Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin
AvainmestariHei [nimi poistettu]
kiitos viestistäsi! Hyvä kun olet lähtenyt hakemaan apua itsellesi. Se osoittaa, että toivot itsellesi ja läheisillesi parempaa ja haluat muuttaa käytöstäsi. Hienoa!
Joskus elämässä voi jumahtaa toimimaan tavalla, jonka tietää olevan huonoksi itselle ja läheisille, mutta jostain syystä ei kykene muuttamaan tilannetta. Et ole yksin. Monesti läheiset voivat olla yksi iso tuki tällaisen tilanteen muuttamisessa. Mitä sinä ajattelet, voisitko kertoa läheisillesi täysin avoimesti, mikä tilanteesi on. Jakaa kaikki ne asiat, joista olet puhunut epätotta, tai vääristellyt totuutta ja kertoa, että tarvitset apua, jotta saisit valehtelun lopetettua? Kaiken kertominen rehellisesti ei ehkä ole helppoa ja sillä saattaa olla epämieluisia seurauksia (esim. joku läheisistä loukkaantuu valheista), mutta sen jälkeen voisit aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä ja puhtaan omatunnon kanssa. Sen jälkeen totuudessa pysyminen on ehkä helpompaa. Useinhan uusilla valheilla peitellään vanhoja, se ehkä osaltaan vaikeuttaa kierteen katkaisemista?
Jos sinusta tuntuu vaikealta kertoa avoimesti kaikille läheisille tilanteesta, voisitko tukeutua ensin yhteen? Jos mietit läheisiäsi, onko heidän joukossaan joku sellainen, jonka luotat olevat aina tukenasi, mitä tahansa tapahtuisi? Ehkä hän voisi olla tämä henkilö?
Muistathan että voit aina ottaa yhteyttä myös Lasten ja nuorten puhelimen palveluihin. Löydät lisätietoa niistä täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Kaikkea hyvää toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariHei Auringonkukka,
kiitos viestistäsi! Me Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät emme ole terveysalan ammattilaisia, eli emme valitettavasti ole juuri parhaita ihmisiä vastaamaan kysymykseesi.
Suomessa toimii Diabetesliitto, joka saa rahoituksen julkisista, eli meidän kaikkien yhteisistä varoista. Se tarkoittaa, että valtio on tarkasti huolehtinut, että kyseinen taho tekee laadukasta ja kaikkien hyvää edistävää työtä.
Soitin Diabetesliiton neuvontapuhelimeen, ja he lupasivat auttaa sinua, mikäli haluat. Jos haluat, voit kirjoittaa nettikirjepalveluumme kirjeen, jossa kerrot, että kirjoitit nimimerkillä Auringonkukka Nuortennettiin ja että sinulle on luvattu kertoa Diabetesliiton työntekijän yhteystiedot. Voimme sitten sitä kautta antaa hänen yhteystiedot sinulle. En laita niitä tähän näkyville, koska nämä viestit näkyvät kaikille ja haluan varmistaa, ettei hänelle tule esimerkiksi epäasiallisia puheluita. Jos päätät itse soittaa Diabetesliiton neuvontapuhelimeen, huomaathan, että sinne soittaminen on maksullista. Saat meiltä halutessasi numeron, jonka kautta voit soittaa työntekijälle vain tavallisen puhelun hinnalla.
Diabetesliiton työntekijä kertoi puhelun aikana, että Diabetesliitolla on nuorille suunnattu sivusto Inspis, jossa on paljon hyvää ja hyödyllistä tietoa. Voit tutustua sivuun täällä: https://www.diabetes.fi/inspis
Voit myös aina olla koulusi terveydenhoitajaan yhteydessä. Hän on terveydenhuollon ammattilainen ja osaa antaa sinulle asiallista ja oikeaa perustietoa diabeteksesta.
Terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariHei Joku vaan,
kiitos paljon viestistäsi. Pahoittelen, kun vastaus on viipynyt näin pitkään.
On hyvä kun kirjoitit, kuvasit todella hienosti nykyistä tilannettasi ja sanoitit asiat hyvin. On juurikin noin, että kun elämässä tapahtuu kerralla liikaa, se pistää mielen koetukselle. Kerroit viestissäsi että olet satuttanut itseäsi joitakin kertoja. Se kertoo, että olet ollut lujilla, ja koittanut hallita tai käsitellä koettelemuksia itseäsi satuttamalla. Tulkitsinkohan oikein?
Itsensä satuttaminen voi hetkellisesti helpottaa oloa, mutta se ei poista niitä syitä, minkä vuoksi kokee tarvetta satuttaa itseään. Eli ongelmat säilyvät samanlaisina. Ajan kanssa usein tarvitsee enemmän samaa tunnetta, että olo helpottuu edes hetkeksi, eli siitä voi kehittyä paha kehä elämään. Osalle siitä myös seuraa lisää pahaa oloa. Itsensä satuttamisen jättämiä jälkiä voi katua, voi tulla stressiä esim. saunassa käynnistä tai koulun uimatunneista. Tällöin itsensä satuttaminen pahentaa oloa entisestään ja luo uusia ongelmia. On ymmärrettävää, että olet koittanut auttaa tilannettasi niillä keinoilla, mitä sinulla on käytettävissä, mutta koitin tässä hieman avata, miksi itsensä satuttaminen ei pidemmän päälle auta sinua. Ehkä tiesitkin jo tämän?
On ihan hurjan hienoa, että olet lähtenyt hakemaan itsellesi apua täältä. Se kertoo, että haluat voida paremmin ja löytää hyviä tapoja huolehtia itsestäsi. Sinussa on rohkeutta ja voimaa, tiedäthän sen? Aloitit viestisi kirjoittamalla, ettet tiedä, haluatko laitokseen vai et. Sijoitusta käytetään silloin, jos lapsen tai nuoren tilanne on niin vakava, ettei sitä pystytä auttamaan muilla keinoin. Se on siis viimeinen apu, kun tilanteet ovat vakavia. Usein apua löytyy muillakin tavoin. Se voi olla esimerkiksi apua vanhemmille, jotta he voivat pitää sinusta paremmin huolta, tai apua sinulle, esimerkiksi ammattitukea, joka on rinnallasi sinun omana voimahenkilönäsi sen aikaa kuin sitä tarvitset. Jos tällaiset keinot eivät riitä, voidaan myös päättää, että esimerkiksi lyhytaikainen sijoitus voi olla avuksi. Tämän aikana lapsen tai nuoren ja kotien tilannetta pyritään muuttamaan niin, että lyhytaikaisen sijoituksen jälkeen kotien tilanne olisi nuorelle parempi.
Minusta sinun kannattaisi käydä puhumassa koulusi kuraattorin kanssa. Voisit näyttää hänelle vaikka tänne kirjoittamasi viestin ja tämän vastauksen. Hän on koulun ammattilainen, jonka tehtävänä on huolehtia teidän nuoren hyvinvoinnista. Hänellä on velvollisuus auttaa sinua, ja olla tukenasi. Voit keskustella hänen kanssaan luottamuksellisesti.
Me Lasten ja nuorten puhelimessa haluamme myös olla tukenasi. Jos haluat, otathan yhteyttä palveluihimme? Voit soittaa, chatata tai kirjoittaa. Löydät palvelumme alla olevan linkin kautta.
Kaikkea hyvää sinulle toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä.AvainmestariHei Pikkupallero,
kiitos paljon viestistäsi. Siitä välittyi koskettavasti, kuinka yhteisen kotinne siisteys vaikuttaa sinuun.
Kuvailit viestissäsi hyvin kotisi tilannetta ja sitä, miten kotinne yleissiisteys on vaikuttanut sinun elämääsi monin tavoin. Kirjeestäsi välittyi myös, kuinka kotinne tilanne on piilossa ulkopuolisilta. Ehkä osa perheenne tuntevista aavistelee, tai ehkä jopa tietää, minkälainen kotinne siisteystilanne on, mutta voi olla, että moni ei tiedä lainkaan, minkälaista arkenne on.
Viestistäsi välittyy selvästi, kuinka kotisi tilanne vaikuttaa sinun hyvinvointiisi. Aloitan siksi viestisi lopusta, kyllä tämä minusta on hyvinkin riittävän painava syy olla yhteydessä lastensuojeluun, jos niin haluat. Voit vaikka lukea heille puhelimitse tänne kirjoittamasi viestin tai kertoa omin sanoin tilanteesta. Löydät oman kuntasi lastensuojelun yhteystiedot kunnan verkkosivuilta. Jos tarvitset apua tietojen löytämiseen, me Lasten ja nuorten puhelimessa, nettikirjepalvelussa ja chatissa olemme apunasi! Voit ottaa meihin yhteyttä ja autamme sinua selvittämään yhteystiedot.
Siisteys on jossain määrin yksillöllinen kokemus. Toisen mieli voi hyvin kodissa, jossa jokaiselle esineelle on oma paikkansa ja siivotaan vähintään kerran viikossa. Toinen taas pitää, kun kotona on hieman sekavuutta ja pieniä sotkuja. Kuulostaa kuitenkin, että teidän kodissanne on kyse erilaisesti tilanteesta. Kuvasit, kuinka kotinne on ollut pitkään siivoton, kuinka tämä on vaikuttanut sinun elämääsi. Myös isäsi kärsii tilanteesta, mutta kokee, ettei voi toimia kodin tilanteen parantamiseksi. Tulkitsen kirjeestäsi, että myös äitisi tietää, kuinka kotinne siivottomuus vaikuttaa sinuun, mutta vanhempasi eivät jostain syystä pysty tästä huolimatta vastaanottamaan kokemustasi ja toimimaan kotinne tilanteen parantamiseksi.
Lapsilla ja nuorilla on monesti rajallisemmin vaikutusmahdollisuuksia omassa kodissa. Mitä sinä ajattelet, olisiko sinun mahdollista tässä asiassa vaikuttaa kotinne tilanteeseen? Voisitko sinä tarttua asiaan ja esimerkiksi pestä pyykkikaapin vanhat pyykit ja viedä kierrätykseen tai kellariin ne, mitä ei enää tarvita? Jos tekisit esimerkiksi kesän aikana joka viikko yhden tällaisen siivousprojektin, saisit kesän aikana kotona noin 10 asiaa korjattua! Ehkäpä myös vanhempasi innostuisivat auttamaan, kun näkisivät, miten hyvältä tuntuu, kun keskeneräisiä asioita viedään loppuun ja siivotaan?
Tämä ei kuitenkaan ole sinun vastuullasi, vaan vanhemmilla on vastuu kodin siisteydestä. Voit myös aivan hyvin olla yhteydessä suoraan lastensuojeluun ja pyytää, voisivatko he auttaa teitä.
Oli hienoa lukea, että olet ollut ystävillesi avoin tilanteesta. Hyvä että tukeudut muihin ihmisiin. Toivottavasti sinun kesääsi mahtuu monia hyviä hetkiä kavereiden ja ystävien kanssa, kyläilyjä ainakin kavereiden luona, kävelyretkiä ja muuta, poikkeustilanteen turvallisuus toki huomioiden!
Me Lasten ja nuorten puhelimessa myös olemme tukenasi, jos haluat. Voit soittaa, kirjoittaa tai chatata meille. Löydät yhteystietomme sivumme chat-palkista tai etusivulta painikkeen soita, chattaa tai kirjoita kautta.
Terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariHei,
kiitos viestistäsi, hyvä kun kirjoitit.
Oli kurja lukea, että joudut kotona pelkäämään henkistä ja fyysistä väkivaltaa veljesi taholta. Se ei kuulosta normaalilta, eikä ole hyväksyttävää. On tosiaan tavallista, että sisarussuhteissa riidellään monia muita ihmissuhteita enemmän. Henkinen ja fyysinen väkivalta eivät kuitenkaan ole tavallista, eikä niiden kanssa tulisi joutua elämään.
Sisarussuhteissa saa läheisekseen henkilön, jota ei voi valita. Vaikka sisaruksia monesti (mutta ei aina) yhdistää yksi tai useampi vanhempi, ovat sisarukset silti kukin omanlaisiaan ihmisiä. Kun eletään lähellä, toisen kanssa on tekemisissä jatkuvasti, eikä toiseen pääse ottamaan etäisyyttä. Tällaisissa tilanteissa ei ole ihmekään, että välillä syntyy riitoja, vaikka arki sujuisi välillä hyvinkin. Miten sinulla ja veljelläsi, onko teillä koskaan hyviä hetkiä yhdessä? Tai onko ollut parempia aikoja joskus aikaisemmin?
Sisaruuteen liittyy myös toinen puoli. Sisaruksissa on mahdollisuus hyvin läheisiin koko elämänpituisiin ihmissuhteisiin. Parhaimmillaan sisaruudesta voi tulla elämään voimavara, sellainen ihminen, joka on aina rinnalla ja tukena. Aina näin ei kuitenkaan käy, joskus eri syistä vain on parasta olla etäällä.
Kuulostaa siltä, että ainakin tällä hetkellä kotonasi on välillä turvatonta olla. Kodin pitäisi olla paikka, jossa on turvallista, jossa voi kerätä voimia ja voidaan hyvin. Henkinen ja fyysinen väkivalta ei kuulu kotiin.
Kysyit viestissäsi, miten saisit helpoiten oman veljesi laitokseen. Sellaista valtaa sinulla ei ole käytettävissäsi, niin kurjalta kun se ehkä juuri nyt kuulostaa. Päätöksen sijoituksista tekee aina sosiaalialan ammattilainen, sosiaalityöntekijä arvioituaan perheen tilanteen. Usein ennen sijoitusta pyritään perhettä auttamaan muilla keinoin, esimerkiksi erilaisin tukipalveluin. Sinä voit kuitenkin vaikuttaa perheesi tilanteeseen. Mitä ajattelet, jos kävisit puhumassa koulusi kuraattorille tilanteestanne? Voisit näyttää vaikka viestin, jonka kirjoitit tänne ja tämän vastauksen. Voisitte yhdessä hänen kanssa miettiä, miten kotitilannettasi voidaan parhaiten auttaa. Hän on ammattilainen ja voi auttaa sinua edistämään asiaa.
Voit myös aina kirjoittaa, chatata tai soittaa meille. Löydät lisätietoa palveluistamme sivun alalaidan chat-palkista tai etusivun painikkeesta soita, kirjoita tai chattaa.
Kaikkea hyvää tulevaan kesään toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariHei unknown,
kiitos viestistäsi. Olipa kurja lukea, miten vaikeita aikoja olet joutunut elämään. On ihana, että kirjoitit, se tarkoittaa minusta, että haluat pitää itsestäsi huolta ja voida paremmin.
Kysyit viestissäsi, voiko sinulla olla masennus. Minulle herää viestisi sisällöstä huoli. On tavallista, että elämässä on joskus stressaavia aikoja. Jokaisen elämään mahtuu sellaisia ajanjaksoja, joiden aikana on todella lujilla. Kun elämä koettelee, se pistää meidät koville. Se voi tuntua stressinä, ahdistuksena, univaikeuksina, mielialan laskuna. Silloin jos koettelemukset jatkuvat pitkään tai on monia koettelemuksia samanaikaisesti, ne voivat ylittää omat voimavarat. Tällaisessa tilanteessa voi käydä niin, että ei enää pysty palautumaan koettelemuksista ja omat voimavarat voivat alkaa vähentyä.
Mietin viestiäsi lukiessa, että sinä saatat olla tällaisessa tilanteessa. Mitä sinä itse ajattelet?
Sinun ei tarvitse jaksaa näiden vaikeiden aikojen keskellä yksin. Minkälainen sinun lähipiirisi on? Onko sinulla läheisiä aikuisia, vanhempia tai huoltajia, jotka voisivat olla tukenasi ja turvanasi ja kannatella sinua? Jos ei, tiedäthän, että koulusi koulukuraattori auttaa nuoria juuri tämänkaltaisten hetkien keskellä. Voit kääntyä hänen puoleen ja puhua hänelle luottamuskellisesti. Hän voi olla sinulle tuki ja turva ja voimanantaja.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa ja nettipalveluissa voimme olla sinun tukenasi. Voit soittaa, kirjoittaa, chatata meille milloin vain. Me kuuntelemme sinua ja olemme rinnallasi. Löydät lisätietoa palveluistamme sivumme chat-palkista tai etusivun painikkeesta soita, kirjoita tai chattaa.
Pidäthän itsestäsi hyvää huolta? Muista että olet arvokas ja tärkeä, ja sinulla on oikeus saada apua ja tukea, kun sitä tarvitset.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariHei susqnne,
kiitos paljon viestistäsi ja olen hyvin pahoillani, että vastaus on viipynyt näin pitkään. Emme valitettavasti ole tämän poikkeusajan alkuvaiheessa pystyneet vastaamaan Nuortennetin viesteihin.
Kirjoitit vakavasta asiasta. Olet harrastuksessasi joutunut tilanteeseen, jossa olet ollut kahdestaan sijaisohjaajan kanssa ja hän on kohdistanut sinuun seksuaalista väkivaltaa. Oli hyvä, että kuvasit viestissäsi tarkasti tapahtunutta. Poistin osan sisällöstä, koska tämä on julkinen keskustelualue. Halusin suojata tällä sinun yksityisyyttäsi, ja myös keskustelualueen muita lukijoita, joista valtaosa on lapsia ja nuoria.
On hyvin ymmärrettävää, että halusit tuon jälkeen lopettaa harrastuksen ja on hienoa, että olet suojellut itseäsi. On hyvin yleistä että seksuaalisesta häirinnästä vaietaan. Monet seksuaalista väkivaltaa kokeneista ovat kertoneet, että se on aiheuttanut häpeän kokemuksia, joskus syyllisyyttäkin. Niitä voi kantaa pitkään sisällään. Kerron tämän sinulle, jotta tietäisit sen olevan hyvin yleistä. Tosiasiassahan asia on toisin päin. Uhri on syytön tapahtuneeseen ja vastuu tapahtuneesta on teon tekijällä, eli väkivaltaa tehneellä ihmisellä. Tapahtunut ei ole sinun syytäsi, ja sinun ei tarvitse piilotella tai peitellä tapahtunutta.
On tavallista, että näiden kokemusten kanssa jäädään yksin. Sain viestistäsi käsityksen, ettet ole uskaltanut kertoa vanhemmillesi tapahtuneesta. On tärkeä, että käsittelet tapahtunutta ja olenkin kovin iloinen, että kirjoitit tänne. Mitä sinä ajattelet, uskaltaisitko kertoa vanhemmille tapahtuneesta? Voit kertoa kaiken sen, mitä kirjoitit tänne, tai esim. kirjoittaa heille asiasta vaikka WhatsApp-viestillä.
Jos sinusta tuntuu, ettet ole valmis puhumaan vanhemmillesi, ethän jää kuitenkaan yksin? Voit kirjottaa vaikka jo tänään Lasten ja nuorten puhelimen nettikirjepalveluun. Siellä viestiisi vastaa MLL:n kouluttama aikuinen päivystäjä. Voit kirjoittaa nimettömästi, emmekä tiedä, mistä kirjoitat. Halutessasi voit jatkaa kirjeenvaihtoa. Meille voi myös soittaa tai chatata, löydät lisätietoa kaikista palveluistamme chat-palkista, tai jos se on mennyt kiinni, etusivun painikkeesta soita, kirjoita tai chattaa.
Kaikkea hyvää toivottaen,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariMoikka nimimerkki ”kivakiva”, pahoittelut, että olet joutunut odottamaan vastausta!
Kotitilanteesi kuulostaa ikävältä ja on varmasti raskasta, jos kotona huudetaan ja riidellään koko ajan. Koet, että äitisi haluaa tahallaan riidellä kanssasi koko ajan ja kohtelee sinua eritavalla kuin muita sisaruksiasi. Se ei kuulosta reilulta sinua kohtaan, varsinkin, kun kerroit, että käyttäydyt nykyään hyvin. Onko sinun mahdollista käydä äitisi kanssa minkäänlaista keskustelua asiasta ilman huutamista esim. kun olet kotona äitisi kanssa kaksin, niin yrittäisit rauhallisesti kertoa äidillesi miltä sinusta tuntuu se, kun hän huutaa koko ajan. Jos tiedät jo etukäteen, ettei tälläinen keskustelu ole mahdollinen, niin mitä, jos kirjottaisit äidille kirjeen/viestin, jossa toisit esiin kaikki nämä samat asiat, kuin tässä kirjeessä. Jos äitisi saisi rauhassa lukea viestin siitä miten koet kotitilanteen, niin ehkä hän alkaisi miettimään, miten voisitte parantaa keskinäistä kommunikointia?
Toivon, että voisit myös puhua jollekin luotettavalle aikuiselle kotitilanteestasi. Jos lähipiiristäsi ei sellaista löydy niin voisitko mennä puhumaan koulusi kuraattorille? Hänen kanssaan voisitte yhdessä pohtia, mitä tilanteelle voisi tehdä. Olen iloinen, että kirjoitit tänne ja, jos haluat jatkaa tilanteesi pohtimista kahden kesken päivystäjämme kanssa, niin voit soittaa, chatata tai kirjoittaa nettikirjepalveluumme!
Aurinkoa päiviisi toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäAvainmestariOlipas äidilläsi huono ajoitus. Tilanne on varmasti ollut nolo teille molemmille. Ehkä äitisi on hämmentynyt tilanteesta niin, että osoittaa sen sinulle vihaisuutena, kun ei ehkä itsekään tiedä miten asiaan pitäisi suhtautua. Äitisi kuitenkin tietää, että olet murrosiässä oleva nuori ja omaan kehoon tutustuminen on täysin normaalia. Toki pornovideoissa ikäraja on 18-vuotta eli niitä sinun ei pitäisi katsella. Voithan myös kysyä äidiltäsi, että minkä takia hän on sinulle näin pitkään vihainen, jos ette ole käyneet aiheesta keskustelua. Uskon kuitenkin, että ajan kanssa äitisi unohtaa tapahtuneen ja jatkatte normaalia arkea.
AvainmestariNimimerkille ”mitä tehdä?”
Viestisi perusteella tilanteesi kuulostaa raskaalta. Olen kovin pahoillani puolestasi, että olet joutunut elämään väkivaltaisessa perheessä ja ilmeisesti tämä tilanne on edelleen sama. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan tai näkemään omassa kodissa väkivaltaa. Kodin pitäisi olla paikka, jossa on hyvä ja turvallinen olo. Olet toiminut ihailtavasti ja rohkeasti, kun olet puhunut äidillesi tunteistasi ja olet siinä toiminut oikein. Oli tosi kurja lukea, että sinulle on jäänyt tunne siitä, ettei äitiäsi kiinnosta.
Kerroit, että sinulla on paljon sossu- eli lastensuojeluilmoituksia, mutta sosiaalityöntekijät eivät ota sinua tosissaan. Tämä ihmetyttää, sillä hehän ovat nimenomaan sinun sosiaalityötekijöitäsi ja heidän työtään on varmistaa, että sinulla on turvalliset kasvuolosuhteet. Ehdottaisin, että olisit itse yhteydessä omaan sosiaalityöntekijääsi ja kerrot rehellisesti asioistasi niin kuin olet tähän kirjeeseenkin kirjoittanut tai ehkä voisit näyttää hänelle tämän kirjeen? Kerro sossullesi, että tarvitset apua. Jos olet jo tämän tehnyt, niin voisitko puhua koulusi kuraattorin kanssa kotitilanteestasi ja ottaisitte kuraattorisi kanssa yhdessä yhteyttä sosiaalityöntekijääsi/lastensuojeluun. Toivon, että jaksat edelleen hakea apua, sillä sinulla on oikeus sitä saada.
AvainmestariHei sinä ihana! Kiitos kun kirjoitit meille ja avasit ajatuksiasi riittämättömyyden tunteesta. Viestiäsi lukiessani huomasin, että osaat tunnistaa ja kuvata tunteitasi taitavasti, ja ehkä se onkin ollut yksi tekijä siinä, että olet saanut jollain tavoin vahvistettua itsetuntoasi pitkän prosessin myötä. Helppoa se ei ole varmasti ollut, olet tehnyt tosi hienoa työtä itsesi kanssa!
Tuo riittämättömyyden tunne on varmasti raskas kantaa ja se saattaa salakavalasti luikerrella monelle elämän eri osa-alueelle. Viestissäsi pohdit sitä, miksei kukaan ole ihastunut sinuun. Tässä vaiheessa en voi olla tuomatta esille ajatustani siitä, että on hyvinkin mahdollista, että sinuun on ihastuttu, mutta vastapuoli ei ehkä ole rohjennut viedä asiaa sen pidemmälle. Ehkä itsekin olet joskus kokenut jonkun toisen viehättävänä, mutta et ole sitä hänelle kuitenkaan tuonut esille? Näin on hyvin saattanut käydä myös toisin päin. Ymmärrän kuitenkin myös sen, että kavereiden parisuhdekuvioiden kuuntelu tuntuu turhauttavalta ja herättää huolta siitä, pääseekö itse kokemaan samaa. Uskoisin, että tosi moni nuori miettii samoja asioita.
Viestistä nousi myös todella paljon sellaisia vahvuuksia, joita minua ilahdutti lukea. Raskaiden ala-asteen kokemusten jälkeen olet löytänyt ympärillesi kivan kaveriporukan ja ystäviä, jotka välittävät sinusta. Onko niin, että kaikki ystäväsi ovat enemmän tai vähemmän seurustelukuvioissa vai löytyykö porukasta sellaista kaveria, jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia tämänhetkisestä tilanteesta ja sinkkuna olosta? Monesti se saattaa huojentaa jakaa fiiliksiään sellaisen ihmisen kanssa, joka ehkä käy jotain saman tapaista läpi kuin itse.
Se on hirmu klisheistä mutta myös totta, että se, miten koemme itsemme, heijastuu muuhun maailmaan ja toisiin ihmisiin. Siinäkin mielessä haluaisin rohkaista sinua jatkamaan tärkeää prosessia, jonka myötä olet pystynyt vahvistamaan omaa itsetuntoasi. Uskon ja voisin jopa sanoa että tiedän sen kannattavan! Ehkä sitä kautta voisi päästä myös lähemmäs sitä ajatusta, ettei välttämättä tarvitsekaan odottaa, että joku kiinnostuu minusta, vaan yhtä lailla itse voin lähestyä kiinnostavaksi kokemaani ihmistä ja katsoa uteliaana, mitä tapahtuu. Helppoa se ei ole, tiedän sen.
Toivon sinulle paljon hymyjä ja hyvää mieltä kevääseen ja tulevaan kesään. Vaikutat ihanalta ihmiseltä ja ansaitset todellakin rinnallesi yhtä ihania ihmisiä. Muistathan, että jos haluat jatkaa asian pohtimista, voit soittaa, chatata tai kirjoittaa meille. Tarkemmat ohjeet löydät tästä linkistä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten netin päivystäjäAvainmestariMoikka ja lämmin kiitos, kun kirjoitit tänne palstallemme! Uskon, että täällä saattaa olla monia tätä lukevia nuoria, jotka ehkä samaistuvat tilanteeseesi sen suhteen, että vaikka vanhemmat ovat rakkaita, silti kotona voi olla monenlaisia ongelmia, jotka herättävät huolta.
Kirjoittamasi perusteella tilanteesi kuulostaa raskaalta. Jos oikein ymmärsin, sinulla on vaikeat välit sisarustesi kanssa ja koet heidän syyttävän sinua kaikesta. Tilanne on jopa edennyt niin pitkälle, että sinusta tuntuu, ettet halua enää asua kotona. Tuntuu tosi pahalta sun puolesta, että olet joutunut kantamaan noin pahaa mieltä. Kodin pitäisi olla turvallinen paikka, jossa kaikilla perheenjäsenillä on hyvä olla. Toki riidat ja erimielisyydetkin kuuluvat elämään, mutta silloin jos ne tuntutuvat kuormittavan mieltä kohtuuttoman paljon, jonkin täytyy muuttua.
Kerroit, että et ole uskaltanut kertoa tilanteesta kellekään, et myöskään vanhemmille, koska pelkäät heidän suuttuvan. Jäin miettimään vielä tätä, etenkin kun sain sen käsityksen, että vanhempasi ovat sinulle tärkeitä. Ymmärrän sen, että näiden asioiden esiin ottaminen esimerkiksi isän kanssa jännittää, mutta siitä huolimatta haluaisin rohkaista sinua vielä miettimään sitä asiaa. Uskoisin, että kotitilanteessa olisi jotain sellaista, johon isäsi voisi vaikuttaa, jos vain tietäisi, kuinka ikävänä sinä sen koet tällä hetkellä.
Minulla heräsi huoli sinusta, kun kerroit satuttavasi itseäsi. Kiitos, että rohkeasti otit asian esille. Itsensä satuttaminen on aina vakava asia eikä sen kanssa pidä jäädä yksin. Mitä ajattelisit siitä, että olisit yhteydessä esimerkiksi koulunne kuraattoriin? Minusta olisi tosi tärkeää, että saisit puhua luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa kaikesta tuosta, mitä olet joutunut kantamaan sisälläsi. Olet myös mitä lämpimimmin tervetullut juttelemaan luottamuksella ja maksutta meidän vapaaehtoisten päivystäjiemme kanssa joko lasten ja nuorten puhelimessa tai chatissa. Halutessasi voit kirjoittaa myös nettikirjeen. Lisää tietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Lähetän sinulle lämpimän halauksen rohkaisuksi ja toivon, ettet jäisi enää yksin näiden asioiden kanssa! Sinä olet tärkeä ja ansaitset voida hyvin.
Terveisin,
Lasten ja nuorten netin päivystäjäAvainmestariPahoittelut, että olet joutunut odottamaan vastausta!
Kyselit, että miksi sinulla on ollut erilaisia pakkoliikkeitä. Me emme täällä ole terveydenhoitoalan ammattilaisia eli emme osaa tarkkaa vastausta antaa. Joillakin ihmisillä on tälläisiä niin sanottuja pakkoliikkeitä eli kehossa tapahtuu liikkeitä omasta tahdosta riippumatta. Ne eivät ole vaarallisia, mutt ymmärrän hyvin, että ne voivat tuntua ikäviltä. Ehkäpä voisit käydä juttelemassa asiasta koulusi terveydenhoitajan kanssa, hän osaa varmasti tarkemmin kertoa sinulle näistä pakkoliikkeistä ja siitä onko niitä mahdollista oppia hallitsemaan, jos ne haittaavat sinun arkeasi.
AvainmestariHei, pahoittelut, että olet joutunut odottaman vastausta näin pitkään!
Ymmärrän hyvin, että korona pelottaa ja ahdistaa. Tämä on ollut täysin uusi tilanne kaikille ja se on aiheuttanut monissa pelon tunteita, kun ei oikein tiedä mistä on kyse. Toivon, että jää ahdistuksen kanssa yksin vaan kerrot olostasi jollekin turvalliselle aikuiselle. Voit esimerkiksi soittaa lasten ja nuorten puhelimeen ja jutella nimettömästi ja täysin luottamuksellisesti päivystäjämme kanssa. Usein omaa ahdistusta helpottaa jo se, kun saa jakaa tunteita muille. Täältä löydät Lasten ja nuorten puhelimen aukioloajat: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
AvainmestariMoikka,
alkuun isot pahoittelut, että olet joutunut odottamaan vastausta näin pitkään!
Omaan ulkonäköön liittyvät pohdinnat kuuluvat varmasti lähes jokaisen elämään ja usein ne korostuvat murrosiässä. Olisi hyvä muistaa, että me kaikki olemme eri kokoisia, näköisiä, pituisia ja värisiä. Meidän ruumiinrakenteemme poikkeavat jo toisistaan ja tämä vaikuttaa myös painoon.
Olet kyllä ihana, kun ajattelet, ettet halua kuormittaa vanhempiasi, kun heillä on huolta siskostasi, mutta ajattelen että sinun olisi hyvä puhua tunteistasi heille. Me täällä lasten ja nuorten puhelimessa myös mielellämme kuuntelemme sinua ja voit soittaa, chatata tai kirjoittaa nettikirjeen meille. Näin voit jatkaa keskustelua kahden kesken päivystäjämme kanssa täysin luottamuksellisesti.
Toivon, ettet jää huoliesi kanssa yksin. Jaettu huoli on puolitettu huoli.
-
JulkaisijaArtikkelit