisivat tukea sinua aina niissä hetkissä, kun sinulla on paha olo.

    Tiedän, että elämän lopettaminen voi joskus synkkinä hetkinä tulla mieleen, mutta ajattele että tämä on vain yksi kausi elämässäsi ja pääset siitä kyllä yli. Olen ihan varma, että vuosien päästä olet iloinen, että jaksoit vielä yrittää, hait apua ja tulit kokemaan kaikki ne ihanat asiat, joita tulevat vuodet eteesi tuo.

    Voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (numero on 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan kanssamme. Keskustelemme mielellämme kanssasi näistä tai mistä tahansa muista asioista. Palvelumme ovat maksuttomia ja anonyymejä.

    Pidäthän itsestäsi huolta, olet tärkeä!

    Halauksin,
    Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Esillä 15 viestiä, 391 - 405 (kaikkiaan 1,898)
Back to top